K u u l u m i s i a

Helmikuu 2008

7.2. Olin todella väsynyt ja puhki eduskunnan joulutaon alkaessa. Marras-joulukuussa olin hallituspuolueen jäsenenä valtiovarainvaliokunnassa aivan uudella tavalla politiikan polttopisteessä. Budjetin viimeistely eduskunnassa oli ensimmäinen tulikokeeni Vihreiden pääneuvottelijana ja koin onnistuneeni siinä varsin hyvin. Näistä tunnelmista kirjoitin tuolloin Vihreiden blogiin. Pidin myös talousarviota käsittelevän ryhmäpuheenvuoromme.

Prosessi vei kuitenkin voimia ja joulun aikaan nukuin todella pitkiä öitä. Joulua vietimme perheen parissa perinteiden mukaan rentoutuen. Pelasimme lautapelejä, pidimme tietokilpailuja, nautimme pitkiä päivällisiä ja illallisia (lastemme mielestä liiankin pitkiä) ja katselimme leffoja. Toisaalta lasten murrosikä tuntui nyt ilmapiirissämme, jossa oli kireyttä ja skismaa aiempaa enemmän.

Lukeminen on minulle tärkeää ja tapani mukaisesti luin taas paljon ja intensiivisesti. Bo Carpelanin Uudet Runot valloittivat mieleni ja luin niistä pari jouluaterialla evankeliumin sijaan. Juha Itkosen Kohti ja Amos Ozin Tarina rakkaudesta ja pimeydestä jättivät jälkiä muistiini ja kokemusmaailmaani. Ozin omaelämänkerrallisessa romaanissa on kerrottu mieleenpainuvalla, elävällä ja jännittävällä sävyllä vuoden 1947 YK:n yleiskokouksen päätöksestä Israelin valtion perustamisesta. Romaanissa historiankirjoista luettu fakta saa inhimillisen, aistimuksellisen jäljen tuosta hetkestä. Ylipäätään koko kirja valottaa monipolvisesti tämän juutalaisen suvun vaiheita 1900-luvulla ja jättää alitajuntaani muistikuvan heidän rankoista vaiheistaan.

Uusi vuosi alkoi kotona sillä, että vaihdoin kiukaamme kivet. Kantaessani ja asetellessani Aito-kiukaamme uumeniin 140 kiloa kiviä, tunsin se symboloivan uuden alkua. Sauna on minulle tärkeä paikka, lähes pyhä paikka, jossa mietiskelen ja pohdin asioita hien virratessa kehollani. Löylyt ovatkin olleet makoisampia ja timmimpiä kivien vaihdon jälkeen.

Tammikuussa olin paljon kotona Hämeenlinnassa rentoutuen, tehden kotitöitä ja hoitaen joulukuussa rästiin jääneitä perheen asioita. Työasiat olivat sivuroolissa. Näin siis työhön paluu on tapahtunut "pehmeän laskun" tavoin.  Valtakunnallisia ja paikallisia kysymyksiä on kuitenkin tullut käsiteltyä viikoittain. Olen työskennellyt mm. liikennepoliittisen selonteon, tekijänoikeuskysymysten, henkilöliikennelain ja yksityisten hoiva-alan yritysten asioiden parissa.

 Nyt olen Valtionvarainvaliokunnan maatalousjaoston matkalla Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Perehdymme mm. maa- ja metsätalouteen, luonnonvarojen hoitoon, geenimuuntelupolitiikkaan sekä elintarviketurvallisuuteen. Palaan Suomeen 14.2. ystävänpäivänä ja aloitan mielelläni työt Arkadianmäellä.

Joulukuu 2007

5.12.  Tänään eduskunnassa juhlitaan 90-vuotiasta Suomea juhlaistunnolla, mutta minä en osallistu tähän juhlintaan, koska esikoiseni pääsee ylioppilaaksi Hämeenlinnassa samaan aikaan. Matvein lakkiaiset ovat meidän koko perheelle ja läheisillemme suuri juhlan aihe. Juhlimme kotonamme tätä tärkeää ja iloista tapahtumaa yhdessä ystävien ja kummien kanssa. 

Maanantaina saimme hallitusryhmien väliset budjettineuvottelut päätökseen. Neuvottelunelikossamme olivat lisäkseni Hannes Manninen (kesk.), Jari Koskinen (kok.) ja Christina Gestrin (rkp). Budjettirupeama oli tiivis ja haasteellinen, mutta samalla hyvin mielenkiintoinen. Vaikka neuvottelut olivat ajoittain tiukkojakin, niin tunnelma oli koko ajan reilu ja yhteistyömme sujui hyvin. Tämä sinivihreän hallituksen ensimmäinen budjettirumba oli kokemuksena myönteinen. Tunsin konkreettisesti, että asioihin voi vaikuttaa. Tarkemmin neuvottelujen tuloksesta voit lukea kirjoituksesta, joka on julkaistu myös Vihreiden blogissa.
Lue kirjoitus >>

Eilen julkistettiin kirjallisuuden tämän vuoden Finlandia-palkinto. Palkinnon sai Hannu Väisänen teoksestaan Toiset kengät. Kun kuulin tämän, niin ensireaktioni oli, jippii, upeaa! Palkinto meni aivan oikeaan osoitteeseen! Kirjoitin heinäkuussa tänne sivuille Väisäsen aiemmasta teoksesta Vanikan paloista, jonka jälkeen luin myös nyt palkitun kirjan. Olin siitä todella vaikuttunut. Toivoin tuolloin, että kirja pääsisi Finlandia-ehdokkaaksi ja olen suositellut kirjaa monelle ystävälleni. Tuskin maltan odottaa kolmannen osan ilmestymistä.
Lue kirjoitukseni Vanikan paloista >>

Syyskuu 2007

20.9. Eduskunnan syysistuntokausi on alkanut vauhdikkaasti budjettidebatin merkeissä. Tässä eilen täysistunnossa pitämäni budjettipuheenvuoro:

"Arvoisa puhemies!

Olen erittäin tyytyväinen siihen, että budjetissa on aikaisempaa enemmän vihreää vero-ohjausta ympäristöverojen muodossa. Tätä Vihreät ovat ajaneet sekä hallitusneuvotteluissa että budjettiriihessä. On välttämätöntä ottaa käyttöön ohjauskeinoja, joilla ympäristökuormitusta vähennetään ja ihmiset saadaan pohtimaan kulutuksensa ympäristövaikutuksia. On uskallettava kertoa myös epämiellyttäviä totuuksia. Halvan sähkön aika on ohitse − ja niin on oltavakin, sillä sähköä on tuhlattu ja tuhlataan edelleen.

Energiaverojen korotukset kannustavat vähentämään energiankulutusta siellä, missä sen käytön kasvu on ollut erityisen voimakasta eli kotitalouksissa ja liikenteessä. Jos sähkönkulutusta aletaan seurata tarkemmin, sähkölaskut saattavat hinnankorotuksista huolimatta jopa laskea. Energiaa säästävillä valinnoilla välttyy veronkorotuksilta. Kevyen polttoöljyn hinnannousu parantaa selkeästi uusiutuvan energian kilpailukykyä lämmityksessä. Kasvava tietoisuus sähkölämmityksen kalleudesta toivottavasti muuttaa tilanteen, jossa vieläkin kaksi kolmannesta uusista pientaloista rakennetaan sähkölämmitteiksi.

Tänään on voivoteltu sitä, että "tavallinen Tuppurainen" joutuu energiansäästö- ja ympäristönsuojelutalkoisiin, vaikka meitä suomalaisia on esimerkiksi kiinalaisiin verrattuna niin vähän. Suomalaiset kuitenkin kuluttavat tätä nykyä niin paljon sähköä ja energiaa, että vastaavan kulutustason takaamiseksi kaikille maailman asukkaille tarvittaisiin neljä maapalloa. Ympäristöverot ovat tärkeä arvovalinta sinivihreältä hallitukselta. Olen ylpeä tästä ekologisesta jäljestä budjetissa.

Korkeatasoinen osaaminen on Suomen valtti. Hyvä koulutus ja tutkimus eivät kuitenkaan synny itsestään. Vihreiden mielestä on tärkeää varmistaa yliopistojen perusrahoituksen suotuisa kehitys. Hallitusohjelmassa on sovittu, että yliopistojen perusrahoituksen tasoa nostetaan 80 miljoonalla eurolla hallituskauden aikana. Ensi vuodelle perusrahoitusta on luvassa lisää 20 miljoonaa euroa, minkä lisäksi kehittämishankkeisiin suunnataan 7 miljoonaa euroa. Senaatti-kiinteistöjen vuokran nostot sekä hallituksen tuottavuusohjelma uhkaavat kuitenkin yliopistoille luvattua lisärahoitusta. Ei ole kestävä tilanne, jos tuottavuusohjelma syö karhunosan lisärahasta, joka ei kokonaisuudessaankaan ole suuri. Vihreät odottavat, että tuottavuusohjelmaa tarkistetaan hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti sellaiseksi, ettei opetuksen ja tutkimuksen laatu kärsi.

