260609

Vietin tämän viikon helakoimmat päivät Venäjän Karjalassa. Kun lähdin Suomesta, päällimmäisenä asiana mediassa oli vaalirahoitus, kun palasin päällimmäisenä asiana on vaalirahoitus. Sen sijaan eduskunnan viimeisellä viikolla ennen kesätaukoa käsitelty valtava Ilmasto- ja energiastrategia kuitattiin muutamalla rivillä.

 

Venäjällä pääsin tutustumaan Suomenlahden pohjaan mahdollisesti sijoitettavan kaasuputken tämän hetkiseen vaiheeseen. Kaasuputki on Viipurin lahden perukoilla jo valmiina odottamassa sukellusta mereen.

 

Ihmettelin aikaisemmin keväällä miksi Venäjä on laajentanut ns. rajavyöhykettään koskemaan konkreettisesti Tali-Ihantala -aluetta ja tiukentanut pääsyä alueelle. Kun halusin päästä käymään isäni kotipaikalla Talissa, jouduimme anomaan erityiset luvat tähän vierailuun, mitä ei ole pariinkymmeneen vuoteen tarvittu. Ensin luulin, että asia liittyy suuriin sotaharjoituksiin joita on alueelle suunniteltu. Mutta ei. Kyse on Saksaan vietävästä kaasuputkesta. Hiukan metsää kolutessa (sotilashenkilö perässä) havaitsee, että kaikki on lähestulkoon valmiina.

 

Mitä jos Vanhanen sanoo Putinille että Suomelle kaasuputki ei käy? Onko Vanhasella enää vaihtoehtoa?

 

Kaasuputkisopimuksessa on ehdottomasti oltava pykälät Viron ja Suomen välisten kaapelien (tietoliikenne ja sähkö) esteettömästä toiminnasta, sillä uusi putki tai putket tulevat näiden päälle. Samoin on varmistettava, että Karjalan alueelle päästään jatkossakin tekemään kotiseutumatkoja esteettömästi.

 

Lisäksi meillä on jo kiire siirtyä energia- ja sähköntuotannossa mahdollisimman pitkälle Venäjästä riippumattomaksi vai saammeko vaadittua sopimukseen pykälän riittävästä kaasun saannista myös huippuaikoina (kylmimpinä talven tunteina) ja kohtuuhinnasta. Tuskin. Puhumattakaan putken ympäristövaikutuksista!

 

170609

Näihin päiviin asti Suomen talouspoliittinen strategia on perustunut vientivetoiselle kasvulle ja siinä olemmekin onnistuneet. Mutta on syytä muistaa, mistä on epäonnistumiset tehty – epäonnistuminen on tehty liian kauan jatketuista onnistumisista.

 

Oman markan aikaisessa Suomessa lama ja vaihtotaseen alijäämä kävivät aina käsi kädessä. Suomeen tuli lama, kun vienti ei vetänyt mutta tuonti kukoisti, vaihtotase oli alijäämäinen, markkaa uhkasi devalvoituminen, inflaatio laukkasi ja korot olivat korkealla. Sitten devalvoitiin ja elämä jatkui.

 

Nyt kaikki on toisin. Inflaatio ei laukkaa, päinvastoin, uhkana on deflaatio, hintatason lasku. Korot ovat matalat. Vienti kyllä takkuaa, mutta tuonti takkuaa vielä enemmän. Lama on päällä, nyt ei devalvoida.

 

Suomen suhdannekuva on mullistunut perusteellisesti. Koska sekä Suomi että maailma ympärillämme ovat muuttuneet, on etsittävä täysin uusia selviytymiskeinoja. Nyt vanha keino ei ole parempi kuin pussillinen uusia. Olisiko esimerkiksi mahdollista rakentaa Suomeen uutta taloutta kotimarkkinoita painottaen, nyt kun Suomen vaihtotase on osoittautunut kuluvassa lamassa pysyvästi ylijäämäiseksi?

