Etusivu Kuulumisia  Henkilötietoja Politiikasta Arvoista Kirjoituksia Yhteystiedot
 

 


Kolumni Tekstiiliopettaja -lehden numerossa 1/08
 

Kiinteitä silmukoita ja kannanottoja

Ilman taito-ja taideaineita en olisi kansanedustajan tehtävässä. Niin ikään pääsyni opettajankoulutuslaitokseenkin olisi tyssännyt. Taito- ja taideaineet pelastivat minun koulunkäyntini ratkaisevalla tavalla. Niissä saamieni onnistumisten kautta aloin uskoa omiin kykyihini, luovuuteni kasvoi ja rikastui sekä estetiikan tajuntani avartui. Käsitöistä, kuvaamataidosta, musiikista ja liikunnasta sain itseluottamusta. Näiden aineiden avulla säilytin jonkinlaisen itsekunnioituksen eikä teoreettiselta tuntunut koulu näin ollen kokonaan lannistanut minua. Koulussa taito - ja taideaineiden tunneilla oppimani taidot, tiedot ja tekniikat ovat antaneet elämääni paljon iloa ja onnea sekä fyysistä ja henkistä hyvinvointia.

Yllättäen viime kesänä käsiäni alkoi "syyhyttää ja poltella". Pitkästä, pitkästä aikaa halusin virkata itselleni kesämekon. Siitä se sitten alkoi - käsityön renessanssi elämässäni. En ollut viiteentoista vuoteen tehnyt juuri mitään käsitöitä ja yhtäkkiä kipinä syttyi uudelleen. Jännitin aluksi ovatko taitoni säilyneet: Osaanko enää pylväitä? Millaisia ovatkaan puolipylväät? Entä kiinteät silmukat? Kuinka onnellinen olinkaan, kun huomasin käsieni taitojen säilyneen ja muistin tekniikat edelleen. Mekon jälkeen aloin neuloa puseroa ja sitten villatakkia.

Tiedän omakohtaisesti, että jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla koulussa hyvät ja riittävät mahdollisuudet löytää itsestään omat vahvuutensa. Näiden vahvuuksien avulla selviää kipeästäkin kasvuprosessista lapsesta aikuiseksi. Tästä syystä olen politiikassakin työskennellyt taito - ja taideaineiden puolesta.

Viime kaudella eduskunnassa käsiteltiin valtioneuvoston koulutuspoliittista selontekoa, jossa käytiin läpi koko suomalainen koulutusjärjestelmä aina varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen. Eräs selkeä johtopäätös sivistysvaliokunnassa oli :

"Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on eri tahoilta selkeästi nähty nykyisen tuntijaon puutteena riittämätön taide- ja taitoaineiden opetus. Selonteossakin todetaan, että taito- ja taideaineiden opiskelu vahvistaa kouluviihtyvyyttä ja edistää luovuttaa. Valiokunta korostaa sitä, että erilaisten käden taitojen, kuten käsityön ja taideaineiden, mutta myös liikunnan ja kotitalouden merkitys lasten ja nuorten persoonallisuuden kehittymisen ja laadukkaan arkielämän edellytyksien luomisessa ovat sellaisia investointeja tulevaisuuteen, joiden tukemiseen koko ikäluokan kattavassa perusopetuksessa tulee panostaa nykyistä enemmän. Valiokunnan mielestä on välttämätöntä lisätä perusopetukseen taito- ja taideaineiden opetusta".

Viime huhtikuussa Säätytalolla hallitusneuvotteluissa valiokunnan selkeä kannanotto toimi hyvänä selustana ja tukena, kun päätimme hallituksen koulutuspoliittisista linjauksista seuraavalle neljälle vuodelle. Lopulta sinivihreän hallituksen ohjelmaan kirjattiin: "Vahvistetaan taito- ja taideaineiden asemaa lisäämällä valinnaisuutta." Sanan on tultava nyt lihaksi. Tänä vuonna opetusministeriössä on aloitettava työt tämän tavoitteen toteuttamiseksi. On selvää, että kaikkia osapuolia tämä muutos ei miellytä. Mielestäni on kuitenkin rehellisesti tunnustettava, että oli virhe vähentää vapaavalintaisten kurssien määrä peruskoulun yläluokilla kahdestakymmenestä kolmeentoista. Tämän ovat kokeneet myös kielistä innostuneet oppilaat ja opettajat. Olemme nyt tilanteessa, jossa tulemme tekemään arvovalinnan muiden oppiaineiden ja taito-ja taideaineiden välillä. En pelkää tehdä päätöstä sen puolesta, että esimerkiksi käsityölle tulisi lisää tunteja ja kursseja. Tottakai ne olisivat pois joistain toisista aineista, mutta senkin valinnan uskaltaisin tehdä. Tuntijakokeskustelu on aloitettava nyt ja siihen tulee löytyä poliittista rohkeutta. Tahtotilahan on jo hallitusohjelmassa ilmaistu.

Vetoankin teihin alan toimijoihin, että herättäisitte tätä arvokeskustelua sekä aloittaisitte systemaattisen ja aktiivisen kampanjan hallitusohjelmassa kirjatun tavoitteen toteuttamiseksi. Olkaa yhteydessä kansanedustajiin sähköposteja lähettämällä ja osallistukaa julkiseen keskusteluun esimerkiksi mielipidekirjoituksin. Myös niitä oppilaita ja heidän perheitään, jotka kokevat asian omakseen on hyvä kannustaa aktiiviseen vaikuttamiseen. Vaikka ette saisikaan kansanedustajilta vastauksia lähettämiinne viesteihin, niin ne kyllä noteerataan ja huomataan. Yhteydenotoilla on ollut suuri merkitys esimerkiksi tekijänoikeusasioissa, TEHY-kiistassa ja valtion yhtiöiden omistajaohjaukseen liittyvissä asioissa. Sadat sähköpostit ovat tehneet työtään ja vaikuttaneet niin päätöksentekoon kuin lopputulokseenkin.

Itse asiassa teidän kampanjanne on jo alkanut. Joulukuussa saamamme lapaset lämmittävät käsien lisäksi mieltä. 12.12. eduskunnan käytävillä näkyi ilahtuneita kansanedustajia joilla oli kauniita tumppuja käsisään. Suuret ja sydämelliset kiitokset lahjastanne!

Kirsi Ojansuu
kansanedustaja (vihr.)
käsityöhön ja kuvaamataitoon erikoistunut luokanopettaja
Hämeenlinna

 


 

<< Takaisin kirjoituksiin

<< Etusivulle