|
Kolumni Forssan Seudun Viikkouutiset 6.4.2006
Kouluista säästäminen nakertaa hyvinvointia
Vanhasen hallitus on päättänyt olla puuttumatta kuntien ankeaan taloudelliseen tilanteeseen. Seuraaville vuosille tehty budjettiraami on kunnille pettymys. Hallitus tyytyy kehottamaan menojen supistamista rakenteita uudistamalla ja tuottavuutta lisäämällä. En usko, että kuntien talousongelmat voisivat ratketa ainoastaan niiden omilla toimilla. Kun valtio on tehnyt suuria veronalennuksia ja väistää rahoitusvastuustaan, kunnat joutuvat säästämään opetuksen kaltaisista peruspalveluista. Kuntapäättäjät joutuvat pakkorakoon.
Budjettikehyksissä 2007–2011 opetusministeriön rahoitusta pienennetään 30 miljoonalla. Nämä rahat ovat suoraan pois käytännön opetustyöstä. Kouluista säästäminen on väärä arvovalinta. Koulutus ja varhaiskasvatus ovat tärkeää tulevaisuuspolitiikkaa. 2030-luvun hyvinvointivaltion perustaa valetaan kouluissa ja päiväkodeissa, siksi niistä säästäminen tulee pidemmällä tähtäimellä kalliiksi.
Riihimäki oli pilottipaikkakunta hankkeessa, jossa tutkittiin lapsen elinkaarikustannuksia kunnalle. Tutkimus osoitti, että varhainen puuttuminen ongelmiin minimoi sekä kustannukset että inhimillisen kärsimyksen. Säästökuurille joutuneissa kouluissa arki on tehostettu sellaiseksi, ettei varhainen puuttuminen ole mahdollista. Ylisuurten luokkien opettajat eivät ehdi huomata lapsen oireilua, jos huomiota vaatii 29 muuta oppilasta. Kouluterveydenhuolto on hyvä ongelmien ennaltaehkäisijä, mutta säästösyistä riittämätöntä.
Hyvä koulu on yhteiskunnallisen tasa-arvon tae. Koulun pitäisi tarjota kaikille lapsille tasa-arvoiset eväät hyvinvointiin ja elämässä menestymiseen. Hyvinvointitutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, ettei tämä periaate enää toteudu Suomessa.
Lapsiperheiden keskinäinen eriarvoisuus on kasvanut myös koulun ulkopuolella. Suomeen on syntynyt lasten luokkayhteiskunta. On yhä enemmän perheitä, jossa vanhemmilla ei ole varaa kustantaa esimerkiksi lasten harrastuksia. Köyhyys kasaantuu yksinhuoltajaperheisiin, monilapsisiin perheisiin ja perheisiin, joissa on pieniä lapsia.
Vihreät ovat esittäneet keinoja lapsiperheiden köyhyyden lievittämiseksi. Elatustuen nostaminen parantaisi yksinhuoltajaperheiden taloutta ja vaikuttaisi elatusapujen tasoon. Äitiys- isyys- ja vanhempainrahan vähimmäistason korottaminen samalle tasolle työttömyyspäivärahan kanssa parantaisi pienten lasten perheiden asemaa. Olemme myös esittäneet lisärahaa peruskoulutukseen. Ikävä kyllä hallitus on unohtanut köyhimmät lapsiperheet ja koululaiset budjettiraameja valmistellessaan.
Kirsi Ojansuu
|