VASTALAUSE

Perustelut

Hallituksen esitys 37/2005 laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta ei pysty tyydyttävästi vastaamaan Suomen energia- ja ilmastopolitiikan haasteisiin.

Siinä esitetty turpeen veron poistaminen heikentäisi uusiutuvien polttoaineiden asemaa Suomessa. Samoin se heikentäisi työllisyysnäkymiä, kun metsähaketta korvattaisiin turpeella ja puuenergiateknologian vientimahdollisuudet huonontuisivat.  Ehdotus myös tekisi kasvihuonekaasupäästöjen alentamisesta vaikeampaa ja kalliimpaa ohjaamalla energiasektoria investoimaan tekniikkaan, jolla puun energiakäytön kasvattaminen on vaikeaa. Samoin ehdotus olisi huomattavan kallis ja epäkäytännöllinen tapa taata puunjalostusteollisuuden raaka-aineen saanti sekä turpeen kilpailuasema kivihiileen verrattuna. Fossiilisten polttoaineiden polttoaineverojen korottaminen ja suora julkinen tuki päästökaupasta kärsiville puunjalostusteollisuuden aloille täyttäisivät hallituksen esityksessä mainitut tavoitteet aiheuttamatta haittavaikutuksia.

Hallituksen esityksessä todetaan, että turpeen kilpailuaseman heikkeneminen päästökaupan seurauksena johtaa ensi vaiheessa puupolttoaineiden kysynnän kasvuun ja turpeen kilpailukyvyn heikkenemiseen puuhun verrattuna. Näin tapahtuu, koska turvetta ja puuta käyttävät voimalaitokset voivat muuttaa käyttämiensä polttoaineiden suhteellisia osuuksia nopeasti. Jokainen laitos valitsee sellaiset turpeen ja puun osuudet, jotka tuottavat pienimmät kustannukset. Turveveron alennus toimisi päästökaupan kanssa vastakkaiseen suuntaan alentaen hintaa, jonka laitokset ovat valmiita maksamaan puusta ja siten johtaisi puun osittaiseen korvaamiseen turpeella.

Turveveron poistamisen vaikutus Suomen ilmastopolitiikan tavoitteiden toteutumiseen olisi siis negatiivinen – se johtaisi päästöttömän bioenergian korvaamiseen turpeella, joka on ilmaston kannalta haitallisin Suomessa käytettävä polttoaine. Tästä huolimatta hallitus väittää virheellisesti, ettei turpeen veron poistaminen kasvata ilmastopäästöjä.

Veron poistaminen heikentää myös työllisyyttä. Metsähakkeen ja peltobiomassan tuotannon kasvattaminen on kansallisen ilmastostrategian tärkeimpiä ilmastopäästöjä vähentäviä toimenpiteitä. Toteutuessaan se luo runsaasti työpaikkoja suoraan energian tuotantoketjuissa. Päästökaupan on arvioitu luovan 2000 puuenergia-alan työpaikkaa pelkästään Itä-Suomeen, jossa asuu 11 % Suomen väestöstä.  Kauppa- ja teollisuusministeriön tilaaman selvityksen mukaan bioenergian käyttöä tukevien politiikkatoimien tärkein työllisyysvaikutus on noin 8500 työpaikan syntyminen uusiutuvan bioenergian teknologian valmistukseen. Alan viennin uskotaan kohoavan miljardiin euroon vuoteen 2010 mennessä. Turpeen veron poistaminen uhkaisi näiden tavoitteiden toteutumista heikentämällä puun kilpailukykyä, sillä puun käytön muutokset näkyvät nimenomaan metsähakkeen käytössä. Sen hankinta luo energiayksikköä kohti 1,5-2 kertaa niin paljon työpaikkoja kuin turpeen tuotanto.

Turpeen veron poistaminen kokonaisuudessaan vaikeuttaisi myös ilmastonmuutoksen torjumista, toisin kuin hallituksen esityksessä väitetään. Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttääkin lähivuosikymmeninä huomattavasti tiukempia päästövähennystavoitteita kuin Kiotossa sovitut.

