|
Kolumni Hämeen Sanomat 3.6.2005
Kouluista säästäminen tulee kalliiksi
Kevätjuhlien aikaan on syytä miettiä, millaisissa kouluissa Suvivirttä lauletaan. Koulut toimivat nykyisin säästöjen ja leikkausten pakkoraossa. Vantaan koulusäästöt ovat päässeet otsikoihin, mutta tilanne on lähes yhtä dramaattinen koko maassa, myös täällä Hämeessä.
Suomalaiset koulut ovat toistaiseksi menestyneet känsäinvälisissä oppimistulosvertailuissa, kuten kuuluisassa Pisa- tutkimuksessa. Kouluviihtyvyystutkimukset osoittavat kuitenkin hälyttäviä merkkejä siitä, että kouluissa voidaan huonosti. Huono viihtyvyys kertoo oppimisympäristön puutteista, jotka tulevat näkymään ennen pitkää myös oppimistuloksissa. Kehno oppimisympäristö - suuret ryhmäkoot, erityisopetuksen puutteet, huonokuntoiset koulurakennukset, työrauhan puute ja ylirasitetut opettajat - johtuu pääosin rahan puutteesta.
Kouluista säästäminen ei ole viisasta pitkän tähtäimen politiikkaa. Koululaisten oppimisolosuhteista tinkiminen lisää etenkin heikoimmassa asemassa olevien syrjäytymisriskiä. Muutaman sadan euron säästö väärään aikaan voi aiheuttaa tuhansien eurojen kustannukset tulevaisuudessa.
Koululaisten, turhautuneiden vanhempien ja opettajien kritiikki kohdistuu useimmiten kuntapäättäjiin. Kouluista vastaavat kunnat ja valtio yhdessä, mutta valtio asettaa kuntien toiminnalle taloudelliset puitteet. Punamultahallitus on ansioitunut siinä, että se siirtää valtiolta kunnille yhä lisää tehtäviä, vaikka kunnilla ei ole riittäviä resursseja niistä suoriutumiseen. Sen sijaan hallitus on keskittynyt tekemään massiivisia veronalennuksia yhteensä 3,2 miljardin euron arvosta. Veronalennukset heikentävät peruspalveluiden rahoituspohjaa entisestään. Kuntatalous on niin kurjassa kunnossa, että kunnat ovat pakotettuja säästämään opetuksesta ja muista peruspalveluista. Ensi vuonna tilanne näyttää vielä pahenevan. Valtion kuntapolitiikka ei ole kaupunginvaltuutetun vaikutusvallan piirissä, joten monissa asioissa valtuutettujen syyllistäminen ei auta.
Onkin syytä ohjata koulusäästöistä tuskastuneiden kritiikkiä kohti hallitusta ja sen muodostavia puolueita. Tähän asti Hämeen demari- ja keskustavetoisten kuntien johtavat virkamiehet ja poliitikot ovat pysyneet uskollisesti hiljaa punamultahallituksen vastuuttomasta kuntapolitiikasta. Valtuutetut ja lautakuntien jäsenet joutuvat tekemään entistäkin tiukempia säästöpäätöksiä, mutta Vanhasen hallitusta ei kritisoida. Hiljaisuus jatkuu siitäkin huolimatta, että esimerkiksi Hämeenlinnassa on ensi lukuvuodeksi saatu kouluille vain välttämätön rahoitus.
Koulurakennusten tarpeellisia korjaustöitä joudutaan siirtämään, joten rakennukset menevät entistäkin huonompaan kuntoon. Ryhmäkoot ovat ylimitoitettuja. Luokkiin on usein integroitu erityisopetuksen tarpeessa olevia oppilaita ilman riittäviä tukitoimia. Integraatio ei saisi olla säästökeino. Suurissa opetusryhmissä työrauha ja oppimistulokset kärsivät, sillä opettajilla ei ole mahdollisuutta huomioida oppilaiden erilaisia tarpeita. Usein opettajilla ei myöskään ole riittävää koulutusta erityisoppilaiden kanssa toimimiseen. Täydennyskoulutuksellakaan ei voida parantaa ammatillisia valmiuksia, sillä esimerkiksi Hämeenlinnassa opettajille on säästösyistä tarjolla täydennyskoulutusta vain yhdeksi päiväksi lukuvuodessa.
Koulujen arki on huolestuttaa aiheellisesti kaikkia sitä riittävän läheltä seuraavia. Tästä huolimatta hallitus aikoo kurjistaa koulujen tilannetta entisestään. Viimeisin budjettikehyspäätös oli selkeä askel huonompaan suuntaan. Hallitus luopui omaan ohjelmaansa kirjaamasta periaatteesta, jonka mukaan opetustoimessa ikäluokkien pienenemisestä koituvat säästöt ohjataan koulujen kehittämiseen.
Kuntien ja valtion välistä kustannusten jakoa tarkisteltaessa kävi ilmi, että kunnissa on panostettu koulutoimeen. Kun hallituksen piti maksaa lainmukainen osuutensa kasvaneista kustannuksista, se päättikin siirtää velanmaksua seuraavalle hallituskaudelle. Tämän seurauksena kunnilta jäi tänä vuonna saamatta opetuksen valtionosuuksia noin sata miljoonaa euroa. Tästä valtion kunnilta ottamasta 502 miljoonan euron pakkolainasta maksetaan tällä vaalikaudella kunnille vain puolet takaisin.
Ratkaisuksi resurssipulaan tarjotaan kouluverkon tarkastelua, jolla yleensä tarkoitetaan sen karsimista. Kouluverkon tarkastelusta on tullut samanlainen mantra ja taikasana kuin hallinnon leikkaamisesta. On älyllisesti epärehellistä olettaa, että kouluverkon karsiminen toisi ratkaisun koulujen rahoitusongelmiin koko maassa. Alueiden välillä on suuria eroja kouluverkoissa. Hämeen kunnissa olisi saavutettavissa todennäköisesti käyttömenoihin parinkymmenen tuhannen euron säästöt, sillä opettajien virat säilyvät ennallaan. Lisäksi pidentyneet koulumatkat aiheuttaisivat lisää koulukyytikustannuksia. Siksi kouluverkon karsimisella ei Hämeen koulujen rahoitusvajetta ratkaista.
Koulutus on yksi kulmakivistä sekä yksilön että yhteisön tulevaisuutta rakennettaessa. Siksi koulutuksen laatua on vaalittava. Kesäloma on osa elämänrytmiämme ja se tuntuu aina tulevan oikeaan aikaan. Niin nytkin. Rentouttavaa ja mukavaa lomaa koko kouluväelle!
Kirsi Ojansuu Kansanedustaja (Vihr)
|