Etusivu Kuulumisia  Henkilötietoja Politiikasta Arvoista Kirjoituksia Yhteystiedot
 

 


Ryhmäpuhe koulutuspoliittisesta selonteosta 2.5.2006

Arvoisa puhemies!

Hallituksen koulutuspoliittisessa selonteossa on esitelty hyvin suomalaisen koulutusjärjestelmän ajankohtaisia haasteita. Koko selvitys on kuitenkin yhtä tyhjän kanssa, ellei koulutukseen saada nykyistä enemmän resursseja. Hyvät tavoitteet eivät toteudu ilman rahaa.

Koulutuksesta tinkiminen on väärä valinta, sillä koulutus ja varhaiskasvatus ovat tärkeitä sijoituksia tulevaisuuteen. Päiväkodeille, peruskoululle, toiselle asteelle ja korkeakouluille on taattava riittävät resurssit.

Opintojen keston rajoittamisen jälkeen hallitus näyttää siirtyvän seuraavan tavoitteeseensa eli lukukausimaksujen tuomiseen koulutusjärjestelmäämme. Vaikka välillä uskotellaan, ettei koulutuksen maksuttomuuteen puututa, lukukausimaksujärjestelmän valmistelu etenee kulisseissa. Nyt selonteossa ainakin rehellisesti myönnetään, että lukukausimaksujärjestelmää valmistellaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.

Jos sallitaan lukukausimaksujen kerääminen ulkomaalaisilta opiskelijoilta, avataan takaovi lukukausimaksujen laajentamiselle koskemaan kaikkia opiskelijoita. Vihreä eduskuntaryhmä vastustaa lukukausimaksuja. Korkeakoulutuksen on säilytettävä maksuttomana kaikille opiskelijoille.

Lukukausimaksujen käyttöönotto on ristiriidassa monen selonteon päätavoitteen kanssa, eivätkä ne edistä koulutuksellista tasa-arvoa. Maksut ovat askel väärään suuntaan, jos halutaan lisätä ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää. Koulutuksen maksuttomuus on laadukkaan opetuksen ohella suomalaisten korkeakoulujen tärkeä vetonaula. Lukukausimaksuilla ei myöskään voida kerätä sellaisia summia, joilla olisi mitään olennaista vaikutusta korkeakoulujen rahoitukseen.

Arvoisa puhemies!

Hallitus on kaudellaan pyrkinyt nopeuttamaan opintoja - enimmäkseen väärillä keinoilla. Myös tässä selonteossa puhutaan työuran pidentämisestä. Tuotannon ja tehokkuuden retoriikka leimaa hallituksen koulutuspolitiikkaa ja tätä selontekoa. Markkinatalouden logiikka istuu huonosti järjestelmään, jonka tärkeimmän arvon tulisi olla sivistys.

Selonteossa kiinnitetään huomiota ns. tarpeettomiin opintoihin: toisiin tutkintoihin ja aikuisten opiskeluun. On ongelmallista puhua tarpeettomasta koulutuksesta - millä mittareilla voidaan päättää, mikä on yksilön tai yhteiskunnan kannalta tarpeetonta koulutusta? Miten kävi elinikäisen oppimisen tavoitteille? Vihreän eduskuntaryhmän mielestä koulutus on kannattavaa, niin yksilöiden kuin yhteiskunnankin kannalta.

Opintojen nopeuttamisen saralla hallitus on jättänyt tekemättä kenties yksinkertaisimman uudistuksen. Ase- tai siviilipalvelus, ylioppilastutkinto ja pääsykokeet tulisi sovittaa nykyistä paremmin yhteen. Nyt armeijan tai sivarin käyminen voi lykätä opintojen alkua kaksikin vuotta. Asia ei ole edennyt, vaikka ministeri Karpela ja silloinen puolustusministeri Vanhanen lupasivat puuttua asiaan jo vuonna 2003.

Selonteosta on unohtunut tärkeä keino opintojen keskeyttämisen vähentämiseksi. Lopetetaan vihdoin pakkoyhteishakujärjestelmä. Moni ylioppilas hakee ammatti- tai ammattikorkeakouluun ainoastaan siksi, ettei ilman hakuprosessia saa työmarkkinatukea, jos syksyllä jää ilman opiskelu- tai työpaikkaa. Pakkohaun takia aloitetut opinnot jäävät usein kesken, koska itse ala ei kiinnosta.