 

Tämän päivän lyhyt keskustelu suuressa salissa osoitti, että taloudesta halutaan keskustella ja uusia ratkaisuehdotuksiakin tuntui löytyvän. Talousvaliokunta on kevään kuluessa saanut viikoittain haluamaansa tietoa talouden tilasta. Valiokunnan lisäksi koko eduskunnan on päästävä keskustelemaan ja päättämään Suomen uudesta talouspoliittisesta strategiasta esimerkiksi selontekomenettelyä käyttäen.

 

090609

Olin noin kuukausi sitten pienessä seurueessa mukana pohtimassa miten valtio voisi edelleen vauhdittaa vuokra-asuntotuotantoa. Takauskeskuslain muuttaminen tilapäisesti sallivammaksi nousi silloin yhdeksi mahdollisuudeksi. Ilokseni kuulin tänään, että Takauskeskuslain muutosehdotus on valmistunut ripeästi ja etenemässä hyvää vauhtia. Lausuntokierros on meneillään ja ainakin Kuntien takauskeskuksen hallitus antoi asiasta puoltavan lausunnon viime kokouksessaan.

 

Lain muutos on tärkeää saada mahdollisimman pian eduskunnan käsittelyyn ja voimaan, sillä sen merkitys rakentamiselle ja rakennusalan työllisyydelle on merkittävä. Kysymyshän on väliaikaisesta toimenpiteestä vuosille 2009 ja 2010. Nyt tarvitaan myös poliittisilta päättäjiltä ripeyttä ja yhteistä tahtoa asian eteenpäin viemiselle.

 

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti Kuntien takauskeskuksesta annettua lakia siten, että takauskeskus voisi myöntää takauksia myös kuntarahoitus Oyj:n sellaiselle varainhankinnalle, jota käytetään antolainaukseen vuokra-asuntojen rakentamisen rahoittamiseksi. Edellytyksenä on, että laina hyväksytään korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa tarkoitetuksi korkotukilainaksi.  Esitys on osa toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään vuokra-asuntotuotantoa ja parantamaan työllisyyttä.

 

4.6.2009

Osallistuin tänään "Kaivannaisteollisuuden tulevaisuuden strategiat" -seminaariin Kittilässä. Itse alustin aiheenani uuden kaivoslain tämän hetken tilanne ja miten asia etenee. Päivä oli tosi mielenkiintoinen kun sai pohtia asioita kaivosalan asiantuntijoiden kanssa.

 

Kaivostoiminnasta ollaan ennustamassa vahvaa nousijaa kun laman jälkeen katsotaan minkä alojen varaan Suomen talous tulee nojaamaan. Kaivannaisteollisuus on nopeasti saanut toimintaansa uutta puhtia niin malmien lisääntyvästä tarpeesta kuin uusien rikastusmenetelmien tehokkuudestakin. Kaivostoiminnan kannattavuus Suomessa on parantunut ratkaisevasti ennen taantumaa tapahtuneen maailmanmarkkinahintojen nousun myötä.

 

Kaivosalan vaikuttajista suuri osa on yrittäjiä. Hallituksen toimet yrittäjien tilanteen helpottamiseksi tulisivat heillekin tarpeeseen nyt taantuman aikana. T&K ja investointitukien, -avustusten ja –lainojen lisääminen kannustaisi innovointiin. T&K menojen verokannustinjärjestelmä olisi uusi ja erityisesti pk-yrityksille hyödyllinen vaihtoehto. Toisaalta myös kasvuyritysten kannustaminen kasvamaan olisi nykyisessä tilanteessa aivan avainasemassa. Paitsi rahalla tulisi niitä kannustaa myös muilla tavoin, esimerkiksi markkinaosaamista vahvistamalla.

 

Kaivosyrittäjien suurin ongelma on että heidät käsitetään erilliseksi, omaksi ryhmäkseen. Heitä ei rinnasteta muihin yrittäjiin, jolloin he ovat kaikkien näiden hallituksen toimien ulkopuolella. Tämä johtuu pitkälti siitä, että toimintaympäristö on muuttunut. Vuoteen 1995 asti kaivosyritykset olivat valtion omistamia. Näin ei ole enää vaan alalla on hurjasti pienyrittäjyyttä. Kaivosyrittäjien tulisi ehdottomasti saada sama asema kuin muidenkin yrittäjien.

