Jotta koulutusta, terveydenhuoltoa ja sosiaaliturvaa ei tarvitsisi entisestään kuristaa, tarvitaan uusia verotuloja. Vihreän verouudistuksen ajatus on siirtää verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristöverotukseen. Myös Vanhasen hallituksen ohjelmassa luvataan ekologista verouudistusta, mutta budjettiesitys ei toteuta tätä hallitusohjelman kohtaa. Vihreässä budjetissa esitetään askelta vihreän verouudistuksen suuntaan korottamalla energiaveroja, laajentamalla hiilidioksidivero koskemaan myös sähkön tuotannossa käytettävää kivihiiltä ja ulottamalla jätevero koskemaan myös teollisuuden kaatopaikoille toimitettavaa jätettä. Yhteensä näiden avulla on tarkoitus kerätä noin 250 miljoonaa euroa lisätuloja valtoin kassaan.

Hallituksen esittämä tuloveron alennusten painotus pieniin tuloihin ja pienyritysten arvonlisäverovelvollisuuden rajan muuttaminen liukuvaksi ovat asioita, joita vihreät ovat ajaneet jo vuosia eli näiltä osin vihreät tukevat hallituksen esitystä.

- Hallitus ottaa kuitenkin melkoisen riskin, koska se ei pyri kompensoimaan verotuottojen laskua muiden verojen korotuksilla. Mikäli veronalennukset eivät parannakaan työllisyyttä toivotulla tavalla, valtio ja sen mukana kunnat joutuvat vaikeuksiin, korosti vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Satu Hassi vaihtoehtobudjetin julkistamistilaisuudessa.

Vihreässä vaihtoehtobudjetissa korotetaan tulonsiirtoja lapsiperheille 74 miljoonaa euroa enemmän kuin hallituksen esityksessä. Vihreät nostaisivat lapsilisiä kaikilta alle kouluikäisiltä lapsilta 12 eurolla, kun hallitus esittää lapsilisien nostamista 10 eurolla vain ensimmäiseltä lapselta. Vihreät nostaisivat alimman äitiyspäivärahan samalle tasolle kuin työttömän peruspäivärahan eli 23,14 euroon ja korottaisivat kotihoidontukea 33 eurolla kuukaudessa. Hallitus ei esitä sen paremmin äitiyspäivärahan kuin kotihoidontuenkaan korottamista.

- Pääministeri Vanhanen on kehottanut suomalaisia lastentekoon, mutta porkkanaksi tähän tuskin riittää 10 euron lisäys ensimmäisen lapsen lapsilisään. Hallituksen esitys tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikkien muiden paitsi yksilapsisten perheiden lapsilisien reaaliarvo laskee tällä vaalikaudella, huomautti valtiovarainvaliokunnan jäsen Anni Sinnemäki.

Koulutukseen vihreässä vaihtoehtobudjetissa laitetaan 52 miljoonaa euroa enemmän kuin hallituksen esityksessä. Esimerkiksi yliopistojen perusopetukseen vihreät sijoittaisivat 20 miljoonaa euroa enemmän kuin hallitus.

- Yliopistojen perusopetus on kärsinyt, kun julkinen rahoitus on viime vuosina mennyt palkka- ja tilakustannusten nousuun ja opiskelijamäärien kasvuun ja . Ei ole mikään ihme, että opinnot pitkittyvät, kun henkilökohtaista opinto-ohjausta ei juuri saa ja yliopistoissa joudutaan yhä enemmän turvautumaan massaluentoihin ja kirjatentteihin, huomautti valtiovarainvaliokunnan varajäsen Janina Andersson.

- Hallitusohjelmassa luvataan nostaa kehitysapua siten, että Suomi saavuttaa YK:ssa luvatun tason, 0,7 % kansantulosta, vuonna 2010, kuten Harri Holkerin työryhmä esitti viime talvena. Budjettiesitys pettää maailman köyhimmille annetut lupaukset. Vihreät sen sijaan esittävät etenemistä Holkerin työryhmän aikataulun mukaisesti, totesi Satu Hassi.

Hassi moitti hallituksen talousarvioesitystä siitä, että se ei toteuta hallitusohjelmaa eikä eduskunnan päätöksiä myöskään energiaverotuksen eikä uusiutuvan energian edistämisen osalta. Ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjä ei hallituksen talousarvioesityksen puitteissa saada kuriin Kioton sopimuksen mukaisella tavalla.

- Keskusta on vuosikausia puhunut kauniita kotimaisen uusiutuvan energian edistämisestä, mutta hallituspuolueena Keskusta ei ryhdykään sanoista tekoihin. Myös tältä osin vihreät esittävät hallituksen oman ohjelman ja eduskunnan niin sanottujen risupakettiponsien toteuttamista.

Vihreät tulevat syksyn kuluessa esittämään oman toimenpideohjelmansa työllisyyden parantamiseksi. Tähän tulee sisältymään esitys siitä, miten vanhemmuuden työnantajille aiheuttamat kustannukset voidaan jakaa kaikille työnantajille, jotta ne eivät kaatuisi vain lapsen äidin työnantajan maksettavaksi. Työllisyysmäärärahat on suunnattava entistä voimakkaammin nuorten työllistymisen ja työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseen.

Anni Sinnemäki, gsm 050 511 3166

Janina Andersson, gsm 505 511 3040