On ilo huomata, että kouluhyvinvointia ja koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoisuutta korostetaan kehittämislinjauksina. Lopulta on kuitenkin kyse siitä, annetaanko kouluille riittävät resurssit näiden hyvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Usein tuntuu, että koulutuspolitiikassa on kaksi tasoa - teoria ja käytäntö - jotka eivät kohtaa. Strategioissa asetetaan hyviä tavoitteita, mutta säästöliekillä toimivien koulujen arki on jotain aivan muuta.

Vihreä eduskuntaryhmä on tyytyväinen siihen, että selonteossa puhutaan suoraan pienenevien ikäluokkien haasteesta koulutusjärjestelmällemme. Tulevaisuudessa haasteena tulee olemaan laadukkaiden koulupalveluiden tarjoaminen pienille ikäluokille. Väestön ikääntyessä terveydenhuollon rahantarve tulee kasvamaan valtavasti. On tärkeää, että myös tässä tilanteessa pidetään laadukkaan koulutuksen puolta ja turvataan sille riittävät resurssit. Kunta- ja palvelurakenteen uudistuksella voidaan parantaa kuntien yhteystyötä siten, että tasa-arvoiset ja laadukkaat koulutuspalvelut voidaan taata tulevaisuudessakin.

Kouluviihtyvyys on tärkeä osa kouluhyvinvointia. Pisa-tutkimus osoitti, että kouluissamme viihdytään huonosti. Julkisuudessa on esitetty paluuta tasoryhmiin kouluviihtyvyyden parantamiseksi. Vihreä eduskuntaryhmä ei näe syytä tasoryhmien palauttamiseen. Useimmiten ne ongelmat joita tasoryhmillä haluttaisiin ratkoa, johtuvat ylisuurista luokista. Ne ratkeavat pienentämällä ryhmäkokoja.

Myös koulun teoriapainotteisuus heikentää kouluviihtyvyyttä. On hyvä, että tämä huomataan myös selonteossa. Valinnaisuuden väheneminen uuden tuntijaon myötä on heikentänyt erityisesti taide- ja taitoaineiden asemaa. Tuntijaon vaikutukset näiden aineiden opetuksen tavoitteiden ja sisältöjen toteutumiseen on selvitettävä pikaisesti. Vihreä eduskuntaryhmä ehdottaakin, että ensimmäisenä askeleena taito- ja taideaineiden opetuksen turvaamiseksi nykyistä paremmin valinnaisaineiden oppituntimäärää kasvatettaisiin kolmestatoista viiteentoista peruskoulun yläluokilla.

Selonteossa tuodaan esiin koulupäivän rakenteen muokkaaminen kokopäiväkoulun suuntaan. Vihreä eduskuntaryhmä pitää tätä kiinnostavana avauksena. Huolella tehty koulupäivän uudelleenjärjestely vähentää lasten päivän pirstoutumista aamu- ja iltapäivähoitoon, koulupäivään ja harrastuksiin.

Arvoisa puhemies!

Vaikka Suomi onkin koulutuksellisen tasa-arvon huippumaita, meillä esiintyy huolestuttavia merkkejä koulutuksellisen tasa-arvon heikkenemisestä. Suomeen on syntynyt lasten luokkayhteiskunta, joka näkyy myös kouluissa. Suuremmissa kaupungeissa on jo havaittavissa huomattavia eroja ns. hyvien ja huonompien alueiden koulujen välillä. Alemman elintason alueilla oppilailla on ikätovereitaan heikommat oppimistulokset ja terveystottumukset. Vauraampien alueiden kouluissa oppimistulokset ovat huomattavasti parempia, mutta oppilaat kärsivät stressistä ja suorituspaineista.

Suomessa on huolestuttavan paljon nuoria, jotka syrjäytyvät koulutusjärjestelmästä. Vuosittain 300 oppilasta jää ilman peruskoulun päästötodistusta, 3400 nuorta jättää aloittamatta toisen asteen koulutuksen. Opetusministeriössä on suunnitteilla koulupudokkaille suunnattu aktivoimishanke. Sitä olisi tullut esitellä laajemmin tässä selonteossa.

Tehokkain tapa ehkäistä koulutuksesta syrjäytymistä on kuitenkin opetuksen laatuun ja nuorten ohjaukseen ja motivointiin panostaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunnille on taattava valtion taholta riittävästi resursseja mm. perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen, opetuksen laadun parantamiseen sekä riittävään opintojen ohjaukseen.