Nykyisin monissa lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa käytössä olevalla tekniikalla puun osuutta ei tyypillisesti kyetä taloudellisesti kasvattamaan yli 30 prosentin, mikä rajoittaa oleellisesti mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen. Turpeen veron poistaminen rohkaisisi energiasektoria investoimaan jatkossakin tällaiseen polttotekniikkaan tehden tulevista päästövähennyksistä vaikeampia ja kalliimpia.

Turpeen vero on itse asiassa jo nyt todella alhainen: vain neljäsosa sille hiilisisällön mukaan kuuluvasta. Tämä merkitsee noin 49 miljoonan euron vuotuista verotukea turpeelle. Turve aiheuttaa 20 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Päästöjä syntyy turpeentuotantoalueilla, turpeen nostossa ja kuivatuksessa sekä itse poltossa. Näistä ainoastaan poltossa syntyvät päästöt, 56 % koko päästömäärästä, ovat turpeen käyttäjän vastuulla – lopuista 44 prosentista vastaa valtio. Näiden päästöjen arvo päästökaupassa olisi 200 miljoonaa euroa päästöoikeuden hinnalla 15 euroa hiilidioksiditonnilta ja valtion kannettavaksi jäävällä osuudellakin olisi hintaa 90 miljoonaa euroa. Kun verotuen ja valtion taakaksi jäävät päästöt laskee yhteen, on turpeen julkinen tuki noin 140 miljoonaa euroa vuodessa – tai 1600 euroa kuukaudessa jokaista turvealan työntekijää kohti.

Toimia turpeen kilpailuaseman säilyttämiseksi kivihiileen verrattuna voidaan pitää työllisyysnäkökulmasta perusteltuina, kunhan uusiutuvan energian kilpailukykyä ei vaaranneta. Kokonaisuuden kannalta edullisin ratkaisu onkin kivihiilen veron korottaminen turpeen kilpailukyvyn varmistamiseksi myös rannikolla sijaitsevissa voimaloissa.

Kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman ohjauskeinotyöryhmän mukaan puunjalostusteollisuuden raaka-aineensaannin tukemiseen löytyy keinoja, jotka eivät vaaranna kasvavan bioenergia-alan tuotteiden kysyntää ja työpaikkoja. Suora tuki olisi turpeen veron poistamista edullisempi ja luotettavampi tuen muoto niille puunjalostusteollisuuden aloille, jotka kärsivät puun kysynnän kasvusta päästökaupan seurauksena.

On myös huomattava, että toisin kuin HE:ssä väitetään, puun käytön lisäämisessä on kysymys hakkuutähteistä ja muusta sellaisesta joka ei kilpaile teollisuuden raaka-ainekäytöstä. Eikä turpeen suhteen ei voida myöskään puhua käytön romahduksesta, sillä se putoaisi nykyiseltä ennätystasoltaan korkeintaan joitakin kymmeniä prosentteja ja tämänkin verran vain korkeilla päästöoikeuden hinnoilla.

Hallituksen esityksen sijaan onkin perusteltua korottaa fossiilisten polttoaineiden veroa ja porrastaa turpeen verotus sen mukaan kuinka paljon voimalassa käytetään turvetta uusiutuvien polttoaineiden seospolttoaineena. Porrastus on tarpeen, koska turpeen osittainen käyttö parantaa huoltovarmuutta ja on polttoteknisesti järkevää. Tämä on tärkeää etenkin pienille biovoimalaitoksille, joissa turve on tarpeellinen polttoaine uusiutuvien polttoaineiden seospolttoaineena. Porrastus on kuitenkin rakennettu niin, että kaiken kokoisissa voimaloissa säilyy kannustin nostaa uusiutuvan energian osuutta mahdollisimman korkeaksi.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotan,

lakiehdotuksen 1, 2, 8, 15, 16, 23 § hylätään ja

liitteenä oleva verotaulukko hyväksytään muutettuna (Vastalauseen muutosehdotus):

Vastalauseen muutosehdotus

Laki

sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta
 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta 30 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1260/1996) liitteenä oleva verotaulukko sellaisena kuin se on laissa 1168/2002, seuraavasti:
 

VEROTAULUKKO

Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2005

Anni Sinnemäki /vihr