Olen huolissani kehitysvammaisille suunnattujen erityisammattikoulujen rahoituksesta. Erityisammattikoulujen ensi vuoden aloituspaikat ovat riittämättömän rahoituksen vuoksi vaarassa vähentyä yli kolmanneksella. Tämä merkitsee useiden kymmenien hakijoiden jäämistä vaille koulutuspaikkaa. Tämä on erittäin surullista, sillä erityisammattikoulut tekevät arvokasta työtä, jonka tavoitteena on erityisesti kehitysvammaisten ihmisten tasa-arvoisen yhteiskuntaan kuulumisen ja osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy.

Pyrkimys nostaa elokuva-alan ensi vuoden rahoitusta uhkaa jäädä toteutumatta, ja kyseessä olisi ikävä takaisku. Kotimainen elokuva on ennennäkemättömässä suosiossa. Elokuva on taidemuoto, joka rakentaa kansallista identiteettiä ja toimii kansakuntamme muistina. On huolestuttavaa, että juuri suomalaisen näytelmäelokuvan 100-vuotisjuhlavuonna ala uhkaa jäädä täydelliseen paitsioon, ja sen rahoitus on edelleen kaukana kauan tavoitellusta pohjoismaisesta tasosta.

Nykyisissä olosuhteissa elokuvien sisältö uhkaa näivettyä, kun tekijöiden on keskityttävä ainoastaan varmistamaan teoksensa kaupallista menestystä. Suomessa elokuvat joudutaan kuvaamaan keskimäärin 30 päivässä, kun eurooppalainen keskiarvo on noin 40 päivää. Meillä elokuvia myös tehdään halvemmilla päiväkorvauksilla kuin muissa pohjoismaissa. Puutteellisen rahoituksen vuoksi suomalaiset elokuvantekijät joutuvat lähes väistämättä tinkimään laadusta. Olisi myös tärkeää pystyä turvaamaan suomalaisen elokuvan monipuolisuus. Kotimainen elokuvahan koostuu pitkien fiktioiden lisäksi myös dokumenteista, lyhytelokuvista ja animaatioista. Tätä kaikkea ei voida tehdä käytettävissä olevalla korkealla ammattitaidolla ja osaamisella ellei rahoitusta saada nousuun ja vakaalle pohjalle.

Valtiovarainvaliokunnassa Vihreät tekevät kaikkensa, jotta elokuva-ala saisi vähintään puheena olleet 1,2 miljoonaa, jotka tosin nekin riittävät vain alan jonkinlaiseen luottamuksen palautukseen demokratiaa kohtaan. Suotavampaa olisi saada alalle vähintään kolme miljoonaa vuosittain, mikä nostaisi rahoituksen suurin piirtein pohjoismaiselle tasolle. Hallitusohjelmassa lukee: "Kotimaisen elokuvatuotannon julkista rahoitusta vahvistetaan". Pitäkäämme tästä lupauksesta kiinni." 

Elokuu 2007

30.8. Vihreät pitivät kesäkokouksensa Savonlinnassa 28.-29.8. Tunnelma oli lämmin, ja oli mukavaa ja rentouttavaa tavata ihmisiä kesän jälkeen. Tiistaina vierailimme Luston metsämuseossa hienoissa Punkaharjun maisemissa sekä söimme Savonlinnan torilla herkullisia muikkuja poliittisella debatilla höystettynä. Pääsimme myös Saimaan-risteilylle, jolla saimaannorppa-asiantuntija Juha Taskinen tarjosi erittäin mielenkiintoisen johdatuksen norppa-asioihin. Tulimme vakuuttuneiksi otuksen suojelun tärkeydestä. Saimaan maisemat olivat uskomattoman upeat!

Keskiviikkona kokoustimme Olavin linnan historiallisessa miljöössä. Aiheet olivat tiukasti kiinni tässä päivässä: teimme vihreitä budjettilinjauksia tänään startannutta budjettiriihtä varten. Pidin tiukasti kiinni yliopistojen rahoituksen turvaamisesta. Vaadimme yliopistojen rajaamista tuottavuusohjelman ulkopuolelle.

Nostin esille myös ammatillisten erityisoppilaitosten tilanteen. Näiden kehitysvammaisten koulutukseen keskittyneiden oppilaitosten aloituspaikat uhkaavat rahoitusvaikeuksien vuoksi vähentyä jopa kolmanneksella. Toivon, että ryhmämme neuvottelijat voivat budjettiriihessä vaikuttaa asiaan. 

Sunnuntaina 9.9. olen tavattavissa Riihimäellä Asematapahtumassa Vihreiden esittelypisteessä klo 12-13.30. Tervetuloa juttelemaan!

Nyt olen lähdössä äitini kanssa mökille sienestämään, ja toivotankin kaikille kaunista syysviikonloppua!

16.8. Olen viettänyt tämän kesän rentoutuen, melko lailla näppejäni politiikkaan laittamatta. Kunnollinen kesäloma on kansanedustajan työssä, ainakin minulle, elinehto ja jaksamisen kannalta tärkeää. Olen ollut pääasiassa mökillä Hauholla perheen parissa: uinut, lukenut kaunokirjallisuutta ja tehnyt käsitöitä.

Käsitöiden teko oli nuoruuteni rakas harrastus, jonka olen hiljattain löytänyt uudelleen. Olen saanut aikaan virkatun kesämekon ja neulotun puseron, ja parhaillaan neulon villatakkia. Ainut ongelma näissä käden töissä on se, että ne vievät aikaa lukemiselta. Olenkin innostunut neuloessa kuuntelemaan äänikirjoja ja etenkin radio-ohjelmia. Yle on tarjonnut "kuuman heinäkuun" ohjelmistollaan minulle monia onnellisia ja mielenkiintoisia hetkiä. Maksan tyytyväisenä Ylelle lupamaksuni, kun radiosta tulee monipuolista ja ajankohtaista kulttuuri- ja ajanvieteohjelmaa.

Näin elokuussa työasiat tulevat vaiheittain mukaan elämään. Kesämatkat ja budjettiriihi hivuttavat kohti Arkadianmäkeä. Osallistuin 7.8. kotikaupungissani valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaoston retkelle, jolla tutustuimme Luontokoulu Ilveksen toimintaan ja Aulangon luonnonsuojelualueeseen sekä vierailimme Asuntomessuilla. Tällä viikolla oli Kelan valtuuston kaksipäiväinen tutustuminen Helsingin, Lohjan ja Espoon vakuutuspiireihin.

Nämä opinto-, tutustumis- ja perehtymisreissut ovat mielenkiintoisia, tärkeitä ja hyödyllisiä. On aivan toista kuulla, nähdä ja havainnoida paikan päällä, sekä päästä kysymään asioista niiden kanssa päivittäin työskenteleviltä kuin lukea vain papereita. Ainakin minulle asiat jäävät paremmin mieleen tällä tavoin. Ohessa tutustuu myös niin uusiin kuin vanhoihinkin kollegoihin aivan toisella tavalla kuin virallisissa valiokuntakokouksissa. Ensi viikolla matkaan valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston mukana Lappiin perehtymään pohjoisimman Suomen liikennepoliittisiin ongelmiin ja haasteisiin.

Lukemistani kirjoista olenkin jo hehkuttanut Hannu Väisäsen kirjoja. Hänen omaelämäkerralliset teoksensa ovat niin vaikuttavia ja elämyksellisiä! Aivan toisella tavalla, mutta kuitenkin vahvasti minuun vaikutti juuri lukemani Marguerite Duras'n kirja Jokapäiväinen elämä. Kirjan esseet ovat mielenkiintoisia, osittain radikaaleja ja ajatuksia herättäviä - etenkin miehistä ja rakkaudesta puhuttaessa. Myös ikääntymisen ja kuoleman teemat ovat iäkkään kirjailijattaren (kirjoitushetkellä 73v) kuvaamana kiinnostavia ja uudenlaisia. Mediasta ja journalismista Duras kirjoittaa purevan analyyttisestikin - mitähän mieltä toimittajat ovat hänen näkemyksistään...

Kirjailijan suhdetta kirjoittamaansa Duras kuvaa kiinnostavasti. "Että ovatko minun kirjani vaikeita, senkö haluatte tietää? Kyllä ne ovat. Ja helppoja. Rakastaja on hyvin vaikea. Kuoleman tauti on hyvin vaikea, mutta niin kaunis, ettei sittenkään ole vaikea. Vaikkei mitään ymmärtäisikään. Eikä noita kirjoja sitä paitsi voi ymmärtää. Tuo ei ole oikea sana. On kysymys henkilökohtaisesta suhteesta kirjan ja lukijan välillä. Vaikeroidaan ja itketään yhdessä." Tuon tulen muistamaan aina. Se helpottaa minua, kun ahdistun jostain kirjasta, ja tuska tuntuu repivän sisintäni.