 

150509

Tänään äänestettiin kiistellystä adoptiolaista, ns. "perheen sisäisestä adoptiosta". Perheen sisäinen adoptio koskee ainoastaan lasta, joka jo ennen adoptiota on parisuhteen toisen osapuolen lapsi ja siten rekisteröidyn parin perheen jäsen.

 

Lainsäädännössä on kysymys sopeutumisesta jo tapahtuneeseen yhteiskunnalliseen kehitykseen, ei sen muuttamiseen. perustin kantani Mannerheimin lastensuojeluliiton, molempien kansankirkkojen ja lapsiasiainvaltuutetun lakia puoltavaan kantaan. Näiden mielestä lapsen etu vaati lainsäädännön muutosta.

Perheen sisäinen adoptio siis parantaa lapsen oikeudellista asemaa muuttamatta hänen tosiasiallista elämäntilannettaan.

 

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on todennut, että on lapsen edun mukaista ja tärkeää, että samaa sukupuolta olevien perheissä elävien lasten asema ja oikeudet ovat turvatut. Lasten oikeudellisen aseman turvaaminen on käytännössä vaikeaa ilman, että mahdollistetaan rekisteröidyssä parisuhteessa perheen sisäinen adoptio. Esimerkiksi tilanteessa, missä rekisteröity parisuhde purkautuu, saattaa lapsen asuminen ja huolto vaarantua nykylainsäädäntöä tulkitessa.

 

050509

Kokoomuksen talousvaliokuntaryhmä teki maanantaina Salon ja Turun valloitusreissun. Salossa tutustuimme Finnfoam Oy:öön, perheyritykseen, joka on hyvä esimerkki kasvuyrityksistä. Markkinoita sillä olisi Pohjoismaiden lisäksi paljonkin itäiseen Eurooppaan, mutta Venäjän tullimaksut ja rahtien kalleus edellyttää tehtaan perustamista lähemmäs markkinoita. Suunnitelmissa onkin uusi tehdas Latviaan. Maailmantalouden notkahdukseen yrityksessä suhtauduttiin rauhallisesti: ketään ei irtisanota, koska ammattitaitoista työporukkaa tarvitaan taas heti kun kasvu alkaa. Yrityksen johto tuumasi rauhallisesti että keksitään niille tässä välissä jotain muuta puuhaa.

 

Seuraavaksi kymmenestä kunnasta yhdistyneen uuden Salon luottamusmies- ja virkamiesjohto esitteli neljän kuukauden kokemuksiaan yhdistymisen jälkeen. Valtava projekti, mutta alku ainakin tuntui menneen hallitusti ja suunnitelmien mukaan. Eduskuntaan päin saimme viestiä valtion hallinnon hitaudesta. Työvoimakoulutukseen tarvitaan lisää määrärahoja pikaisesti eli heti.

 

Turussa valloitus alkoi tietysti torilta, jossa tarjosimme kahvia kevätkylmästä paleleville turkulaisille. Turun sataman toimintoihin, logistiikkaan, laajennuksiin ja tarkkoihin turvajärjestelyihin pääsimme tutustumaan ensin kalvosulkeisissa mutta myös paikanpäällä satama-alueella autolla kierrellen. Mielenkiintoinen vierailu, taas saimme tutustua yhteen yhteiskunnan tärkeistä toiminnoista.

 

Ilta menikin sitten Espoon valtuustossa.

 

290409

Taloustilanne on kärjistynyt, tällä hetkellä taantuman pituudesta ja syvyydestä kukaan ei uskalla sanoa mitään. Tässä tilanteessa on moraalitonta ja väärin lietsoa epävarmuutta esimerkiksi kehottamalla nostamaan talletukset pankista. Varmaa on, että sukan varressa rahan arvo ei pysy sitäkään vähää mitä pankissa. Inflaatio tulee joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin se on selvä. Paniikin luominen on edesvastuutonta.

