NAISKAUPAN UHREJA ON
SUOJELTAVA SUOMESSAKIN
- Ihmisoikeudet eivät kuulu vain "kunnollisille" naisille

Vuosittain maailmassa noin 700 000 naista joutuu naiskaupan uhriksi. Tutkijat ovat arvioineet, että Suomen viranomaiset eivät osaa tunnistaa naiskauppaa. Vihreät kansanedustajat Anni Sinnemäki, Heidi Hautala, Tarja Cronberg, Jyrki Kasvi, Rosa Meriläinen, Oras Tynkkynen ja Kirsi Ojansuu kysyvät hallitukselta, miten se aikoo huolehtia, että naiskaupan uhrit saavat Suomessa riittävää suojelua.

Suomalaisen naiskauppasääntelyn pääpaino on voimakkaasti ollut naiskaupan ja siihen liittyvän järjestäytyneen rikollisuuden torjumisessa. Tämä on ensiarvoisen tärkeää työtä, mutta ei vie pois tarvetta kehittää keinoja, joilla voidaan suojella ja auttaa naiskaupan uhreja, heitä jotka ilmiöstä eniten kärsivät.

- Naisten päivänä on hyvä muistaa, ettei kaikkien naisten tilanne ole Suomessakaan häävi. Suomalaisen yhteiskunnan täytyy pystyä auttamaan ja suojelemaan naiskaupan uhreja, Sinnemäki vaatii.

Naiskauppa liittyy lähes poikkeuksetta prostituutioon. Naiskaupan raaimmissa muodoissa uhrit on kidnapattu kotipaikkakunniltaan ja he kokevat jatkuvaa väkivaltaa. Naiskauppaa ovat kuitenkin myös tapaukset, joissa nainen on tiennyt työskentelevänsä prostituoituna, mutta kuljetuksen jälkeen häntä tai hänen läheisiään uhkaillaan tai painostetaan ja hänen liikkumavapauttaan rajoitetaan. Suomessa esiin tulleisiin painostustapauksiin ei ole liittynyt ihmissalakuljetusta.

- Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, niitä ei tarvitse ansaita. Valtion täytyy tarjota prostituutionkin valinneille naiskaupan uhreille riittävää suojelua, eikä siihen voida liittää mitään erityisehtoja, Sinnemäki sanoo. 

Lisätietoja: Anni Sinnemäki puh. 050 511 3166

Kirjalliseen kysymykseen