Elokuuhun kuuluvat myös Hämeenlinnassa 18.-19.8. järjestettävät Elomessut. Me Vihreätkin olemme siellä rantareitillä muiden joukossa. Olen siellä tavattavissa sunnuntaina 19.8. klo 13.30-15.30. Tule juttelemaan!

Heinäkuu 2007

23.7. Viimeisin vaikuttava lukukokemukseni oli Hannu Väisäsen Vanikan palat. Romaani on Väisäsen elämäkerran ensimmäinen osa. Teksti on niin hienoa, että kuvataitelijana tunnettu Väisänen osoittautuu myös taitavaksi kirjailijaksi.

Kirjassa on kuvattu lapsen elämää ja rankkojakin kokemuksia monilla aisteilla, mielenkiintoisesti ja huumorilla. Pilke ei ole unohtunut silmäkulmasta. Romaanin myötä lähihistoriamme alkoi elää mielessäni uudella tavalla, sillä monista 1950-luvun arkielämään kuuluvista asioista ja tapahtumista piirtyi uusi ja tuore mielikuva. Huomasin lukiessani palaavani myös omaan lapsuuteeni. Monet muistot heräsivät mieleeni elävästi ja uusin sävyin Väisäsen taidokkaan ilmaisun ansiosta.

Olen niin vaikuttunut kirjasta, että olen suositellut sitä viime aikoina kaikille ystävilleni! Elämäkerran toinen osa julkaistiin tänä keväänä, ja nyt suunnitelmissani onkin siirtyä nauttimaan siitä.

Lisätietoja kirjasta löydät täältä.

Kannattaa myös kurkistaa muita lukuvinkkejä kirjalistastani. 

Lokoisia kesäoloja!

13.7. Uusi avustajani on Anu Koskela

Valitsin useiden hyvien hakijoiden joukosta avustajakseni valtiotieteiden ylioppilas Anu Koskelan (ent. Korppi).

Anu on 27-vuotias, viittä vaille valmis valtiotieteiden maisteri, joka on opinnoissaan erikoistunut maailmanpolitiikkaan. Anu on aktiivinen vihreä Helsingistä. Hän on työskennellyt aikaisemmin Matti Wuoren toimistossa Brysselissä, oikeusministeriössä sekä Suomen suurlähetystössä Pekingissä.

Anu aloittaa elokuussa, heinäkuun loppuun asti Anu toimii Pekka Haaviston avustajana. Pesti oli päättymässä sopivasti, sillä elokuussa Pekkaa avustamaan tulee hänen monivuotinen avustajansa Brysselistä.
 
Anun tavoittaa osoitteesta anu.koskela@eduskunta.fi.


13.7. Kesällä olen viettänyt hiljaiseloa mökillä ja  lukenut paljon. Olen erityisesti lukenut Eric-Emmanuel Schmittiä. Lisää kirjavinkkejä löydät  kirjalistastani.

Vastasin myös Kirsi Pihan Lukupiiri-blogin kirjasuositteluun. 

Tässä kaikki kaimani kysymykset ja vastaukseni:

a) Luetko paljon ja mistä kirjasi hankit?
Luen paljon ja nyt kesällä suorastaan ahmin kirjoja. Hankin kirjoja kirjakaupoista ja antikvariaateista. Aikaisemmin lainasin kirjastosta paljon kirjoja. Kirjastot ovat minulle edelleen tärkeitä paikkoja. Kirjan ostaminen on minusta eettistä kuluttamista: sillä tukee suomalaista kirjallisuutta ja auttaa pitämään sitä elinvoimaisena. Siksi kannustan ostamaan kirjoja, jos siihen on suinkin varaa.

b) Mitä kirjaa suosittelisit lukupiiriläisille ja muille suomalaisille kesäksi luettavaksi?
Märta Tikkanen: Suurpyytäjä
Reko ja Tiina Lundan: Viikkoja, kuukausia
Marcel Reich-Ranicki: Eurooppalainen

Ja ekstrana jos vielä jaksat vastata,
c) Onko kirjaa, joka on mullistanut maailmaasi/elämääsi?
Nuorena minuun vaikuttivat suuresti Pentti Saarikosken Nuoruuden päiväkirjat. Muita suuresti vaikuttaneita kirjoja ovat mm. Göran Schildtin Lainasiivin ja Milan Kunderan Olemisen sietämätön keveys.
 

Kesäkuu 2007

20.6.

Pidin ryhmäpuheen kehysten palautekeskustelussa. Sen pohjana on viime viikolla valmistunut Valtionvarainvaliokunnan mietintö ja ryhmämme näkemykset ja painotukset. Puheeni voi lukea täällä.

Tänään eduskunta jää istuntotauolle kesän ajaksi. Odotan työntäyteisen kevään jälkeen rentouttavaa kesälomaa.  Aion lukea paljon. Jos ette ole lukeneet Eric-Emmanuel Schmittin kirjoja, voin suositella. Ahmin viime viikonloppuna hänen kirjojaan - se on helppoa, koska ne ovat lyhyitä mutta ne ovat väkeviä! Suosittelen erityisesti Nooan lapsi - ja Herra Ibrahim ja koraanin kukkaset - teoksia. Uusimman suomennetun kirjan Pilatuksen evankeliumi ostin eilen ja odotan pääseväni sen kimppuun.

Annin kanssa tänään kevään viimeisessä istunnossa pitkien äänestyksien ohessa laadimme Kirjasuosituslistoja kesäksi. tämä on ollut vuosien ajan traditiomme. Tässä jotain poimintoja: Aina Bergroth: Ah, autuutta, Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan ja erinäisiä Jonathan Franzenin teoksia.

Loman aikana palaudun työajatuksiin sen verran, että valitsen itselleni uuden eduskunta-avustajan. Ihana ja taitava avustajani Elina siirtyy Etelärantaan tiedottajaksi.  Olen yhtä aikaa ylpeä., onnellinen ja kaihoisa kun neljän vuoden yhteinen taival päättyy.

Kesäksi siirryn piilopirttiin mökillemme. Heittäydyn kellottomaan elämään kirjojen, uimisen, saunomisen ja Hauhon musiikkijuhlien pariin.

18.6. Meidän vihreiden asema on nyt oppositiokauden jälkeen erilainen. Emme voi pyrkiä miellyttämään kaikkia (tosin tähän me vihreät emme aiemminkaan ole liiemmin pyrkineet :)) ja kaikki lupaukset ja avaukset on suhteutettava suurempaan kokonaisuuteen. Nyt hallituksessa voimme vaikuttaa asioihin oikeasti ja paljonkin. Jokainen ryhmämme kansanedustaja ottaa tämän asian ja vastuun vakavasti.

Hallitusyhteistyön opettelu on ollut haastavaa ja mielenkiintoista. On paljon neuvotteluja, palavereita ja eduskuntaryhmän kokouksiin varattu kahden tunnin aika ei tunnu riittävän millään kaikkiin asioihin. Olen ylpeä ryhmästämme – keskustelemme paljon ja avoimesti, mutta luottamukselliset tiedot eivät vuoda ulkopuolisille. Kollegat muista puolueista ihmettelivät tätä jo ollessamme Lipposen kakkoshallituksessa.

Olin todella iloisesti yllättynyt ja otettu, kun pääsin Valtionvarainvaliokunnan jäseneksi. Olen varsinainen jäsen, varajäsenenäni on Nanna, eli tuore puolueen varapuheenjohtaja Johanna Sumuvuori. Valtionvaroissa varajäsenellä ja varsinaisella ei ole suurta eroa käytännössä. Meillä molemmilla on neljä jaostojäsenyyttä. Minulla on Verojaosto, Sivistys- ja tiedejaosto, Maatalousjaosto ja Liikennejaosto. Nannalla on Hallinto- ja turvallisuusjaosto, Sosiaali- ja terveysjaosto, Asunto- ja ympäristöjaosto ja Kauppa- ja teollisuusjaosto. Siinä on paljon hommia – moni kollega onkin päivitellyt työmääräämme. Tavallisesti edustajaa kohden on kaksi jaostoa ja itse valiokunta.

Me kuitenkin hoidamme homman! Olen valmis tähän mittavaan haasteeseen. Onneksi takana on jo kahdeksan vuotta eduskunnassa, jonka aikana taitoni ovat kasvaneet.

Loppukeväästä ja alkukesästä Valtionvarat ovat käsitelleet ensimmäistä lisätalousarviota ja hallituksen kehyspäätöstä. Kehysten lähetekeskustelussa ryhmäpuheen piti Anni Sinnemäki. Puheen voi lukea täällä. Pidin puheen realistisesta sävystä.

Pidän huomenna ryhmäpuheen kehyskeskustelussa. Sen pohjana on viime viikolla valmistunut Valtionvarainvaliokunnan mietintö ja ryhmämme näkemykset ja painotukset.

###

HAEN  EDUSKUNTA-AVUSTAJAA

Avustajani siirtyessä toisiin tehtäviin haen kokopäiväistä eduskunta-avustajaa 1.8.2007 alkaen vaalikauden loppuun.

