| Kolumni Hämeen Sanomat 24.4.2009
Mielenterveys kulmakivenä
Emme voi enää ummistaa
silmiämme psyykkisiltä ongelmilta. Lähes päivittäin uutisoidaan
mielenterveydenongelmista, mm. masennuksesta ja siihen liittyvästä
työkyvyttömyydestä. Vastuu on nyt kannettava sekä inhimillisistä että
kansataloudellisista syistä.
Huoleni
mielenterveyspotilaiden asemasta sai minut vuonna 2005 laatimaan
eduskunnassa toimenpidealoitteen Kansallisesta
mielenterveysohjelmasta. Sen allekirjoitti yli 100 kansanedustajaa.
Tämän aloitteen johdosta
julkaistiin nyt helmikuussa Mieli 2009 –työryhmän laatima kansallinen
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, jossa on ehdotukset alan
kehittämiseksi vuoteen 2015.
Suunnitelmassa korostetaan
laajalla asiantuntijarintamalla asiakkaan aseman parantamista.
Sivistysvaltiossa jokaisella tulee olla oikeus tarvitsemaansa hoitoon.
Tämä tarkoittaa hoitotakuun ulottamista myös mielenterveys- ja
päihdeongelmista kärsiville.
Vastuu asiantuntijoiden
ehdotusten toimeenpanosta on pitkälti kunnilla. Suunnitelmassa
painotetaan, että mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen
tulee olla osa kunnan strategista toimintaa. Tarvitaan koko
palvelukokonaisuuden koordinointia. Yhteistyö eri toimijoiden välillä
tulee toimia saumattomasti, jotta psykiatrisia sairaansijoja voidaan
vähentää.
1990-luvulla Suomessa
psykiatrisia sairaalapaikkoja vähennettiin 20 000 paikasta 6000
paikkaan. Tarkoituksena oli tarjota palvelut avohoitona. Kuitenkin
palveluiden resurssit jäivät riittämättömiksi, sillä sairaalapaikkojen
alasajosta säästyneet rahat eivät siirtyneet avohoidon käyttöön. Tästä
johtuen apua tarvitsevat eivät ole saaneet asianmukaista tukea.
Hämeenlinnassa uudistamme
parhaillaan kaupungin palvelurakennetta. Hämeen Sanomat uutisoi 22.4.
mielenterveystyön uudesta järjestämistavasta. Tilaajajohtaja Jukka
Lindbergin mukaan tavoitteena on siirtää mielenterveystyön resursseja
laitoshoidosta avohoitoon.
Lindbergin suunnitelmat ovat
uuden kansallisen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman suuntaisia.
Mieli 2009 -työryhmän esityksissä kuitenkin lähdetään siitä, että
perus- ja avopalveluja tulee parantaa merkittävästi ennen kuin
laitospaikkoja voidaan lähteä karsimaan. Laadukkaat avopalvelut ovat
edellytys sille, että sairaalahoidon tarve vähenee.
Uusimmassa Mielenterveys
–lehdessä tutkimusprofessori Kristian Wahlbeck painottaa, että muutos
kohti avohoitopainotteisempia palveluja ei tarkoita kustannusten
vähentymistä. Päinvastoin, siirtymävaiheessa tarvitaan lisää
resursseja. Siirtymistä laajempiin avopalveluihin ei voida käyttää
säästökeinona, muuten toistamme 1990-luvun kaltaisen ihmisten
heitteillejätön.
Työryhmän suosituksissa
painotetaan myös sitä, että mielenterveys- ja päihdepalvelut tulee
olla helposti saatavilla. Niiden tulee olla matalan kynnyksen
palveluita, jotta palveluiden saaminen olisi vaivatonta ja nopeaa.
Tässä sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteä yhteistyö on ensiarvoiseen
tärkeää.
Palvelut on tuotava lähelle
ihmisten arkea, kuten päiväkoteihin ja kouluihin. Oleellista on myös
koko perheen tilanteen huomioiminen ja auttaminen. Kodinhoitoapu on
tärkeä osa tätä kokonaisvaltaista tukea. Näin ehkäistään ja hoidetaan
inhimillistä kärsimystä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa välttyen
myös aikaisilta työkyvyttömyyseläkkeiltä. Lisäksi pitkällä aikavälillä
palveluiden järjestämisestä tulevat kustannukset laskevat .
Mielenterveyden häiriöiden
hoidossa pyritään valitettavan usein halpoihin "pikaratkaisuihin".
Pelkät mielialalääkkeet eivät riitä ihmiselle, vaan tarvitaan
kokonaisvaltaista kuntoutusta, johon kuuluu myös psykoterapia. Tätä
tukevat myös tieteelliset tutkimukset. Työterveyslaitos julkaisi viime
viikolla tutkimustuloksia, joiden mukaan masennuksen hoitaminen
psykoterapialla vähentää sairauspoissaoloja merkittävästi.
Kelan maksamaa
kuntoutuspsykoterapiaa ei tulevaisuudessa enää rajoita rahan puute.
Sinivihreä hallitus on päättänyt laajentaa Kelan tukeman
kuntoutuspsykoterapian saatavuutta siten, että jatkossa kaikki hoitoa
tarvitsevat tulevat sitä saamaan. Tämä päätös on viisas ja tärkeä.
Olen ylpeä siitä.
Kaiken kaikkiaan kansallinen
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma on erinomainen pohja
Hämeenlinnankin mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämiseen.
Taloudellisesti tiukkoina
aikoina tulee olla rohkeutta puolustaa kaikkein heikoimmassa asemassa
olevia ihmisiä ja heidän palveluitaan. Mielenterveysongelmista
kärsivät eivät useinkaan jaksa eivätkä tohdi puolustaa itse oikeuttaan
tarvitsemaansa hoitoon. Meidän päättäjien on tehtävä se.
Kirsi Ojansuu
kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu
|
