Välttämätön suunnanmuutos

Taloudellisten mittareiden mukaan Suomella menee paremmin kuin koskaan. Talouskasvu mahdollistaisi monien vakavien ongelmien ratkaisun, mutta Vanhasen hallituksella ei ole riittänyt tahtoa niihin puuttumiseen.

135 000 suomalaista lasta elää köyhyydessä. Verrattuna perusturvan parantamiseen, Vanhasen hallitus on käyttänyt veronalennuksiin kymmenkertaisesti rahaa. Se on lisännyt eriarvoisuutta.

Sivistynyt yhteiskunta pitää huolta heikoimmistaan. Vihreistä on aika tuoda hallitusohjelmaan määrälliset tavoitteet köyhyyden vähentämisestä. Puututaan lapsiköyhyyteen etuuksia parantamalla, pienimpiä tukia kohentamalla ja vapauttamalla alle tuhannen euron tulot veroista. Pidemmällä tähtäimellä on otettava käyttöön perustulo, jotta kaikille saadaan turvattua perusturva ilman kannustinloukkuja.

Ilmastonmuutoksesta on tultava yksi vaalien pääaiheista. Vihreät ovat puhuneet ilmastonmuutoksesta jo lähes 20 vuotta. Muiden viimeaikaista havahtumista on ollut ilo seurata. Olen samaa mieltä ilmastonmuutoksen torjumisesta Jorma Ollilan kanssa: jonkun on oltava edelläkävijä, jos halutaan muiden seuraavan.

Vaalien jälkeen on siirryttävä sanoista tekoihin. Hallitusohjelmassa on sitouduttava päästövähennyksiin, joita ilmastomuutoksen pysäyttäminen edellyttää.

Tulevina vuosikymmeninä energiankulutukseen kasvu on pysäytettävä, kotimaisen uusiutuvan energian osuutta kasvatettava ja päästävä öljyriippuvuudesta. Kyse on uuden ekotehokkaan teknologian kehittämisestä ja poliittisesta tahdosta. Jos Suomi esimerkiksi käyttäisi omakotitalojen lämmityksessä lämpöpumppuja yhtä paljon kuin Ruotsi, säästäisimme yhden ydinvoimalan vuosituotannon verran sähköä.

Globalisaatiokehitys haastaa luomaan uusia työpaikkoja, sillä osa työstä vuotaa ulkomaille. Ilmastoteknologia, uusiutuva energia ja energiansäästöteknologia voivat olla seuraava Nokia. Suomen tulee ryhtyä uusiutuvan energiateknologian kärkimaaksi. Parantamisen varaa on: nyt Suomi on tuulivoiman tuottajana Länsi-Euroopan hännänhuippu heti Luxemburgin jälkeen,

Yhteiskunnan kilpailukykyyn kuuluu sekin, että ihmiset saavat riittävästi lepoa. Työllisyyspolitiikassa on määrän lisäksi tarkkailtava laatua. Työuupumisen lisääntyminen edellyttää panostusta työhyvinvointiin.

Työelämän tasa-arvossa on parannettavaa: naiset saavat samasta työstä keskimäärin 5 % pienempää palkkaa ja ovat miehiä useammin pätkätöissä. Vanhemmuuden kustannusten jako ja isäkuukausien määrän kasvattaminen vähentäisi naisten syrjintää työmarkkinoilla ja vahvistaisi isän roolia perheessä.

Kirsi Ojansuu
Kansanedustaja (vihr)
Hämeenlinna