Avustajan tehtävänä on mm. avustaa eduskuntatyöhön liittyvissä tehtävissä, pitää yhteyttä sidosryhmiin, hoitaa toimistotöitä, päivittää kotisivuja ja koota tausta-aineistoa. Työpaikka sijaitsee eduskunnassa.

Hakijalta edellytetään korkeakouluopintoja sekä englannin että ruotsin kielen taitoa. Toivon avustajaltani hyvää kirjallista ilmaisua, kykyä omaksua nopeasti uutta tietoa, tietoteknisiä taitoja (toimisto-ohjelmat ja HTML), oma-aloitteisuutta ja huolellisuutta.

Kokemus yhteiskunnallisista tehtävistä, toiminta vihreissä ja järjestötyö katsotaan eduksi. Olen Valtionvarainvaliokunnan jäsen, siksi perehtyneisyydestä valtiontalouteen tai talousasioihin on hyötyä.

Lähetä hakemuksesi osoitteeseen kirsi.ojansuu@eduskunta.fi 29.6. mennessä.
Haastattelut suoritetaan viikolla 28.

Lisätietoja viikolla 25 nykyiseltä avustajaltani Elina Sojoselta p. 044 - 58 27 466

Toukokuu 2007

Toukokuussa oli aika jättää vaalirahoitusilmoitus. Koska virallinen vaalirahoitusilmoitus ei sisällä tulojen lisäksi menojen erittelyä, päätin vaalirahoituksen avoimuuden ja läpinäkyvyyden nimissä laittaa tarkemman raportin vaalien tuloista ja menoista tänne sivuilleni.
Tutustu vaalirahoitukseeni täällä >>

*****

Suullisella kyselytunnilla käsiteltiin sitä, mihin ministeriöön tekijänoikeusasiat kuuluvat. Mielestäni on merkittävää ja tärkeää, että tärkeät tekijänoikeusasiat nostetaan esiin heti uuden eduskunnan alkutaipaleella. Toivon, että sen myötä uudet kansanedustajat huomaavat tekijänoikeusasioiden tärkeyden ja painoarvon.
lue keskustelu eduskunnan sivuilta >>

Hämeenlinnassa olen ollut huolissani kaupunkisuunnittelun vaikutuksista kaupunkikuvaan ja vanhojen kaupunginosien luonteeseen. Kirjoitin aiheesta mielipidekirjoituksen Hämeen Sanomiin.

Huhtikuu 2007

10.4. Pääsiäinen oli tärkeä pysähtymisen keidas hektisen kevään keskellä. Pitkäperjantaina laitoin perinteen mukaan mustan pöytäliinan, krusifiksin, kynttilän ja kymmenen valkoliljaa olohuoneemme pöydälle. Vietin hiljaista ja viipyilevää päivää. Sytytin kynttilöitä, vaikka aurinko paistoi. Mietin läheisiäni, ystäviäni ja kummilapsiamme kynttilöitä sytyttäessäni. Liekkejä katsellessani nousi oma yksityinen esirukoukseni näiden läheisteni puolesta.

En käynyt tänä vuonna pääsiäisyön messussa, mutta tänä vuonna kaksi kulttuurielämystä - kirja ja elokuva - veivät minut peruskysymysten äärelle.

Luin  Heidi Tuorla-Kahanpään kirjaa Euroopan ikoni - Edith Steinin elämä 1891-1942. Edith Stein on jättänyt edelläkävijän jälkensä fenomenologian historiaan ja Saksan akateemiseen maailmaan. Totuuden tinkimättömänä etsijänä hän löysi kristinuskon katolisen kirkon opeista.

Natsit surmasivat tämän ainutlaatuisen juutalaisen intellektuellin Auschwitzissa 9.8.1942. Paavi Johannes Paavali II julisti Steinin yhdeksi Euroopan suojeluspyhimyksistä.

Luin koko pääsiäisen ajan tiiviisti tätä kirjaa. Luin hitaasti, sillä niin moni asia, ajatus ja teema kolahti, kosketti ja ihmetytti. Kirjan marginaalit täyttyivät merkinnöistäni. En saanut sitä luettua pääsiäisenä, vaan se tulee mukaan myös pääsiäisen jälkeiseen viikkoon.

Alkanut viikko on haastava ja vaativa. Osallistun hallitusneuvotteluihin. Löydänköhän sen aikana riittävää hiljaisuutta ja yksityisyyttä, jota juutalaisen nunnan perintöön heittäytyminen vaatii? Yritän, sillä uskon sen antavan myös voimia neuvotteluihin.

Pääsiäisen toinen merkittävä kokemus oli Terrence Malickin elokuva Veteen piirretty viiva. Malickin elokuva on mielettömän upea - sekä esteettisesti että eettisesti ainutlaatuinen. Se kertoo toisen maailmansodan taisteluista Tyynenmeren alueella. Siinä käsitellään sodan ja rauhan kysymyksiä sekä yksilön että yhteisön tasolla. Kuvaus on huikaisevan kaunista ja tarkkanäköistä, näyttelijäsuoritukset raastavan inhimillisiä.


2.4. Eduskuntakauden vaihtuminen tuo aina muutoksia tullessaan. Tulee uusia kollegoita ja uusia luottamustoimia. Tällä hetkellä näyttää siltä, että siirryn sivistysvaliokunnasta valtiovarainvaliokunnan jäseneksi. Työskentely koulutuksen parissa kuitenkin jatkuu, sillä minusta on tulossa valtiovaranvaliokunnan Sivistys- ja tiedejaoston jäsen.

Valtiovarainvaliokunta on työläs ja haastava valiokunta. Kokouksia on paljon. Se tulee vaatimaan voimia. Olen innostunut, motivoitunut ja kiinnostunut tästä uudesta haasteesta.

Voimaa työskentelyyn olen aina saanut kulttuurista ja liikunnasta. Ne ovat elämäni eliksiirin lähteet. Jo kahdeksan vuotta sitten otin tavoitteekseni sen, etten kuivu pystyyn vaan säilytän kyvyn inspiroitua, innostua ja hurmaantua eri asioista. Tätä olen vaalinut kirjojen, elokuvien, musiikin ja liikunnan avulla.

Viime aikoina olen ryhtynyt käymään Hämeenlinnan uimahallissa. Olen ottanut tavakseni aloittaa viikon uimalla ainakin kilometrin matkan. Tästä tavasta ajattelin tällä kaudella pitää kiinni.

Meitä poliitikkoja syytetään usein siitä, että me vieraannumme tavallisesta kansasta ja tavallisesta elämästä. Tästä keskustelin vaalien alla monien tapaamieni ihmisten kanssa. Eikä pelko ole aivan aiheeton. Olen huomannut, että vieraantuminen on hyvinkin mahdollista.

Omasta mielestäni elämäni on erikoisesta työstäni huolimatta hyvinkin tavallista. Siksi olen hieman yllättynyt, kun uimahallissa käymistäni on kommentoitu ilahtuneena ja hämmästyneenä: "Ai säkin käyt täällä." Ajatellaanko, etteivät kansanedustajat käy tavallisissa uimahalleissa?

Uimahalli on poliitikolle hyvä harrastuspaikka. Uimahallin saunanhan sanotaan olevan kuin yhteiskunta pienoiskoossa. Siellä tosiaan kuulee kaikenlaisia mielenkiintoisia keskusteluja!

Tänään kuulin kuinka vanhemmat rouvat tuskailivat pukuhuoneen ahtautta. Keskustelun lopuksi heitettiin, etteivät poliitikot kuitenkaan laita rahoja tällaisiin asioihin, vaan rahat laitetaan kansanedustajien palkkojen nostamiseen. Olisin voinut korjata, ettei kansanedustajien palkkoja makseta uimahallirahoista, vaan pukuhuoneen penkit tulevat Hämeenlinnan kaupungilta. Jätin kuitenkin korjaamatta, kuuntelin mielenkiinnolla kärpäsenä katossa.

Pääsiäinen on minulle yksi vuoden tärkeimmistä juhlista. Tätä pääsiäistä sävyttää jännitys hallitusneuvottelujen etenemisestä ja vihreiden hallitustiestä. Näitä asioita käsiteltiin viime lauantaina vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa. Siellä käyty keskustelu oli erinomaista ja rakentavaa. Suhtaudun kaikkeen tähän antaumuksellisella mielenkiinnolla.

Tunnelmallista pääsiäistä kaikille!


Maaliskuu 2007

23.3 Istun bussissa matkalla Morbackaan rauhoittumaan vaalikiireestä. Vietän siellä yksin rauhaisan, hiljaisen, kiireettömän viikonlopun. Repussani on kirjoja, joiden pariin aion heittäytyä. Nautin mahdollisuudesta hiljentyä ja tunnelmoida. Olen vaalien jäljiltä onnellinen, kiitollinen ja helpottunut. Mieleni on valoisa ja rauhaisa.

Pidin vaalisunnuntaina Hämeenlinnan vihreiden vaalivalvojaisissa lyhyen puheen, jossa kiteytin olennaisen näistä vaaleista ja tunnelmastani:

Kiitos teille kaikille, kiitos loistavalle ehdokasporukallemme, tukijoukoille, ystäville ja äänestäjille. En olisi tässä, iloitsemassa läpimenosta ilman teitä. En päässyt eduskuntaan omilla äänilläni, vaan koko joukkueemme äänillä.