 

Edustaja Uuspaavalniemi on povannut maailmanloppua jo pitkään, kehottanut ottamaan rahat pankista, vaatinut pankkeja lopetettavaksi, vaatinut kunnille ja valtiolle nolla budjettia. Sen sijaan kukaan ei ole vaatinut edustaja Uuspaavalniemeltä selvitystä siitä mitä nollabudjetti hänen puheissaan tarkoittaa. Haluaako hän poistaa sosiaaliturvan ja kaikki yhteiskunnan suomat tuet vähempiosaisilta eli ihmiset pärjätkööt omillaan. Tällainen huiskiminen ei todellakaan ole vastuullista politiikkaa ja vielä vähemmän lähimmäisestä ja heikompiosaisista välittämistä.

 

230409

Helsingin Sanomissa on mukava pikku palsta nimeltään Kirveslinja. Siinähän selvitetään milloin mitäkin politiikan erikoisilmaisua. Tänään kerittiin auki "pekkaroinnin" syntyjä syviä. Iiro Viinasen lanseeraama termi tarkoitti alun perin "perinteistä keskustalaista kotiin päin vetoa eli kansanedustajien ja ministereiden oman vaalipiirin suosimista budjettimäärärahojen jakamisessa". Lisää tulkintoja sanonnasta saatiin Keskustan eilisestä jättikokoisesta vaalimainoksesta ja toisaalta Kirsi Pihan Iltalehden kolumnista. Itse kukin voi nyt ottaa käyttöön sen tulkinnan pekkaroinnista mikä eniten miellyttää.

 

Ministeri Pekkarisesta puheen ollen olipa taas mielenkiintoista kuulla ja lukea hallituspuolueen edustajan näkemyksiä verojen korotuksista. Hallituksen verolinja on selvä: nyt ei ole veronkorotusten aika, se tulee sitten kun tästä kriisistä on selvitty ja silloinkin maltillisesti. Populistiset irtiotot tietyiltä kepulaisilta alkavat olla maantapa.

 

Siitäpä tulikin mieleeni, että Kirveslinja jutussa selitettiin myös termit "iltalypsy" ja "kepu pettää aina".

 

170409

Eduskuntakausi on vierähtänyt puoliväliin, pääsiäinen tältä vuodelta ohi ja hiihtokausi päättynyt ainakin täällä etelässä. Hiihtokilometrejä kertyi tälle vuodelle ja tälle kaudelle 1016. Nuorimman lapsemme syntymän jälkeen olen vuosittain pystynyt tuplaamaan hiihto- ja harjoittelukilometrini. Nyt luulen, että tämä taso on riittävä. Tässäkin on haastetta riittämiin. Kilpailujakin tuli käytyä useampia: eduskunnan mestaruushiihdot Paloheinässä, Veteraanien Suomen mestaruus hiihtoviestit Äänekoskella ja Pohjoismaiden parlamenttien mestaruushiihdot (viesti ja henkilökohtainen) Oslossa.

 

Nyt on sitten muiden haasteiden aika.

 

2.4

Eduskunnan Talousvaliokunnan valtuuskunta osallistuu parhaillaan ministeri Pekkarisen johdolla Suomi-päiville Jegaterinbourgissa Venäjällä. Tavoitteena on auttaa suomalaisia yrityksiä paikallisten kontaktien hankkimisessa ja samalla verkostoitua. Toinen tavoite on hankkia tietoa mm. Venäjän talouden ja energia tilasta erityisesti Svegorskin alueella. Tällä alueella tai sen lähituntumassa sijaitsevat Venäjän metalliteollisuuden suurimmat tehtaat, alue on varsinainen getto. Meitä suomalaisia kiinnostaa alue myös siksi, että esim. Fortum on täällä tärkeä toimija sähköntuottajana öljyteollisuudelle.

 

Tänne Siperiaankin kiiri tieto Fortumin uusista optiojärjestelmien tulkinnoista, jotka ovat vastoin hallituksen ja vastuuministerien kantaa ja ohjeistuksia. Miksi näin taas kävi? Nyt jos koskaan on Fortumin hallituksen puheenjohtajan tehtävä omat johtopäätöksensä ja toimittava. Jos näin ei tapahdu, ministerin ja valtioneuvoston on osoitettava kaapin paikka. Ei tällaista johdon palkitsemisjärjestelmää ymmärrä enää kukaan.

