|
Kolumni Hämeen Sanomat 3.4.2003 Sivistyssavotta Kotimaan politiikassa eletään jännittäviä ja mielenkiintoisia aikoja. Hallitusneuvottelut ja ministerispekulaatiot käyvät kuumimmillaan. Puolueiden johto- ja eduskuntaryhmät ovat viettäneet viikonlopun ja alkuviikon vastaten hallitustunnustelija Jäättenmäen kysymyksiin. Talous, työllisyys ja hyvinvointi olivat kysymysten keskiössä kuten pitääkin. Toivon, että myös ympäristöpolitiikka olisi tulevassa hallituksessa tärkeällä sijalla. Puolueemme kynnyskysymykset hallitukseen osallistumiselle ovat, ettei ympäristöpolitiikan tasoa heikennetä ja ettei verotuksen keventäminen uhkaa hyvinvointivaltion perusteita. Maanantaina valtiosihteeri Sailas laittoi neuvottelusoppaan oman lusikkansa – ja aikamoinen kauha se olikin. Työryhmän tavoitteena oli löytää keinoja työllisyysasteen nostamiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi. Keinovalikoimassa on mm. tuloveron alennukset, työttömyysturvan porrastaminen, siirtyminen yhteen arvonlisäveroon, julkisten palveluiden ulkoistaminen jne. Pitkä ura valtiovarainministeriössä näyttää kuorineen vanhasta demarista aika piinkovan porvarin. Edes kokoomus ei vaalikampanjassaan vaatinut yhtä suuria veronkevennyksiä kuin Sailaksen työryhmä nyt esittää. Sailakselta opiskelijoille keppiä Työryhmä teki opiskelijoille erittäin radikaalin ehdotuksen: vastaisuudessa opinnot rahoitetaan lainalla, opintotuki ja asumistuki lopetetaan kokonaan. Ehdotus sotii suomalaiseen koulutusjärjestelmään kuuluvaa tasa-arvon periaatetta vastaan. Pelkään, että kynnys lähteä opiskelemaan köyhemmästä perheestä kasvaa, jos koko opiskeluaika pitää elää lainarahalla. Saattaisi myös käydä aivan päinvastoin kun työryhmä on norsunluutornissaan kaavaillut. Opiskelijat eivät ole halukkaita ottamaan lainaa vaan käyvät mieluummin töissä. Talonpoikasjärjellä ajateltuna on paljon todennäköisempää, että lainaan perustuvassa järjestelmässä opintojen ohessa tehtävä työ vain lisääntyisi ja lopputuloksena olisikin opintojen pitkittyminen. Sivistysyliopisto tarkoittaa sitä, että opiskeluun mahtuu monipuolista opiskelua, maailmankuvan muutoksia ja vaihto-opiskelua ulkomailla. Kannustetaan mieluummin laajaan sivistykseen kuin siihen, että kaikki vapaa aika kuluu perustoimeentulon hankkimiseen. Porkkanat parempia Mietin muutenkin, että syntyvätkö parhaat ehdotukset opintojen nopeuttamisesta sittenkään valtiovarainministeriössä. Vuosi sitten opetusministeriö esitti oman näkemyksensä opintotuen kannustavuuden parantamiseksi. Minusta ne esitykset olivat huomattavasti loogisempia. Liikkeelle lähdettiin siitä, että täysipäiväinen opiskelu johtaa nopeampaan valmistumiseen. Siksi voimavarat tulisi laittaa tukien kehittämiseen eikä niiden poistamiseen. Olisi kannattanut huomioida myös opiskelijoiden esitykset siitä, kuinka jouduttaa valmistumista. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) nosti yhdeksi tärkeimmistä toimenpiteistä oppilaiden ohjauksen parantamisen sekä lukioissa että yliopistoissa. Opiskelijajärjestön lausunnossa oli myös toinen huomionarvoinen tulos: Vuodesta 1995 käytössä ollut luokaton lukio on pidentänyt opintoaikoja. Jäin miettimään, näkyykö sama ohjauksen puute myös näissä tilastoissa. Entä mihin ihmeeseen kuluu keskimäärin kolme vuotta ylioppilaskirjoituksista yliopiston alkamiseen? Osa kuluu uran pohdintaan ja pääsykokeisiin, mutta varmasti tuohon mahtuu myös turhaa luppoaikaa. Esimerkiksi varusmiespalvelun alkamisen voisi paremmin rytmittää lukuvuosirytmiin sopivammaksi. Eikä 13 kuukauden siviilipalvelus taida sekään istua Sailaksen tavoitteisiin. Kun nämä hallitusneuvottelut käydään tällaisen raportin saattelemana, niin olen todella iloinen siitä, että seuraava paikkani on sivistysvaliokunnassa. Sivistystä, koulutusta ja kulttuuria uhkaa myös loppuraportin esitys nostaa vapaa-aikaan liittyvien palveluiden, kuten elokuvien, teattereiden ja kirjallisuuden arvonlisävero 8:sta 14 prosenttiin. Tämä olisi hurja takaisku suomen kielelle ja suomalaiselle kulttuurille. On uskomatonta, että tätä ehdotetaan maailmassa, jossa kansalliset kulttuurit kamppailevat elintilastaan angloamerikkalaista ylivaltaa vastaan. Verotus ei ole vain kansantaloutta vaan siellä tehdään selviä arvovalintoja. Minulle kotimainen kulttuuri on tärkeä perusarvo, jota sinnikkäästä puolustan. Kirsi Ojansuu
|