Nämä vaalit olivat neljännet eduskuntavaalini. Tämä kampanja oli kaikista paras. En ollut sen aikana yksin enkä ahdistunut, vaan meillä oli ehdokkaiden kesken valtavan hyvä yhteishenki. Henkilökemiat sopivat yhteen ja täydensimme toisiamme. Liikuimme yhdessä toreilla ja turuilla. Kannustimme toisiamme, oli ilo tehdä vihreää politiikkaa yhdessä.

Ihmisten onnittelut ovat lämmittäneet mieltäni ja minulla on vahva, inspiroitunut ja kiinnostunut olo tulevasta neljästä vuodesta.

Kauden aluksi olen tutustunut uusiin työtovereihini ja myös uuteen työhuoneeseen. Muutimme avustajani Elinan kanssa Pikkuparlamentin avariin ja valoisiin huoneisiin.

14.3 Eilen tämän eduskuntakauden viimeisessä täysistunnossa keskustelin vierustoverini Anni Sinnemäen kanssa vaivihkaa. Vaihdoimme tunnelmia ja havaintoja kuluneesta kahdesta kaudesta.

Olemme työskennelleet yhdessä kahdeksan vuotta. Olemme molemmat toisen kauden kansanedustaja, pyrkimässä kolmannelle kaudelle. Annin seura on ollut tärkeä mauste eduskuntatyössä.

Anni kuiskasi: "Kirsi, ajattele, olemme pala historiaa. Olemme olleet täällä kahdeksan vuotta säätämässä lakeja." Tunsin liikutusta ja ylpeyttäkin menneistä kahdeksasta vuodesta. Kuiskasin takaisin: "Mitä jos tämä on viimeinen kerta kun olemme yhdessä tässä salissa?" "Sitten järjestämme tapaamisia.", Anni vastasi.

Istuin mietteliäänä puheita kuunnellen ja huomasin ensimmäistä kertaa että istuntosalin pöytäni kiiltävästä pinnasta heijastuu pala taivasta.
 

2.3 Hämeenlinnan Vihreiden järjestämä leffailta oli loistava menestys! Maximissa oli tupa täynnä ihmisiä katsomassa Oscarinkin voittanutta ilmastonmuutosdokumenttia Epämiellyttävä totuus.

Viikonloppuna on tiedossa lisää hauskaa kampanjointia - Lahden vihreillä on koko perheen kansanjuhlat Taidepanimoilla. lue lisää Lahden vihreiden sivuilta >>

Helmikuu 2007

26.2 Vaalikampanjointi kovalla pakkasella vaatii lämpimiä varusteita ja iloista mieltä.



Kuvassa Krisse Liinaharjan kanssa Ahvenistolla. Mukana myös vihreä vaalipässi Hidalgo.

Olen viime päivinä myös iloinnut kollegoideni kotisivuilleni  kirjoittamista kommenteista,  joissa he kertovat  mielipiteensä siitä, miten toimin ja työskentelen eduskunnassa.
Lue kollegakommentteja >>

20.2 Tänään olen iloinnut viime päivien aikana kasvaneesta, mainiosta tukijalistastani. Kiitos kaikille siihen nimensä laittaneille! Uusista nimistä olen syvästi ilahtunut!

19.2 Vaalikiirettä pitää - olen saanut numeroni, se on 115. Esitteeni tuli juuri painosta. Nyt kun eduskunta jäi vaalivapaalle, tästä eteenpäin minuun voi törmätä erinäisissä paikoissa esitettäni jakamassa. Tule tapaamaan! >>

Vaalikiireen lomassa ehtii silti olla tuohtunut epäkohdista, kuten taiteilijoiden ja tutkijoiden sosiaaliturvan puutteista.
Otin kantaa aiheeseen Outin ja Janinan kanssa. Janina teki aiheesta kirjallisen kysymyksenkin.

Vihreät poliitikot demariministereille:
TYÖTTÖMYYSTURVA MYÖS TUTKIJOILLE JA TAITEILIJOILLE

Kansanedustajat Kirsi Ojansuu ja Janina Andersson sekä eduskuntavaaliehdokas Outi Alanko-Kahiluoto kritisoivat Haataisen ja Filatovin toimintaa taiteilijoiden ja tutkijoiden sosiaaliturvan suhteen.

Työelämän muutos haastaa lainsäätäjät: lain on oltava oikeudenmukainen ja sosiaaliturvan kuuluttava kaikille työn tyyppiin katsomatta. Tällä hetkellä työttömyysturvassa on aukkoja, jotka heikentävät epätyypillisemmissä työsuhteissa ja - tehtävissä työskentelevien asemaa.

Tutkijoilta ja taiteilijoilta evätään työttömyysturva, sillä heidän katsotaan työttöminäkin työllistyvän omassa työssään. Laki on epäselvä sen suhteen, mitä omassa työssään työllistyminen tarkoittaa. Tulkinnat vaihtelevat työvoimatoimistosta riippuen.
- Tutkijat jäävät ilman työttömyysturvaa, sillä heitä ei määritellä työttömiksi, vaikka he olisivat valmiita ottamaan vastaan kokoaikatyötä. Tein tästä aiheesta kirjallisen kysymyksen perjantaina, Janina Andersson toteaa.

Taiteilijoiden ja tutkijoiden sosiaaliturva on demariministerien vastuulla: sosiaaliturvasta vastaa sosiaali- ja terveysministeri Haatainen, työvoimahallinnon toiminnasta työministeri Filatov.
- Demareille näyttää olevan vaikeaa ymmärtää tavanomaisesta poikkeavien työsuhteiden erityispiirteitä. Tutkijat ja taiteilijat joutuvat kärsimään tästä. On ikävää, että kipeästi kaivattu sosiaaliturvalain uudistus jätettiin tekemättä Vanhasen hallituksen aikana. Puuttuiko poliittista tahtoa? Lain uudistus tulee toteuttaa pikaisesti ja erillislakina, kuten urheilijoilla, korostaa Kirsi Ojansuu.

Työministeriössä on valmisteilla uusi ohjeistus työvoimahallinnolle tutkijoiden työttömyysturvan kriteeristöksi. Työryhmässä ei kuitenkaan ole tutkijoiden edustajia.
- On käsittämätöntä, että tutkijat on jätetty prosessin ulkopuolelle. Ongelmia ei voi käsitellä ilman heidän työnsä, sen olosuhteiden ja rahoituksen tuntemusta. Valmisteluun on otettava yliopistojen, säätiöiden ja Tieteentekijöiden liiton edustajat, toteaa Outi Alanko-Kahiluoto.


13.2 Olen ilahtunut siitä, että ystäväni ja tukijani, taidemaalari Soili Talja on lahjoittanut kaksi hiilimaalaustaan kampanjani tueksi. Teoksiin voi tutustua täällä>>
Toivon, että joku kokee ne omikseen!

7.2 Hämeen Sanomat arvosteli vihreiden puuttumista Lipposen toimintaan eduskunnan puhemiehenä. Lähetin Eero Yrjö-Koskisen kanssa pääkirjoitukseen tällaisen vastineen:

Eduskunnan puhemies ei voi toimia yhden eturyhmän äänitorvena

Hämeen Sanomien pääkirjoitus (7.2.) ihmettelee Vihreiden Paavo Lipposen rooliin puhemiehenä kohdistamaa arvostelua. Pääkirjoituksen mukaan eduskunnan puhemiehellä on täysi oikeus esittää mielipiteitä, joiden takana hän itse seisoo - riippumatta siitä onko ajatukset lainattu sanasta sanaan Euroopan ydinvoimateollisuuden etuja ajavan Foratomin kannanotoista.

Asian voi nähdä toisinkin. Saman päivän Ilta-Sanomien pääkirjoitusta lainataksemme "Paavo Lipponen ei ole tyytynyt eduskunnan puhemiehen aiempaan puolueettomaan rooliin".

Kyse on viime kädessä siitä, toimiiko puhemies eduskuntainstituution ja sen eri poliittisten ryhmien edustajana, vai ajaako hän vain tietyn eturyhmän asiaa. Meistä puolueettomuus on välttämätöntä, mikäli puhemiesinstituution arvovalta halutaan säilyttää.

Toisin kuin Hämeen Sanomien pääkirjoituksessa väitetään, vihreiden ydinvoimakanta on selvä. Puolue vastustaa ydinvoimaa riippumatta siitä onko se hallituksessa tai oppositiossa. Ydinvoima ei ole vihreille kuitenkaan kynnyskysymys eduskuntavaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa. Yksittäistä tuotantovaihtoehtoa tärkeämpää on päästä vaikuttamaan koko energiapaletin kokonaisuuteen - ja myös muihin meille tärkeisiin poliittisiin asiakokonaisuuksiin. Hallitusneuvotteluissa ratkaistaan tämän maan tulevaisuus.