 

26.3

Eilen sain kunnian olla König-klubin ensimmäinen alustaja. Klubi toimii tästä eteenpäin aina keskiviikkoiltaisin kuuden jälkeen. Alustajiksi kutsutaan talouselämän tuntijoita ja vaikuttajia.

 

Alustukseni jälkeisessä keskustelussa otettiin voimakkaasti kantaa veroihin, kuinkas muuten. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että elvyttää pitää ja takaisin maksun aika on myöhemmin. Sen sijaan teollisuuden kiinteistö- ja energiaverojen nostoa ei katsottu hyvällä.

 

Samoin kritiikkiä sai periaate: valtio antaa toiseen taskuun ja ottaa toisesta. Esimerkiksi ravintola-alalla ravintolaruoan veroja lasketaan ja alkoholiveroja nostetaan. Niinpä.

 

20.3.2009

Alkuviikosta saimme kuulla Kokkolan potilastietojärjestelmästä, jonka käyttöönotto piti keskeyttää ohjelmassa olevien ongelmien vuoksi. Kehittämistä siis riittää niin yksittäisissä ohjelmissa kuin ohjelmien yhteensovittamisessakin.

 

Olen monessa eri yhteydessä puhunut kuntien tietojärjestelmien kuntoon laittamisesta ja yhtenäistämisestä sekä kunnan sisällä, että kuntien välillä valtakunnallisesti. Monissa kunnissa, kuten omassa kunnassani Espoossa, työ on toki aloitettu. Nyt sitä tulisi voimallisesti jatkaa, jotta alan osaajille saataisiin töitä ja takkuavista ohjelmista päästäisiin eroon.

 

Hyöty tulisi monella eri tasolla: IT-alan työllisyys paranisi, työssä viihtyminen käyttäjien keskuudessa lisääntyisi työn helpottuessa, tulevaisuudessa Suomi olisi edelläkävijämaa valtakunnallisten tietojärjestelmien luojana ja ylläpitäjänä. Niinhän kävi 90-luvulla kun pankkien järjestelmät pakon edessä laitettiin kuntoon. Tehdään nyt sama terveydenhuollon alalla!

 

160309

Monelta aamun aviisin lukijalta loksahti suu auki ja piti oikein lehden yläreunasta tarkistaa, että lehti on tämänpäiväinen eikä viime vuosisadalta! Nyt, kun ihan aikuisten oikeesti pitäisi pitää pää kylmänä ja rauhallisesti miettiä ja aikaan saada toimenpiteitä Suomen pitämisessä pystyssä niin mitä tekevät kepulaiset poliitikot. Kaivavat esiin maalaisliittolaisen retoriikan naftaliinista ja antavat tulla seurauksista piittaamatta.

 

Kyllähän Korhonen/Rantakangas ovat hyvin syyttelylinjallaan päässeet esille, mutta se tie ei kyllä johda yhtään mihinkään. Hetken se lämmittää, mutta niin kuin muistamme pissasta, pakkasesta ja pöksyistä, niin lopulta tulee vilu. Keinot ovat vähissä, jos tällaisella lapsellisella roiskimisella ollaan valmiit uhkaamaan hyvää hallitusyhteistyötä.

 

Äiti kun on opettanut, että älä lyö lyötyä, niin jääköön nyt enempi sanomatta. Hallituskumppanille vaan terveisiä, että nyt tarvitaan uusia avauksia, ideoita ja rakentavuutta, ei keskinäistä kärhämöintiä!

 

130309

Hallituksen keskustelunavaus työurien pidentämisestä on johtanut aivan oikean suuntaiseen jatkokeskusteluun. Nyt puhutaan siitä, miten työssä jaksettaisiin ja viihdyttäisiin pitempään.

 

Kuntien takauskeskus järjesti hallituksen ja valtuuskunnan yhteisen seminaarin torstaina Levillä. Saimme siellä aimo annoksen tietoa kuntien tilasta ja kuinkas ollakaan myös työhyvinvoinnista ja terveysmenoista. Sielläkin totesimme, että liikunta on monessa hyvinvointiin liittyvässä asiassa yhteinen nimittäjä. Liikkuva ihminen jaksaa tehdä työtä paremmin, pysyy terveempänä ja siten säästää terveysmenoissa. Jos yhdessä tekemällä työyhteisö pystyy vielä saamaan positiivisen yhteishengen niin töissähän voi jopa olla kivaa. Kimppakivaa.

