Etusivu Kuulumisia  Henkilötietoja Politiikasta Arvoista Kirjoituksia Yhteystiedot
 

 


Kolumni Hämeen Sanomat 30.6.2006

Opettajankoulutuslaitoksen muututtava, ei muutettava

Suunnitelmat Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen (OKL) siirtämisestä Tampereelle tuntuvat minusta, laitoksen kasvatista, raastavilta. Siirron vastustamiselle on kuitenkin muitakin perusteita kuin pelkkä nostalgia ja tunnesyyt. Mielestäni opettajankoulutuslaitoksen pysyminen paikallaan olisi sekä Tampereen yliopiston että Hämeenlinnan etu.

Punamultahallituksen koulutuspolitiikkaa leimaa tulos- ja tehokkuusajattelu. Se on taustalla myös OKL:n muuttosuunnitelmissa. Muuttopuheet saivat alkunsa opetusministeriön selvityspyynnöstä, jossa yliopistolta toivottiin opettajakoulutuksen kokonaisvaltaista kehittämissuunnitelmaa. Pyrkimyksenä on tehdä yliopistoista tehokkaampia ja tuottavampia. Siirtosuunnitelmat ovat kuitenkin ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa.

Nykyisellään Hämeenlinnan OKL on yksi Tampereen yliopiston tehokkaimmista laitoksista. Opiskelijat valmistuvat tavoiteajassa. Opiskeluaikojen vertailussa se päihittää selkeästi yliopistojen yhteydessä sijaitsevat opettajankoulutuslaitokset. Koska Hämeenlinnassa opintojen keskeyttäminen ja venyminen on tavanomaista harvinaisempaa, laitos tuottaa hyvin tutkintoja, joiden perusteella yliopiston rahoitus määräytyy.

Opiskelijoita ei ole kuultu eikä edes informoitu siirtosuunnitelmasta. Siksi on outoa, että muuttoa kuitenkin perustellaan mm. opiskelijoiden sivuaineopintojen helpottumisella. Opiskelijoiden mielipidettä on kuultava, varsinkin jos muuttoa perustellaan heidän edullaan.

Nykyinen sivuainejärjestelmä ei ole kaikista hankala. Oma kokemukseni sivuaineopinnoista Tampereella on myönteinen, se toi opintoihin virkistävää vaihtelua. Se auttoi myös näkemään OKL:n hyvät puolet isoon yliopistoon verrattuna. Hämeenlinnassa opiskelevat saivat jo silloin parempaa ohjausta kuin Tampereella.

Siirtoa perustellaan myös säästöillä, joita varhaiskasvatus- aineenopettaja- ja luokanopettajakoulutuksen yhteen saattamisella olisi saatavissa. On kuitenkin epäselvää, paljonko ja milloin säästöjä syntyisi. Aluksi muutosta syntyisi lähinnä kustannuksia. Hyvin todennäköisesti seurauksena olisi entistä kalliimmissa opetustiloissa hitaammin valmistuvia opiskelijoita. Se ei liene yliopistojen tehostamisohjelman tavoite.

Hämeenlinnan kannalta opettajakoulutuksen menettäminen olisi suuri menetys. Laitoksella ja kaupungilla on yli sadan vuoden yhteinen historia. Mielestäni OKL on alueen merkittävin Tampereen yliopiston laitos. Sen toiminnalla on kiistatta merkittävä vaikutus koko seutukunnan elämään ja toimintaan.

Alueella asuu paljon meitä OKL:n kasvatteja, jotka ilman laitosta eivät olisi päätyneet Kanta-Hämeeseen. Kolmesataa opettajaopiskelijaa tuo kaupungin opiskelija- ja kulttuurielämään tärkeän lisänsä.

Hämeenlinnan imago koulutuskaupunkina nojaa oleellisesti OKL:een. Meillä on kouluissamme laadukas opetus, koska pätevistä opettajista ei ole pulaa. Opettajaopiskelijoiden ansiosta myös uudet kasvatustieteelliset virtaukset saapuvat kouluihin tuoreeltaan

On sanottu, että säilyäkseen opettajankoulutuslaitoksen on muututtava ja kasvettava. Tarjolla on monia vaihtoehtoja. Mielestäni varteenotettavimmat kehityssuunnat ovat varhaiskasvatuksen tuominen Hämeenlinnaan ja erityisopetukseen erikoistuminen.

Nykyisen yksikön kokoa olisi luontevaa kasvattaa tuomalla varhaiskasvatus Hämeenlinnan OKL:n yhteyteen. Siitä olisi saatavissa merkittäviä synergiaetuja. Esimerkiksi perusopintojen kurssien opetusta ja yksikköjen hallintoa voitaisiin yhdistää.

Pätevien erityisopettajien puute on valtakunnallisesti laajalti tiedossa oleva ongelma. Erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Pienluokkien lisäksi erityisoppilaita opetetaan paljon myös tavallisissa luokissa integraatioperiaatteen mukaisesti Siksi kaikki opettajat tarvitsevat erityisopetustaitoja.

Opettajakoulutus ei nykyisellään tarjoa valmiuksia erityisoppilaiden kohtaamiseen. On suuri puute, ettei valtion harjoittelukouluissa ole pienluokkia. Moni opettaja kohtaa erityisoppilaan ensimmäistä kertaa vasta valmistuttuaan. Etelä-Suomeen kaivattaisiinkin erityisopetukseen erikoistunutta yksikköä. Hämeenlinnan OKL:sta tulisi sellainen luontevasti.

Voisiko nykyisen muuttosuunnitelman luoman uhkan kääntää mahdollisuudeksi ja Hämeenlinnan OKL:n uudeksi kukoistukseksi? Sen eteen toivottavasti mahdollisimman moni meistä on valmis tekemään työtä. Otetaan haaste vastaan, ei anneta periksi.

Kirsi Ojansuu
Kansanedustaja (vihr.)
Hämeenlinna

 


 

<< Takaisin kirjoituksiin

<< Etusivulle