2.2 Edellisessä opettajalehdessä oli surullinen ja hätkähdyttävä pääkirjoitus. Päätoimittaja ehdotti, että koulujen työrauhaa ryhdyttäisiin takaamaan turvamiehillä.

Tämä esitys on herättänyt ansaitusti huomiota lehdissä. Kysyin asiasta eilen opetusministeri Kalliomäeltä suullisella kyselytunnilla eduskunnassa.

Kaikessa yliampuvuudessaan j a suomalaiseen koulujärjestelmään sopimattomuudessaan esitys turvamiehistä kuitenkin nostaa esiin koulujen ahdingon ja surulliset ihmiskohtalot.

Koulujen ongelmat levottomien ja jopa väkivaltaisten oppilaiden kanssa ovat olleet tiedossa kauan. Oppilaiden oireilun takana on lapsia ja perheitä, joiden tilanne on kaikkine ongelmineen traaginen.  Turvattomuutta koetaan kouluissa, joiden oppilaiden perheet kärsivät monista sosiaalisista ja taloudellisista vaikeuksista. Levottomien oppilaiden perheet olisivat tarvinneet apua ja tukea jo kauan ennen kuin lapset oireilevat koulussa. Ennemmin kuin turvamiehiä, kouluun tarvitaan lisää henkilökuntaa oppilashuoltoon.

Ihmettelen, miksi asiat on päästetty tähän pisteeseen asti, jossa ratkaisukeinoksi keksitään enää esittää turvamiehiä? Tänä vuonna on aloitettu erinäisiä kouluhyvinvointiprojekteja mm. kiusaamisen ehkäisemiseksi.

Toisaalta, miksi perustetaan tällaisia erillisiä projekteja, kun samalla leikataan yleissivistävän koulutuksen valtionosuuksia? Se heikentää koulujen yleisiä toimintaedellytyksiä – myös niiden mahdollisuuksia taata opettajille ja oppilaille työrauha. Ongelmat johtuvat perheiden pahoinvoinnin lisäksi paljolti resurssivajeesta: liian suuret luokat, oppilashuollon puutteet ja säästäminen kouluavustajien palkkaamisessa lisäävät häiriöitä.

Lue koko keskustelu kyselytunnilta >>


Tammikuu 2007

25.1 Eilen järjestetty tulevaisuusillallinen oli onnistunut tilaisuus! Suurkiitos kaikille osallistuneille ja erityisesti puhujille, Irina Krohnille, Suvi-Anne Siimekselle ja Raimo Sailakselle!

Tänään kotisivuni saivat uuden ilmeen, joka mukailee vaalikampanjani ulkoasua. Kiitos avustajalleni Elinalle, joka muokkasi ja uudisti sivuni! Kampanjaulkoasuni on suunnitellut Keto Designin Susanna Raunio, jota voin lämpimästi suositella!

Kolmas ilon aihe ovat uudet nimet tukilistassa. :) Jos haluat tukilistalleni, ota yhteyttä vaalipäällikkööni Satuun (yhteystiedot täällä >>)


16.1 Onnellista uutta vuotta! Vietin joulun latautumalla kirjoja lukien ja perheen kanssa lautapelejä pelaten ja tietokilpailuja käyden. Minulle joulussa on tärkeää rauhaisa tunnelma, kymmenet kynttilät sekä joulun musiikki ja tuoksut. Tämä kaikki antoi voimia kevättalven vaalitaistoon.

Vaalivuosi onkin alkanut vauhdikkaasti. Kuten täältä listasta voi nähdä, alkuvuosi on melko täynnä erilaisia tilaisuuksia. Tervetuloa tapaamaan, jos satun liikkumaan lähelläsi. Lista päivittyy sitä mukaa kun suunnitelmat etenevät - sitä kannattaa pitää silmällä. Lisää hyviä ja kiinnostavia tilaisuuksia on jo tiedossa. Erityisesti odotan tulevaisuusillallista, jonne ilmoittautumisia on tullut mukavasti, mutta vielä on mahtuu mukaan.

Tähän mennessä olen ollut mm. antiikkimessuilla Lahdessa Kirsti Vaaran kanssa, Rovaniemellä tutustumassa Lapin koulutuspolitiikkaan ja avittamassa Timo Törmäsen jännittävää kampanjaa sekä kiertueella Lahdessa, Heinolassa ja Hollolassa vihreän ehdokasporukan kanssa. Kaikissa tilaisuuksissa on ollut hyvä henki - meillä vihreillä on Hämeessä ja muuallakin erinomainen kampanjadraivi päällä!

Lapin vierailu oli kiinnostava - oli myös virkistävää päästä Lappiin, jossa talvi oli satumaisen kaunis ja talvinen. Vierailulle sattui vielä kaunis päivä. Lapissa vihreillä on menee hyvin - meillä on todella historiallinen mahdollisuus saada sieltä kansanedustajapaikka! Tunnelma oli suorastaan sähköinen.

Lapin vierailun ohjelma painottui koulutuspolitiikkaan ja paikalliseen koulutukseen tutustumiseen. Suomi tarvitsee pitkän aikavälin koulutusstrategiaa. Siinä tulisi linjata niin perusopetuksen, toisen asteen kuin korkeakoulujenkin kehittämistä. Erityisesti Lappi tarvitsee kestävän pohjan ja resurssit koulutuspoliittiselle suunnittelulle.

Nykyinen koulutuspoliittinen suunnittelu on koko maassa liian lyhytjänteistä ja käytännössä neljän vuoden eli hallituskauden mittaista. Koulutuskenttä peruskouluista ammattikorkeakouluihin on väsynyt aina uusiin projekteihin, laatumittauksiin ja kehityssuunnitelmiin, mikä näännyttää alan kenttäväen.


Joulukuu 2006

Joulukuun valtuustossa tein valtuustoaloitteen Taidekasarmien säilyttämisestä Hämeenlinnassa. Mielestäni taidekasarmi on valtakunnallisesti merkittävä esimerkki kollektiivista, joka on syntynyt taiteilijoiden aktiivisuudesta.  Kasarmi kokoaa eri kulttuurialan toimijoita saman katon alle, ja synergiaedut ovat merkittäviä. Kasarmi luo Hämeenlinnaan kaupunkia rikastuttavaa kulttuurisisältöä ja toimintaa!
 lue aloite >>

Joulukuussa olen valmistellut myös kiinnostavaa, keskustelevaa illanviettoa tammikuulle. Suomen tulevaisuudesta tulevat keskustelemaan Irina Krohn, Suvi-Anne Siimes ja Raimo Sailas. Olen iloinen näin kiinnostavasta keskustelijakaartista.  Tervetuloa osallistumaan! 
katso kutsu >>

5.12 Puhe täysistunnossa kirjailijoiden lainauskorvauksista
lue lisää >>

Kirjoitin joulupakinan joulun tunnelmista ja odotuksesta kantapaikkani Birgerin lehteen Birgerin Sanomiin. Sen voi lukea täältä.

Pakinassani teen tämä vuoden tärkeimmän kirjasuosituksen: Lukekaa Reko ja Tina Lundanin "Viikkoja, kuukausia"! Olen myötäelänyt voimakkaasti lukiessani kirjaa, jossa pariskunta kuvaa arkisen paljaasti ja koruttomasti  taistelua vakavaa sairautta vastaan. Suosittelen syvästi tätä kirjaa.

Kirjan ensimmäinen jakso on luettavissa
Suomen Kuvalehden sivuilla >>
Lisää lukuvinkkejä kirjalistassani >>

Marraskuu 2006

17.11. Päivittäin junalla työmatkojani kulkevana olen saanut huomata, miten paljon juna nykyään myöhästelevät. Saan lähes päivittäin valituksia siitä, että VR:n palvelutaso on muutenkin huomattavasti laskenut.

Pendolino-junat eivät enää pysähdy Hämeenlinnassa ja IC-junat ovat aivan tupaten täynnä. Myös junien ravintolavaunut ovat täynnä - lisäksi junista on poistumassa tammikuussa myyntikärryt,  joissa myydään virvokkeita.
 
Miten tämä on mahdollista aikana, jolloin nimenomaan liikenneministeri Huovinenkin peräänkuuluttaa yhä parempaa palvelutasoa VR:ssä ja ihmisten toivotaan yhä enemmän käyttävän julkisia liikennevälineitä? Ei voida olettaa ihmisten siirtyvän junamatkustajiksi, jos junien palvelutason annetaan rapistua tällä tavalla.

Junien myöhästely kirpaisee juuri junia työmatkallaan käyttäviltä - en usko että on montakaan työpaikkaa jossa joka-aamuista myöhästymistä junan takia katsottaisiin suopeasti.

