Kolumni Hämeen Sanomat 8.4.2005

Lapsen perusoikeus on syntyä toivottuna ja rakastettuna

Eduskunta saanee pian toista kertaa käsittelyynsä lakiehdotuksen hedelmöityshoidoista. Kaksi vuotta sitten käyty ensimmäinen keskustelu oli niin eripurainen, että hallitus päätyi vetämään ehdotuksensa pois. Ennakkotietojen mukaan uusi lakiesitys on tulossa eduskunnalle melko samanlaisena kuin viimeksi. Helppoa ratkaisua ei ole näkyvissä.

Hedelmöityshoitolakia ei säädetä siksi, että vakiintuneissa hoitokäytännöissä olisi ongelmia. Se tarvitaan siksi että hedelmöityshoidot ovat olleet tähän asti Suomessa säätelemättömiä. Hedelmöityshoitojen ansiosta syntyy vuosittain 1500 lasta. Sinkkunaisten ja naisparien lapsia on tässä joukossa muutamia kymmeniä. Laki kuohuttaa, sillä sitä säätäessämme me kansanedustajat joudumme linjaamaan siitä, kenellä on oikeus vanhemmuuteen hedelmöityshoitojen avulla. Vuonna 2003 lakivaliokunnan enemmistö halusi kieltää hoidot lesbopareilta ja itsellisiltä naisilta.

Hedelmöityshoidot ylittävät niin sanotun luonnollisuuden rajan. Kuitenkin lääketieteessä tuo raja on ylitetty jo aikoja sitten. Se ylitetään myös mm. tehohoidolla ja elinsiirroilla. Päätä ei voi laittaa pensaaseen, vaan vastuullisinta on lähteä etsimään uusille hoitokäytännöille eettisiä rajoja.

Lapsella on oltava oikeus täysi-ikäisenä saada halutessaan tietää biologinen alkuperänsä. Heterovanhemmilla on mahdollisuus salata hedelmöityshoitojen käyttö lapseltaan. Salaaminen on yleistä, tutkimusten mukaan vain murto-osa kertoo lapselle tämän alkuperästä. Naisparien ja itsellisten naisten kohdalla tilanne on toinen. Lapsi osaa kysellä siitä, miten ja miksi hän tuli maailmaan.

Jos lakiehdotuksen pykälät ovat samat kuin viimeksi, käsittelyyn tuleva esitys tulee menemään biologisen isän henkilötietojen luovuttamista pidemmälle. Sen mukaan lapsi saisi halutessaan spermanluovuttajasta itselleen juridisen isän. Luovuttaja voitaisiin siis vahvistaa isäksi lapselle, jonka äiti on sinkku tai äidit ovat lesbopari. Ajatus spermaisästä on älytön. Isän ja lapsen suhde on niin arvokas asia, että perheen ulkopuolisen spermanluovuttajan vahvistaminen isäksi olisi isyyden rienaamista.

Käytännössä tällainen laki karkottaisi spermanluovuttajat. Kuka miehistä suostuisi antamaan spermaansa käyttöön, jonka seurauksena hänet voitaisiin todeta myöhemmin useidenkin lasten juridiseksi isäksi elatusvelvollisuuksineen ja perintöoikeuksineen? Todellisuuden valossa se, mitä perustellaan lapsen oikeudella biologiseen isään, osoittautuu keinoksi evätä hedelmöityshoidot naispareilta ja naisilta, joilla ei ole parisuhdetta.

Vaikeuttamalla näiden naisten osalta hedelmöityshoitojen saamista hallitus laittaa perheet eriarvoiseen asemaan perhemuodon perusteella. Lapsen etu on syntyä toivottuna ja rakastettuna, eivätkä muille kuin heteropareille annettavat hedelmöityshoidot vaaranna sitä etua. 

Onko perusturvallisuuden ja hyvän kasvuympäristön tärkein edellytys se, että vanhemmat ovat heteropari? Kaikki tietävät, etteivät saman katon alla asuvat äiti ja isä takaa onnellista lapsuutta. Suomessa noin 200 000 lasta elää perheissä, joissa on perheväkivaltaa. Yhtä monen lapsen kotona kärsitään päihdeongelmista. On aika huomata, että hyvä kasvuympäristö perustuu muihin asioihin kuin vanhempien määrään, sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen. 

Lesbo- homo- ja yksinhuoltajaperheissä kasvaneiden lasten kehitystä on kansainvälisesti tutkittu vuosikymmeniä. Se on osoittanut, että lapsen hyvinvointiin vaikuttaa eniten se, kuinka paljon huolenpitoa ja rakkautta hän saa. Lapsen edun mukaista on syntyä toivottuna ja rakastettuna.

Näiden hoitojen yhteydessä on suhteetonta puhua orpojen tuottamisesta Terttu Häkkisen (Hämeen Sanomat 5.3.05) tavoin. Tunnustetaan tosiasiat: perhe-elämä on muuttunut. Tämän huomioi mm. adoptiolainsäädäntö, jossa yksinäisille naisille ja miehille annetaan lupa adoptioon. Tällä hetkellä viidennes perheistä on jotakin muuta kuin miehen, naisen ja heidän yhteisten lastensa muodostama ydinperhe. Yksinhuoltajat, naisparien perheet ja uusioperheet ovat jo nyt osa suomalaista arkea, eikä sitä tällä lailla voida muuttaa.

Monesti unohtuu, että yhteiskunta maksaa ainoastaan heteropariskuntien hedelmöityshoidot. Raskaiden ja kalliiden hoitojen seurauksena lesboparille tai itselliselle naiselle syntyvää lasta on totisesti toivottu. Ennen hoitojen aloittamista äidiksi haluavat naiset, sekä sinkut että lesbot, ovat käyneet ammattilaisten kanssa läpi toiveitaan ja odotuksiaan vanhemmuudesta sekä valmentautuneet hoitoihin ja äitiyteen. Usein käy niin, että tämän prosessin myötä hedelmöityshoidot jäävät aloittamatta naisen päättäessä, ettei hän olekaan valmis vanhemmaksi. Yhtä tarkasti ei muita raskautta suunnittelevia testata.

Kirsi Ojansuu

kansanedustaja (vihr)
 

<< Takaisin kirjoituksiin