Syksy 2000

Sinnemäeltä lakialoite sivarin lyhentämisestä 10 kuukauteen

Siviilipalveluslain muutos puhututti eduskuntaa syksyn aikana. Hallitus asettui äänestyksessä kannattamaan siviilipalveluksen lyhentämistä yhdellä kuukaudella, vaikka RKP:n ja kokoomuksen ministerit vastustivat tätäkin. Vihreä eduskuntaryhmä ei kuitenkaan pitänyt yhdenkään kuukauden mittaista lyhennystä riittävänä, ja Anni Sinnemäki olikin ensimmäisenä allekirjoittajana rinnakkaislakialoitteessa (LA 134/2000), jossa vaaditaan sivarin lyhentämistä 10 kuukauteen nykyisestä 13:sta.
 
Varusmiesten keskimääräinen palvelusaika on tällä hetkellä 8,5 kuukautta ja yleisin palvelusaika 6 kuukautta. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan siviilipalveluksen ei tulisi olla asepalvelusta pidempi. Sama kanta on omaksuttu Euroopan parlamentin vuonna 1994 hyväksymässä suosituksessa. Tällä hetkellä Suomi toimii selkeästi tätä Euroopan parlamentin suositusta vastaan ja Suomi onkin ainoa EU-maa, jossa Amnesty Internationalin mukaan on tällä hetkellä mielipidevankeja. Sivarin lyhentyminen olisi kuitenkin merkittävä parannus siviilipalvelusmiesten asemassa, johon mahdollisen lyhennyksen jälkeenkin sisältyy vielä huomattavia epäkohtia esim. asumiskustannusten maksamisen ja sivareiden sodanaikaisen aseman määrittelemättömyyden suhteen.

Puolustusvaliokunta antoi siviilipalveluslaista lausunnon, jossa se kannatti siviilipalveluksen pituuden säilyttämistä entisellään (PuVL 8/2000). Anni Sinnemäki jätti lausuntoon eriävän mielipiteen, jossa hän toistaa lakialoitteen mukaisen kantansa palveluksen lyhentämisestä 10 kuukauteen. Mietinnön asiasta antaa aikanaan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta. Joten asian käsittely eduskunnassa jatkuu.

Sinnemäki vaati jälleen lisää rahaa ympäristö- ja eläinsuojelujärjestöille

Viime vuotiseen tapaan Anni Sinnemäki teki kaksi lisätalousarvioaloitetta, joista toisessa hän vaati 1 550 000 markan lisäystä avustusten maksamiseen valtakunnallisille ympäristöjärjestöille (TAA 956/2000). Tällöin avustuksen kokonaissuuruus nousisi 9 500 000 markkaan. Toisessa aloitteessaan hän vaatii laman aikana poistettujen avustusten palauttamista valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille (TAA 955/2000). Avustusta ehdotetaan palautettavaksi 200 000 markan suuruisena. 

Kesä 2000

Rauhanturvalaista

Keväällä puolustusvaliokuntaa työllisti rauhanturvalain uudistus. Sinnemäen kanta lakimuutokseen ja erityisesti rauhaan pakottamisen kieltävän lauseen poistamiseen oli koko prosessin ajan kielteinen. Hän halusi kiinnittää huomiota siihen, että Suomen rauhanturvaperinne ja rooli liittoutumattomana maana on todella arvostettu. Suomen olisikin keskeisempää säilyttää oma, kiitelty toimintaperinteensä kuin vain pyrkiä saumattomaan yhteistyökykyyn esim. Nato-operaatioissa.

Etyj-kokouksessa Bukarestissa

Etyj:n parlamentaarinen yleiskokous järjestettiin heinäkuussa Bukarestissa. Kokouksessa pitämässään puheessa Sinnemäki korosti Euroopan vihreän federaation turvallisuuspoliittisen ohjelman painotuksia siviilikriisinhallinnan ja Etyj:n merkityksestä eurooppalaista kriisinhallintaa kehitettäessä.

Aloite lintujen kevätmetsästyksen kieltämisestä
      
Keväällä Sinnemäki jätti toimenpidealoitteen koskien lintujen kevätmetsästyksen kieltämistä (TPA 165/2000). Siinä vaaditaan hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin lintujen kevätmetsästyksen kieltämiseksi Suomessa sekä  rauhoittamattomien lintulajien rauhoitusajan pidentämiseksi siten, että se on voimassa 1.1.-31.7. välisen ajan. Nykyinen kevätmetsästyksemmehän rikkoo EU:n lintudirektiiviä ja Suomi on haastettu asian tiimoilta EY-tuomioistuimeen.
  