Eilisellä kyselytunnilla asiasta käytiin keskustelua. Lue keskustelu eduskunnan (uudistuneilta) nettisivuilta >>


13.11. Tänään Helsingin Sanomissa oli juttu Hämeen vaalipiirin vaaliasetelmista ja erityisesti niiden kiperyydestä vihreiden kannalta. Hesari kirjoittaa:

"Kaikista Hämeen kansanedustajista viimeisenä eduskuntaan pääsi viime vaaleissa vihreiden edustaja. Moni veikkaa vihreiden nyt menettävän paikkansa.
     Vihreiden Kirsi Ojansuulla onkin tekemistä, jotta hän saa pitää paikkansa."

Kirjoitus pitää paikkansa. Ensi vaaleista ei tule helpot, muttei peli ole menetettykään.  Olen aina tiennyt, että vihreillä ei ole Hämeessä helppoa eduskuntavaaleissa. Läpimenoni ei ole mitenkään varmaa, vaikka haenkin nyt kolmannelle kaudelleni. Tarvitsen siis kaikkien kiinnostuneiden tukea vaalityössäni. Haluaisitko tulla mukaan tekemään tätä työtä ja liittyä tukiryhmääni?
Lue lisää tukiryhmästäni täältä >>

Toisaalla lehdistössä, Kauppalehden Optio-liitteessä,  huomasin erittäin ilahduttavan kommentin kollegaltani, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Kaarina Drombergillta.
Eduskunnan ensi vaaleissa jättävä Kaarina listasi minut sellaiseksi kollegakseen, jonka työtä hän on oppinut arvostamaan: "Sivistysvaliokunnassa ahkeria asioihin perehtyjiä ovat muun muassa Säde Tahvanainen (sd) ja Kirsi Ojansuu (vihr)."

Olen tästä tunnustuksesta todella ilahtunut. Se kannusti: sain vahvistusta tunteelleni siitä, että olen tehnyt sivistysvaliokunnassa hyvää työtä. Olen ollut aktiivinen, kysellyt ja kyseenalaistanut. Joissain tilanteissa olen ollut kompromissien rakentaja joka on tuonut oman merkityksensä valiokunnan työskentelyyn. Olen kokenut olevani nainen paikallaan.

Lokakuu 2006

20.10. Sivistysvaliokunta Opettaja-lehden haastattelussa
lue juttu>>

Lokakuun alussa Hämeenlinnan valtuustoa puhutti kuntauudistus.  Lue koko puheeni >>

Kuun puolivälissä pitkä hedelmöityshoitolakikeskustelu sai hartaasti toivomani päätöksen, kun laki hyväksyttiin suvaitsevaisemman kannan mukaisena äänin 105-85. Olin äänestystuloksesta todella onnellinen! 

Viimeinen salikeskustelu aiheesta on luettavissa täällä >>
Puheeni lähetekeskustelussa >>
Kirjoitukseni Toivottulapsi.com:issa  >>
Vihreiden puoluehallituksen kannanotto >>

Elo- syyskuu 2006

Eduskuntakauden alkajaisiksi eduskuntaryhmämme kesäkokousti Turussa. Samalla viikolla kirjoitin kaksi kolumnia inhimillisemmästä ulkomaalaispolitiikasta.
Lue Hämeen Sanomien kolumni >>
Lue Forssan Viikkouutisten kolumni >>

Samaa peräänkuuluttavat syyskuun lopulla ilmestyneet vihreän eduskuntaryhmän ulkomaalaispoliittiset ehdotukset, otsikolla Oikeutta ja kohtuutta turvapaikkapolitiikkaan. Se löytyy eduskuntaryhmän sivuilta.
Suosittelen tutustumista tähän mainioon paperiin.

Elokuussa tein kirjallisen kysymyksen Heidi Hautalan kanssa
asiakirjojen julkisuudesta Opetusministeriössä, liittyen Hämeenlinnan OKL:n siirtoperusteiden salaamiseen. 
Lue kirjallinen kysymys vastauksineen >>
Lue tiedote >>
Sain syyskuun lopulla vastauksen kysymykseeni, se on luettavissa täällä. odotan kiinnostuneena, saanko tämän jälkeen asiakirjat nähtäväkseni, jos mitään salaisia asiakirjoja ei olekaan.

Syyskuussa alkoivat istunnot ja budjettikeskustelu. Osallistuin Vihreiden vaihtoehtobudjetin valmisteluun ja sen lisäksi tein pari omaa talousarvioaloitetta. Psykoterapeuttikoulutuksen rahoituksesta ja sosiaalialan osaamiskeskuksista.
 

Heinäkuu 2006

Olen nauttinut kesälomasta kesämökillämme Hauholla.  Hämeen kansanedustajien kesämenoista oli artikkeli Hämeen Sanomissa. (Lue juttu >>) Toisin kuin muut kansanedustajat, en tee heinäkuussa vaaleja vaan rentoudun ja kerään voimia.

Olen lukenut paljon mökillä. Lukemani kirjat ovat kirjalistassa täällä sivuillani (katso listaa >>) Erityisesti haluan suositella Yrsa Steniuksen kirjoittamasta Jussi Björlingin elämäkerrasta "Kunnes siipi murtuu". Se on harvinaislaatuinen, mielenkiintoinen, analyyttinen ja koskettava elämäkerta.

Rentouttavaa ja aurinkoista kesää kaikille!

Kesäkuu 2006

Kesäkuun alussa eduskunta juhli satavuotista olemassaoloaan. Syytä juhlaan on erityisesti siinä, että Suomi oli ensimmäinen maa, jossa naiset saivat luvan
asettua vaaleissa ehdolle. Erityisesti tätä ja näitä ensimmäisiä naiskansanedustajia ajattelin juhlaistunnossa.

Heidin juhlaistunnossa pitämä puhe oli hätkähdyttävä ja poikkeava - kuten ystäväni ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki totesi istunnon jälkeen juhlakahveilla, ettei vihreitä voi ainakaan suomettumisesta syyttää! :)

Sivistysvaliokunta on jatkanut kesäkuussa koko tämän kauden tärkeimmän asian, eli koulutuspoliittisen selonteon parissa puurtamista. Tällä hetkellä kuulemme
asiantuntijoita koulutukseen liittyvistä kysymyksistä. Työ selonteon parissa ei valmistu ennen lomia vaan vasta ensi syksynä.

Lisäksi olemme valiokunnassa käsitelleet hallituksen toimenpidekertomusta. Olemme painottaneet koulutuksen mitoitusta ja aloituspaikkojen määriä, yrittäjyyskasvatusta, taiteilijoiden sosiaaliturvaa ja verotusta. Saamme tästä
piakkoin lausunnon valmiiksi.

Olen aloittanut valmistautumisen ensi kevään eduskuntavaaleihin. Jos haluat tulla tukiryhmääni, lisätietoja saat täältä >> 
Olen sydämellisesti kiitollinen kaikesta saamastani tuesta!

Toukokuu 2006

Hämeenlinnan vihreillä oli toukokuussa ilo emännöidä puoluekokousta.

Kokouksessa hyväksytystä puolueen uudesta periaateohjelmasta tuli rohkea ja ennakkoluuloton. Sen
käsittely paljasti, että meillä on periaateohjelman valmisteluun
liittyvissä prosesseissa paljon parantamisen varaa. Se kävi ilmi erityisesti siitä, että merkittävä kannanotto kirkon
ja valtion suhteista syntyi niin yllättäen. Asiaa olisi pitänyt saada prosessoida kokouksessa - ei ainoastaan työryhmässä.

Itse kannanotosta olin surullinen, erityisesti siksi että julkisuudessa se on tulkittu niin, että vihreät ovat ateistinen ja kirkkoon kielteisesti suhtautuva puolue. (Se ei pidä paikkaansa.) Henkilökohtaisesti tämä keskustelu on ollut minulle vaikea paikka. Minulle kirkon sanoma ja kristinuskon merkitys on elämässäni elävää todellisuutta. Haluan toimia kristittynä vihreissä, edistäen vihreille tärkeitä ja kirkolle vaikeita asioita kuten parisuhdelakia ja hedelmöityshoitojen sallimista kaikille naisille.

Keskustelu vihreiden kirkkokannoista jatkuu. Se on tärkeää. Toivon vain, ettei keskustelu tai prosessi karkota kristittyjä vihreistä.

*****

Toukokuulle on mahtui myös koulutusaiheisia tapaamisia. Olin puhumassa lähikouluseminaarissa, tapasin Vinon opiskelijavaltuuskuntaa, Suomen musiikkineuvostoa ja olin  vastaanottamassa taito- ja taideaineiden
perusopetuksen lähetystöä. Taide- ja taitoaineista kirjoitin myös kolumnin Hämeen Sanomiin. lue kolumni >>

Vapun jälkeen puhuttiin makasiinimellakoista ja
kansalaisaktivismista sekä väkivallasta. Olen huolestunut huliganismin ja kansalaisaktivismin sekoittamisesta. Kirjoitin aiheesta kolumnin Forssan Viikkouutisiin. lue kolumni>>

****

Toukokuu alkoi vauhdikkaasti, kun eduskunta sai käsittelyynsä hallituksen koulutuspoliittisen selonteon. Selonteko on yksi sivistysvaliokunnan tämän kevään tärkeimpiä asioita.

