Eduskunta jatkaa kuntalaisten epätasa-arvoista kohtelua

Eduskunnan enemmistön päätöksellä kuntien kalleuslukitusta jatketaan vielä ainakin kahden vuoden ajan. Jo keväällä 2003 eduskunta antoi hallitukselle liki kaksi vuotta aikaa kuntien kalleusluokitusjärjestelmän purkamiseen. Lisäaika olisi umpeutunut nyt vuodenvaihteessa, joten eduskunnan joulukuista päätöstä kahden vuoden jatkoajasta voi pitää varsin epäoikeudenmukaisena.

Kuntien kalleusluokitus vaikuttaa monien kuntalaisten palkkoihin ja sosiaalietuuksiin. Ykkösluokassa olevissa kunnissa maksetaan kakkosluokkaa korkeampaa kansaneläkettä, lesken perhe-eläkettä, toimeentulotuen perusosaa, ylimääräistä rintamalisää, sotilasvammakorvauksia ja -avustuksia, maahanmuuttajien erityistukea ja eräitä maatalousyrittäjien luopumistukia yms.

Kuntien kalleusluokituksesta säädettiin 1960-luvulla. Jaon perusteena oli kustannusvertailuissa todettu elinkustannusten erilaisuus kunnissa. Turku ja Lahti ovat ainoat suuremmat kunnat, jotka kuuluvat niin sanottujen "halvempien" kuntien luokkaan. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan kuntien kalleusluokitukset eivät enää toteuta niiden alkuperäistä tarkoitusta eli lisää kansalaisten välistä tasa-arvoa, vaan ne päinvastoin lisäävät epätasa-arvoa.

Kuntien kalleusluokitus asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan riippuen siitä missä kunnassa he sattuvat asumaan. Esimerkiksi kansaneläkkeissä ykkös- ja kakkosluokan ero on jo parikymmentä euroa kuukaudessa. Suuremmissa tuloissa ero on vieläkin suurempi.