B-luokan lapset

Tänäkin syksynä maassamme on joukko lapsia, joilla ei ole varsinaista oikeutta
koulunkäyntiin. Heidän pääsynsä koulun penkille riippuu oleskelukunnan
hyväntahtoisuudesta ja taloudellisesta tilanteesta. Vaikka oikeus
koulunkäyntiin on lapsen perusoikeus, on käynyt niinkin, että lapselta on
evätty pääsy kouluun.

Nämä lapset ovat turvapaikanhakijoita, joille on myönnetty tilapäinen
oleskelulupa eli niin sanottu B-lupa. Heillä ei ole taattua oikeutta
peruskouluun, koska B-lupa ei anna oikeutta kotikuntaan. He eivät siis ole
kuntalaisia, joilla olisi oikeus peruspalveluihin. Näiden lasten asema on yksi
esimerkki ulkomaalaispolitiikkamme epäkohdista.

B-lupa on tarkoitettu tilanteisiin, jossa sen saanut ei jää Suomeen pysyvästi.
Siksi sen saaneilla on rajoitetut oikeudet verrattuna muihin maassa asuviin.
Heidän oikeuttaan peruskouluun, terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan ei ole
taattu.. He ovat lain puolesta pakotettuja joutilaisuuteen, sillä heidän
oikeutensa työntekoon on myös rajattu. Tämän vuoden kesäkuussa
vastaanottokeskuksissa asui B-luvalla 273 ihmistä, joista 29 on lapsia.

Erityisesti B-luvan saaneista lapsista on syytä olla hyvin huolissaan. Heidän
asemansa on huono ja lapsen kehitykselle vahingollinen. Tähän on kiinnittänyt
huomiota myös lapsiasiainvaltuutettu Maria Kaisa Aula. Yksin maahan tulleet
lapset joutuvat elämään erossa perheestään pahimmillaan useita vuosia, koska
heillä ei ole oikeutta perheen yhdistämiseen. Se on lapselle liian pitkä aika, varsinkin kun
samalla normaali lapsen elämä ei ole vastaanottokeskuksessa asuvalle
mahdollista.

Tilapäinen lupa eli B-lupa on luotu tilanteisiin joissa perusteita
oleskeluluvan myöntämiselle ei ole, mutta maasta poistaminen ei ole mahdollista.
Syynä tähän voi olla esimerkiksi hakijan henkilöpapereiden, passin tai muiden
matkustusasiakirjojen puuttuminen taikka huonot liikenneyhteydet. Tilapäistä
oleskelulupaa käytetään kuitenkin liikaa - ja väärin.

Lähes puolet myönteisistä oleskelulupapäätöksistä on tilapäisiä.
Ulkomaalaisvirasto on uudistanut maalinjauksensa, listan jossa erotellaan
turvalliset ja turvattomat lähtömaat. Uudistuksen jälkeen se on ryhtynyt
myöntämään B-lupia myös suojelun ja turvapaikan tarpeessa oleville. B-lupaa ei
tulisi lain mukaan myöntää tapauksissa, joissa hakija ei voi palata
lähtömaahansa turvallisuustilanteen takia. Monien B-lupalaisten paluun
todellisena esteenä on kurja ihmisoikeustilanne. Suurin osa heistä tulee
turvattomiksi tiedetyistä maista: Afganistanista, Irakista ja Somaliasta. Nämä
B-luvan saaneet jäävät Suomeen useimmiten useiksi vuosiksi.

Nykyisen ulkomaalaislain tulkinnanvaraisuus on järkevän ja inhimillisen
ulkomaalaispolitiikan este. Ongelma on tiedossa laajalti ja sitä korostavat
ulkomaalaisasioiden parissa työskentelevät. Tulkinnat lain toteuttamisesta on
haettava usein tuomioistuimista. Se pidentää hakemusten käsittelyaikoja ja
vähentää päätösten ennakoitavuutta. Tuomioistuimet tulkitsevat lakia
ristiriitaisesti. Esimerkiksi maansa vähemmistöklaaniin kuuluvalle raiskatulle
naiselle myönnettiin turvapaikka. Raiskaukselta täpärästi välttyneeltä
turvapaikka kuitenkin evättiin.

Ulkomaalaispolitiikan linjanveto ei ole virkamiesten tai tuomioistuinten
tehtävä. Vastuu kuuluu meille politiikoille ja puolueille. Laki on säädettävä
sellaiseksi, että se takaa kaikille oikeudenmukaisen ja nopean käsittelyn.
Ulkomaalaispolitiikka tuntuu kuitenkin olevan hallituspuolueille asia, johon ei
haluta tai uskalleta puuttua. Aihe on poliittisesti ja eettisesti vaikea - joku
suuttuu aina, teki tai sanoi mitä tahansa. Siksi hallitus on tähän asti
tyytynyt kommentoimaan asiaa moniäänisesti ja ristiriitaisesti eri ministerien
suilla.

Näin tärkeässä asiassa on pystyttävä kantamaan poliittinen vastuu. Nykyinen
päättämättömyys ja vastuun pakoilu aiheuttaa turhaa kärsimystä. Surullisimmat
epäkohdat liittyvät mielestäni lasten kohteluun.
Viimeistään eduskuntavaalien alla ulkomaalaispolitiikka on nostettava
keskustelun ytimeen. Vaalien jälkeen on aloitettava lainsäädännön
oikeudenmukaistaminen..

Vihreät ovat jo kauan vaatineet tasa-arvoisempaa ja oikeudenmukaisempaa
ulkomaalais- ja turvapaikkapolitiikkaa. Eduskuntaryhmämme valmistelee
konkreettisia ehdotuksiaan turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan
inhimillistämiseksi ja selkiyttämiseksi. Odotamme kannanottoja muiltakin puolueilta.

Kirsi Ojansuu
kansanedustaja (vihr)