|
9.4.2009 Kasvaako eriarvoisuus edelleen? Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä on parhaillaan lakiesitys, jonka tavoitteena on parantaa edellytyksiä sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelusetelin nykyistä laajempaan käyttöön. Lakiesitys jättää kunnalle oikeuden päättää ottaako se setelit käyttöön. Ottaessaan setelit käyttöön, kunta saa päättää mihin palveluihin palveluseteliä voi käyttää ja mikä setelin arvo on. Lisäksi kunta valitsee ne yksityiset palvelujen tuottajat, joilta palvelusetelillä voi ostaa palveluja. Kuntalaisella on oikeus myös kieltäytyä palvelusetelistä. Tällöin kunnan on järjestettävä palvelu toisella tavalla. Lakiesitys ei ole ongelmaton. Siinä ehdotetaan asiakasmaksuista annettua lakia muutettavaksi siten, että palveluseteliä käytettäessä asiakkaan omavastuu voi olla suurempi kuin vastaavasta palvelusta perittävä kunnallinen asiakasmaksu! Lisääntyykö tällöin todella asiakkaan valinnanvapaus? Monessa tapauksessa ei. Omavastuun noustessa korkeaksi, kaikilla potilailla ei ole varaa sitä maksaa. Mikä on toiselle kohtuullinen maksu, voi olla toiselle kohtuuton. Asiakkaan varallisuus ratkaisee. Varakkaammat voivat ostaa palvelusetelin avulla terveyspalvelut yksityiseltä sektorilta ja köyhemmät jonottavat terveyskeskuksissa tuntikausia. Palvelusetelien kautta siirretään julkisiin, yhteisiin palveluihin tarkoitettuja varoja yksityissektorille. Lakiesitys palvelee kokoomuksen tavoitteita mutta miksi keskusta on tässä yksityistämisessä mukana? Onko keskustankin tavoite julkisen terveydenhoidon alasajo? Tällä tavalla eri väestöryhmien terveyserot eivät ainakaan vähene, päinvastoin. Kunnat ovat saamassa yhä enemmän harkintavaltaa ja ovat siten paljon vartijoina. Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut takaavat sosialidemokraattien mielestä parhaiten ihmisten välisen tasa-arvon. Yksityiset ja kolmannen sektorin palveluntuottajat täydentävät julkisia palveluita. Eriarvoisuutta kasvattavia aineksia on valitettavasti myös kotitalousvähennyksessä. Tämän vuoden alusta kotitalousvähennyksen soveltamisalaa laajennettiin ja enimmäismäärää nostettiin. Nyt Suomen yrittäjien varapuheenjohtaja Jorma Kortesoja on ehdottanut kotitalousvähennyksen väliaikaista laajentamista edelleen vakinaisten ja vapaa-ajan asuntojen uudisrakentamiseen vuosille 2009 ja 2010 (Kauppalehti 11.3.2009). Kotitalousvähennys on osoittautunut erittäin käyttökelpoiseksi ja varsin toimivaksi vähennykseksi ja olen kannattanut sitä alusta alkaen. Ongelmana kotitalousvähennyksen kohdalla on kuitenkin se, että henkilö, jonka tulot ja sen myötä verot ovat vähäiset tai niitä ei ole ollenkaan, ei voi hyödyntää kyseistä vähennystä. Tokkopa tällaisissa tapauksissa henkilöllä on varaa tehdä esimerkiksi asunnon peruskorjausta. Vähennyksestä hyötyvät siis eniten keski- ja suurituloiset. Sanotaan, että ei tyhmä ole se joka pyytää, vaan se, joka pyyntöön suostuu. Lähes viikoittain eduskunnassa tehdään esityksiä kotitalousvähennyksen soveltamisalan laajentamisesta. Eiköhän nyt ole aika vetää henkeä, sillä jokainen laajennus vähentää osaltaan valtion verotuloja. Myönnän, että kotitalousvähennyksen laajentamista koskeva esitys toteutuessaan hiukan parantaisi työllisyyttä mutta ei uudisrakentaminen tästä vähennyksestä ole kiinni. Lukijat! Hyvää pääsiäistä teille jokaiselle! Ulkoillaan tavalla tai toisella. Toivottavasti pyhät antavat meille mahdollisuuden virkistykseen ja lepoon sekä yhdessäoloon läheisten kanssa.
Lauri Kähkönen |