Mitä aiemmin lapsen ongelmat voidaan tunnistaa ja hoitaa, sitä pienemmiksi jäävät inhimilliset ja taloudelliset kustannukset. Opetuksen tukipalvelut ovat tärkeitä varhaisen puuttumisen välineitä. Niissä on hälyttäviä puutteita. Erityisesti koulupsykologipalveluissa ja koulukuraattoripalveluissa on suuria alueellisia eroja. Myös kouluterveydenhuolto on rempallaan - joissakin kunnissa ei ole koululääkäreitä lainkaan! Selonteossa tukipalveluiden ongelmia lähdetään ratkomaan erilaisilla tutkimuksilla ja selvityksillä. Parempi keino olisi kuitenkin taata kunnille ja sitä kautta kouluille riittävät resurssit tukipalveluiden järjestämiseen.

Vihreä eduskuntaryhmä on vaihtoehtobudjetissaan esittänyt, että opetuksen kehittäminen rahoitettaisiin hallitusohjelman mukaisesti ikäluokkien pienenemisistä aiheutuvilla säästöillä. Tänä vuonna oppilasmäärän pienentymisestä syntyy noin 40 miljoonan euron säästöt. Hallitus ei kuitenkaan ole pitänyt lupaustaan rahojen käyttämisestä kokonaisuudessaan perusopetuksen laadun parantamiseen.

Vihreä eduskuntaryhmä haluaa kiinnittää huomiota erityisesti maahanmuuttajalasten koulunkäyntiin. Heidän opetuksessaan on puutteita: esiopetuksessa maahanmuuttajataustaiset lapset jäävät valmiuksiltaan muita heikommiksi ja lukion suorittaa huomattavan harva maahanmuuttajataustainen nuori. Edustaja Sinnemäki puuttui tuoreessa lakialoitteessaan räikeimpään maahanmuuttajalapsia koskevaan epäkohtaan, koulunkäyntioikeuden epäämiseen niiltä turvapaikanhakijalapsilta, joilla on tilapäinen oleskelulupa.

Suomen ja ruotsin kielen opetukseen maahanmuuttajille on kiinnitetty aiheellisesti huomiota. Kuitenkin maahanmuuttajien oman kielen ja uskonnon opetuksessa on puutteita, jotka ovat jääneet laajalti huomiotta. Pätevistä vähemmistöuskontojen opettajista on pulaa ja monen uskonnon edustajat jäävät ilman kunnollista oman uskonnon opetusta. Uskonnontunneilla opitaan perusasiat omasta uskonnosta ja saadaan välineet ääritulkintojen kriittiseen arviointiin. Uskonnon opetus on tärkeää uskonnollisten ääri-ilmiöiden torjumisessa. Jos tuntee oman uskontonsa, oli se mikä tahansa, ei ole helposti fundamentalistien aivopestävissä.

Arvosia puhemies!

Erityisopetuksessa olevien lasten määrä kasvaa. Nyt erityisopetuksessa on 7 % oppilaista. On ihme, ettei syitä erityisopetuksen tarpeen kasvulle ole tutkittu, vaikka ongelma on ollut tiedossa pitkään. Ilmiön syihin on ymmärrettävästi vaikea puuttua, jos niitä ei tunneta.

42 prosenttia erityisopetuksesta tapahtuu yleisopetukseen integroituna. Integraatio on hyvä periaate, mutta monessa kunnassa sitä käytetään väärin lähinnä säästämiskeinoina. Jos erityisoppilas integroidaan luokkaan ilman riittäviä tukipalveluita, siitä kärsivät oppilaan lisäksi hänen opettajansa ja luokkatoverinsa.

Opettajat tarvitsevat lisäkoulutusta voidakseen opettaa erityisoppilasta hyvin. Opettajille on pyrittävä takaamaan nykyistä paremmat mahdollisuudet täydennyskoulutukseen. Myös varsinaisessa opettajakoulutuksessa on parannettavaa. Se ei nykyisellään tarjoa opiskelijoille valmiuksia erityisoppilaiden kohtaamiseen. On suuri puute, ettei valtion omistamissa harjoittelukouluissa ole ollenkaan erityisluokkia. Moni opettaja kohtaa erityisoppilaan ensimmäistä kertaa vasta valmistuttuaan.
 


 

<< Takaisin kirjoituksiin

<< Etusivulle