Sinnemäki kyseli parisuhdelain viipymisestä
   
Toukokuussa Sinnemäki myös tiedusteli suullisella kyselytunnilla oikeusministeri Koskiselta, milloin ministeriö antaa lakiesityksen samaa sukupuolta olevien kumppaneiden parisuhteiden virallistamisesta (SKT 140/2000). Eduskunta hyväksyi jo vuonna 1997 ponnen, että hallitus ryhtyisi toimiin samaa sukupuolta olevien yhteiselämään liittyvien epäkohtien poistamiseksi. Ministeri vastasi lakiehdotuksen olevan valmisteilla ja sen tulevan eduskuntaan, kun aika on kypsä. Myöhemmin Koskinen on tarkentanut ajan kohdaksi tulevan syksyn.

Polttonesteiden hinnat puheenaiheena
 
Sinnemäki myös piti vihreiden ryhmäpuheenvuoron, jossa vastattiin keskustan tekemään välikysymykseen polttonesteiden hinnan alentamisesta. Sinnemäki muistutti, että kasvihuoneilmiön tähden fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä. Erilaisten energiankulutusta vähentävien kulkuneuvojen kehittämistä ja käyttöä olisi puolestaan tuettava esimerkiksi verohelpotuksin. Myös joukkoliikenteeseen kannattaa yhä satsata. 

Vihreät ovat todenneet, että energiaverojen painopistettä voitaisiin siirtää polttonesteiden verotuksesta sähkön verotukseen. Autoilun kokonaisverotuksen keventämistä vihreät eivät kannata. Esim. keskusta- ja ruuhkatullien avulla autoilun kustannukset saataisiin siirrettyä sinne, missä haitat ovat suurimmat. Tämä olisi oikeudenmukaisempaa autoilijoille, joiden asuinalueilla ei ole toimivaa joukkoliikennettä.

Kevät 2000

Janina Anderssonin äitiysloman myötä Sinnemäki siirtyi eduskuntaryhmän toiseksi varapuheenjohtajaksi. Työasiainvaliokunta puolestaan vaihtui valtiovarainvaliokuntaan.

Sinnemäki tarkkaili Venäjän presidentinvaaleja

Sinnemäkeä ovat kevään aikana työllistäneet useammat kansanedustajan työhön liittyvät sivuaktiviteetit. Maaliskuussa hän osallistui Valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille. Panssarivaunulla ajelun lisäksi kurssi tarjosi runsaasti tietoa maanpuolustuskysymyksistä. Rauhanomaisemmaksi vastapainoksi Sinnemäki lähetti Nobel-komitealle ehdotuksen Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Hän ehdotti palkittavaksi Tshetshenian sotaa vastaan toiminutta Sotilaiden äidit -liikettä. Liike on arvokkaalla tavalla tuonut Venäjällä julkisuuteen Tshetshenian sodan ongelmallisia piirteitä. Venäjän tilanteeseen tutustumista Sinnemäki jatkoi maaliskuisella vaalitarkkailumatkallaan Venäjän presidentinvaaleihin. Matkan annista lisätietoa Vihreässä Langassa 14/2000.

Kevään aikana Sinnemäki on jättänyt kolme kirjallista kysymystä. Ensimmäisessä (KK 162/2000) hän perää valtioneuvostolta toimenpiteitä niiden oppilaitosten suhteen, jotka opetusministeriön antamista ohjeista huolimatta ovat suorittaneet oppilaille huumetestejä kysymättä heiltä suostumusta. Maija Rask ei luvannut toimenpiteitä asiassa, mutta kehotti kanteluiden tekoon, jos vastaavia tapauksia ilmenee. Toisessa kysymyksessä (KK 237/2000) Sinnemäki tiedusteli perusteita Kolumbiasta saapuvien turvapaikanhakijoiden oleskelulupahakemusten torjuntaan. YK:kin on hiljan puuttunut Kolumbian erittäin ongelmalliseen ihmisoikeustilanteeseen ja väkivallan määrään. Kolmannessa kysymyksessä (KK 274/2000) Sinnemäki puuttui julkisuudessakin käytyyn keskusteluun siviilipalvelusmiesten kovista rangaistuksista ja kysyi onko ministeriö ryhtymässä toimenpiteisiin rangaistuskäytäntöjen selvittämiseksi.

Sinnemäki paheksuu Suomen puuttumista Britannian tarhauskieltoon

Sinnemäki on myös paheksunut Suomen hallituksen puuttumista Britannian turkistarhauskieltoon. Hän kyseli suullisella kyselytunnilla (SKT 23/2000) ulkomaankauppaministeri Sasilta perusteita moiselle toiminnalle. "Tulevaisuuden vaatimuksiin olisi pyrittävä vastaamaan pohtimalla oman maan elinkeinon tulevaisuutta ja varautumalla mahdollisiin muutoksiin, eikä jarruttamalla muissa maissa tapahtuvaa myönteistä kehitystä" Sinnemäki totesi asiasta tiedotteessaan.