Etusivu Kuulumisia  Henkilötietoja Politiikasta Arvoista Kirjoituksia Yhteystiedot
 

 

Kolumni Hämeen Sanomat 22.10.2006

Lasten luokkayhteiskunta

Vaikka enemmistöllä lapsiperheistä menee erittäin hyvin, osalla menee huolestuttavan huonosti. Lasten mahdollisuuksien tasa-arvosta ei voida enää puhua. Lapsilla ja nuorilla ei ole enää samanlaisia mahdollisuuksia esimerkiksi turvallisen kasvuympäristön, harrastusten ja terveydenhoidon suhteen. Voidaan sanoa, että meille on syntynyt lasten luokkayhteiskunta, jossa osa lapsista jää kotinsa lähtökohtien takia auttamattomasti vähemmälle.

Vanhasen hallituksen politiikka on mennyt pieleen, kun yleisestä vaurastumisesta huolimatta erityisesti lapsiperheiden köyhyys on kasvanut. Köyhissä lapsiperheissä asuu arviolta 131 000 lasta. Köyhien lasten määrä on kasvanut viimeisen kuudentoista vuoden aikana yli kaksinkertaiseksi. Köyhyysriski on kasvanut erityisesti yksinhuoltajaperheissä, mutta riskiryhmään kuuluvat myös monilapsiset ja pienten lasten perheet.

Vaikka onnellinen lapsuus ei ole kiinni vanhempien tuloista, perheen köyhyys haittaa lapsen elämää. Taloudellisista syistä köyhän perheen lapsen harrastusmahdollisuudet ovat rajalliset verrattuna ikätovereihin. Perheen rahahuolet verottavat vanhempien jaksamista, elämänhallintaa ja henkistä hyvinvointia. Vanhempien stressi ja pahoinvointi heijastuvat lapsiin.

Lapsiperheiden pahoinvoinnin seuraukset näkyvät mm. koulun ja lastensuojelun arjessa. Jos perheellä on ongelmia, sitä tärkeämpiä ovat turvaverkot: mm. neuvolat, kouluterveydenhuolto ja oppilashuolto. On huolestuttavaa, että kaikki nämä tukipalvelut painivat resurssien puutteessa.

Lapsiperheiden toimeentulo-ongelmien taustalla vaikuttaa vanhempien heikko työmarkkinatilanne. Pätkätyö on korostetusti nuorten aikuisten ongelma. Erityisen heikko työllisyystilanne on perheenperustamisikäisillä ja yksinhuoltajilla. Myös perhepoliittisten etuuksien reaalitaso on jäänyt jälkeen yleisestä ansiotason noususta ja hintojen kehityksestä. Vähimmäisetuudet ovat räikeän alhaisia: lastaan minimiäitiyspäivärahalla hoitava saa 15,20 euroa päivässä. Se on noin kahdeksan euroa vähemmän kuin alin työttömyyskorvaus.

Vaikka punamultahallituksen ohjelmassa luvattiin turvata ja edistää lasten hyvinvointia, lupausten toteuttaminen on jäänyt vähäiseksi. Esimerkiksi tämän vuoden budjettiriihessä köyhimmille lapsiperheille jäi jaettavaksi ensi vuodelle kuuden euron korotus yksinhuoltajille kohdistuvaan elatustukeen. Tämä hallitukselta, joka antaa hyvätuloisille paljon avokätisemmin – tällä vaalikaudella erityisesti varakkaita hyödyttäviä veronalennuksia on tehty 3,4 miljardilla eurolla.

Politiikassa on kyse arvovalinnoista. Hallituksen teot ja tekemättä jättämiset kertovat sen arvoista. Vihreät tekivät muun opposition tuella välikysymyksen lapsiperheiden köyhtymisestä. Välikysymyskeskustelussa kävi taas ilmi, miten hallitus haluaa sysätä vastuuta joko seuraavan tai edellisten hallitusten harteille. Neljän vuoden hallitusvastuun jälkeenkin Keskusta on valmis syyttämään edellisiä hallituksia kaikesta. Demarit ovat 11 vuoden hallitustaipaleen jälkeen lähinnä kiinnostuneita siitä, mitä tulevan hallituksen pitäisi tehdä.

Me vihreät olemme johdonmukaisesti omassa vaihtoehtobudjetissamme esittäneet omat arvovalintamme jossa panostamme lasten hyvinvointiin. Vaadimme, että köyhimpien lapsiperheiden tulonsiirtoja on korotettava. Minimiäitiys- isyys- ja vanhempainpäiväraha on nostettava työmarkkinatuen tasolle ja elatustukea ja lapsilisää pitää korottaa.

Vanhempien työmarkkinatilannetta on parannettava, mm. uudistamalla hoito- ja vanhempainvapaata ja poistamalla yksinhuoltajien työllistymisen esteitä. Ennaltaehkäisevää työtä tekeviä tukipalveluita, kuten neuvoloita, kouluterveydenhuoltoa ja kotiapua tulee kohentaa.

Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten tilanteeseen tulisi puuttua uudistamalla lastensuojelulakia, purkamalla lasten- ja nuortenpsykiatrian hoitojonot sekä parantamalla koko perheen mahdollisuuksia saada hoitoa vanhemman kärsiessä mielenterveys- tai päihdeongelmista.

Lapsiperheiden köyhyys on ongelma, johon tulee puuttua välittömästi. Perheiden eriarvoisuus luo epävakautta ja turvattomuutta. Suomalaisen yhteiskunnan vakaus on tähän asti perustunut siihen, että meillä on pidetty hyvää huolta vähäosaisista. Se on taannut meille tasa-arvoisen ja turvallisen yhteiskunnan. Tästä periaatteesta ei saa tinkiä. Lapsiin panostaminen on tulevaisuuteen sijoittamista.

Kirsi Ojansuu
Kansanedustaja (vihr.)
Hämeenlinna

 


 

<< Takaisin kirjoituksiin

<< Etusivulle