Selonteossa hallitus paljastaa suunnitelmansa lukukausimaksujen tuomisesta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Asia etenee, vaikka välillä onkin uskoteltu, ettei opintojen maksuttomuuteen puututa. Me vihreät vastustamme lukukausimaksuja - niiden kerääminen ulkomaalaisilta opiskelijoilta avaa takaoven maksullisuuden laajentamiselle koskemaan kaikkia opiskelijoita. Tämä kaikki on voimakkaasti ristiriidassa koulutuksellisen tasa-arvon edistämisen (eräs selonteon pääteemoista) kanssa.

Selonteossa hallitus kiinnittää huomiota ns. tarpeettomiin opintoihin: toisiin tutkintoihin ja aikuisten opiskeluun. Mitkä opinnot ovat tarpeellisia ja mitkä tarpeettomia?  Millä mittareilla voidaan mitata,  mikä on yksilön tai yhteiskunnan kannalta tarpeetonta? Miten kävi elinikäisen oppimisen tavoitteille? Mielestäni on sivistyneen yhteiskunnan merkki, koulutusta ja opiskelua tuetaan aina. Mahdollisimman laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen tulee kannustaa, eikä sitä tule sanktioida.

Pidin Vihreän eduskuntaryhmän ryhmäpuheen koulutuspoliittisen selonteon lähetekeskustelussa 
lue koko puhe >>
 

Huhtikuu 2006

Huhtikuu sai hauskan lopun  ja kevät hauskan alun 29.4 Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Tanssii Kirjojen keskellä - tanssikilpailussa, jossa kilpakumppaneinani olivat mm. kollegani Taiveahon Satu ja Koskisen Johannes. Tanssiparinani ja loistavana tanssinopettajanani oli Yrjö Heinonen. Rakastan tanssimista, mutta samban harjoittelu oli alkuun hurjan vaikeaa. Yllättäen voitimme kuitenkin Yrjön kanssa tanssikilpailun sambaesityksellämme.
 

Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

Yksi mielenterveysongelmista kärsivien hoitoon pääsyä vaikeuttava tekijä on pula pätevästä hoitohenkilökunnasta, mm. psykiatreista, mielisairaanhoitajista ja psykoterapeuteista. Psykoterapeuttipulan syy on koulutusjärjestelmän puutteissa.

Psykoterapeuttikoulutuksen ongelma on koulutustarjonnan monimuotoisuus, sisällöllinen vaihtelevuus ja suuret alueelliset erot. Koulutus järjestetään pääasiassa julkisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella. Kouluttajina toimii yli sata erilaista tahoa, eikä kaikki koulutus täytä terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen kriteereitä. Koulutuksen saatavuudessa on suuria alueellisia eroja, koska koulutusta järjestetään markkinaperusteisen kysyntä- ja tarjontaperiaatteen mukaan, ilman alueellisten koulutustarpeiden arviointia.

Koulutuksen uudistus on suunnitteilla, mutta rahoituksesta ei ole tietoa - ei vaikka uudenlainen koulutus on tarkoitus aloittaa jo ensi vuonna!

Tein aiheesta kirjallisen kysymyksen. Kysymys  sai laajan tuen eduskunnassa
lue lisää >>

Kehysriihi oli pettymys kouluille. Budjettikehyksissä 2007–2011 opetusministeriön rahoitusta pienennetään 30 miljoonalla. Nämä rahat ovat suoraan pois käytännön opetustyöstä. Kouluista säästäminen on väärä arvovalinta, sillä tulevaisuuden hyvinvoinnin perusteita rakennetaan kouluissa.
Lue Forssan seudun Viikkouutisten kolumni>>

Maaliskuu 2006


Olin 29.3 vastaanottamassa tärkeää mielenosoitusta, joka puolusti taideaineiden opetusta. Mielenosoituksessa oli hauskaa, sillä kannatan asiaa lämpimästi.  On nurinkurista, että luovuus ilmoitetaan Suomen tulevaisuusstrategiaksi, mutta käytännössä kouluissa toiminta puristetaan luovuutta tappavaksi. Luovuuden kannalta olennaisten taito- ja taideaineiden opetus on joutunut ahtaalle suomalaisissa kouluissa uuden tuntijaon myötä. On myönnettävä, että tuntijaon valmistelussa vuonna 2001 tuli tehtyä virhe.


Uudessa tuntijaossa peruskoulun 7-9 luokkien valinnaisten aineiden osuus vähennettiin 20 oppitunnista 13:sta. Valinnaisainetunnit korvattiin pakollisilla opinnoilla teoreettisissa aineissa. Oppilaat eivät ehdi opiskella taide- ja taitoaineita, sillä useimmilla valinnaisaineiden pienentyneestä tuntimäärästä kieliopinnot vievät suuren osan. 


Taide- ja taitoaineiden opiskelu kehittää luovuutta. Se on keskeistä, sillä nykyisin ei enää pärjää pelkillä tiedoilla, vaan tarvitaan myös luovaa ajattelua. Luovuuden, tieteiden ja taiteiden arvostus on ollut kautta ihmiskunnan historian sivistyneen yhteiskunnan merkki. Siksi Suomessa taide- ja taitoaineiden aineiden asemaa kouluissa on puolustettava.


Peruskoulun uuden tuntijaon vaikutukset taide- ja taitoaineiden opetuksen tavoitteiden ja sisältöjen toteutumiseen on selvitettävä ja arvioitava pikaisesti. Vihreä eduskuntaryhmä ehdottaa, että valinnaisaineiden oppituntimäärää kasvatettaisiin kolmestatoista viiteentoista peruskoulun 7-9. luokilla. Se olisi hyvä alku taito- ja taideaineiden aseman kohentamiseksi kouluissa.


Vaikka mielenosoitus on ohi, taideaineiden asemaa voi puolustaa verkossa allekirjoittamalla vetoomuksen osoitteessa: http://www.uiah.fi/projects/kooma/

****


Kirjoitin kolumnit sekä Hämeen Sanomiin että uuteen kolumnipaikkaani Forssan seudun Viikkouutisissa kehitysyhteistyön tärkeydestä. Parhaillaan käytävissä budjettikehysneuvotteluissa päätetään siitä, aikooko hallitus pitää ohjelmansa lupauksen kehyrahojen korottamisesta 0,7% bruttokansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä. Hallitus ei toistaiseksi ole osoittanut merkkiäkään siitä, että se aikoisi pitää lupauksestaan kiinni. Tässäkin punamulta siirtää vastuun seuraavalla hallitukselle.

Lue Hämeen Sanomien kolumni >>
Lue Forssan seudun Viikkouutisten kolumni>>

Päätin laittaa tänne sivuilleni saatavaksi Kirkon ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan kannanoton kirkkohallitukselle koskien hedelmöityshoitoja. Vaikka kannanotto on julkinen, sitä ei ole toistaiseksi saanut lukea verkosta.

Lue KIONin kannanotto pdf:nä >>


Helmikuu 2006


Pitkän odotuksen jälkeen hedelmöityshoitolaki on vihdoin lähetekeskustelussa. Puolustin puheessani kaikkien naisten tasa-arvoista kohtelua ja hyvää hoitokäytäntöä.
Lue koko puhe>>

***
Sain vastauksen kirjalliseen kysymykseeni huostaan otettujen lasten mahdollisuudesta päästä psykiatriseen hoitoon. Lue kysymys vastauksineen >> (linkki korjattu)

***
Kirjalistan uutuuksista haluaisin erityisesti suositella Khaled Hosseinin kirjaa Leijapoika (Otava) Se on syvä, jännittävä ja koskettava kirja, josta tulee elävästi mieleen oma matkani Afganistaniin ihmisoikeusryhmän kanssa. Afganistan kun on ollut esillä viimeaikoina uutisissakin. Lisää tällaisia kirjoja, jotka auttavat islamilaisen kulttuurin ymmärtämistä!


Tammikuu 2006

Presidentinvaalien toisella kierroksella olen päättänyt kannattaa Tarja Halosen uudelleenvalintaa presidentiksi.

Syyt päätökselleni löytyvät Halosen arvomaailmasta.  Arvostan hänen tekemäänsä työtä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja suvaitsevaisuuden puolesta.
Arvostan myös Halosen käsitystä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta  ja hänen toimintaansa sen puolesta.  Presidenttinä Halonen on osoittanut kantavansa vastuuta vähäosaisten ja vähemmistöjen asemasta sekä kotimaassa että maailmalla.

Toinen tärkeä syy asettua Halosen taakse ovat erot ehdokkaiden puolustuspoliittisissa näkemyksissä.
Minusta Suomen ei pidä liittyä Natoon. En usko, että Sauli Niinistön puheet eurooppalaisesta Natosta vastaavat sotilasliiton todellisuutta. Mielestäni Nato on viime aikoina kehittynyt yhä enemmän Yhdysvaltojen terrorismin vastaisen sodan ehdoilla. Tässä sodassa Yhdysvallat on käyttänyt sellaisia keinoja, joita en hyväksy.



 

Lue  vanhoja kuulumisia