 

Vähän nipistämällä seminaarin lounas-, päivällis- ja suihkuajasta sain nauttia talven parhaimmista hiihto-olosuhteista Levillä ja Jerisjärvellä Pallastunturin kupeessa. Upeat ladut, maisemat ja sää!

 

Tänään pääsin jakamaan palkinnot Suomen Messusäätiön Ikiliikkuja kilpailun voittajille palkintoraadin puheenjohtajan ominaisuudessa. Voittajat Paula Häkli Parkanosta ja Sauli Heinonen Vantaalta ovat omilla toimillaan olleet työyhteisöissään varsinaisia innostajia ja saaneet lähes liikkumattomat työkaverinsa innostumaan liikunnasta omalla tavallaan ja tasollaan. Ehdottomasti tärkeää toimintaa – lämpimät onnittelut voittajille!

 

27.2

Hallituksen toimet tulevaisuuden hyvinvointipalveluiden ylläpitämiseksi ansaitsevat kiitosta. Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan välttämättä, jotta kaikki lakisääteiset tehtävät voidaan hoitaa.

 

Eläkeiän nosto kahdella vuodella pitkällä siirtymäajalla on herättänyt yllättävän laajan polemiikin. Monilla aloilla vanhuuseläkeikä on jo tuo 65. Useilla fyysisillä aloilla ymmärrän, että jopa eläkeiän lasku olisi tarpeen tai työtehtävien muutos alan sisällä. Tällainen ala on mm palomiehet. Savusukellus on niin rankkaa puuhaa, että se vaatii todella paljon fyysisesti.

 

Se alue, missä meillä on paljon ongelmia, on työssä jaksaminen. Työolojen kehittämiseen pitää nyt paneutua jatkossa voimakkain ponnistuksin. Meillä yksittäisen henkilön työssäoloaika on pohjoismaiden lyhin. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään nuorempana ja useammin kuin muissa Pohjoismaissa. Elinikä nousee koko ajan, joten voisi olettaa että voisimme myös olla työssä hiukan pidempään.

 

Viimeiset viisi vuotta juuri ennen eläkeikää on yksi paneuduttava aikajakso. Pidennetyt viikonloput silloin tällöin tai muut motivointikeinot saattavat auttaa jaksamiseen. Työelämän kehittäminen vaatii nyt todella kaikkien osapuolten yhteistyötä. Yleislakot tai muut vastaavat huudot eivät paranna itse asiaa eli työolojen parantamista. Kaikkihan me haluamme myös viihtyä työssä.

  

26.2

Laskiaisriehat on riehuttu ja paastonaika alkanut. Hernerokan, laskiaispullien ja blinien voimalla jaksaakin sitten sinnitellä pääsiäiseen asti, tai sitten ei. Eduskunta hiihti mestaruuksista Paloheinässä juuri laskiaistiistaina samaan aikaan kun lapset ilakoivat pulkkamäessä. Uskon, että kaikilla oli lumiharrastuksien parissa kivaa.

 

Ilouutiset Liberitsin MM-kisoista tässä laman puristuksissa ovat tehneet hyvää itse kullekin. Melankolisuuteen taipuvainen kansanluonteemme tarvitsee nyt piristysruiskeita, etteivät mukavatkin asiat ala tuntua ikäviltä. Masennuksen liemissä kun on joskus niin kiva pyöriskellä!

 

19.2.2009

Ministeri Risikon ehdotus päivähoitokunnan valinnan vapaudesta kuulostaa tosi hyvältä. Monissa tapauksissa se helpottaisi kovasti perheen elämää ja aikataululogistiikkaa. Liian usein pienten lasten ”työpäivät” venyvät kohtuuttoman pitkiksi juuri päiväkodin huonon sijainnin vuoksi.

 

Toinen kysymys sitten on mitä tämä tulisi kunnille maksamaan. Nopeasti ajatellen kunnalle olisi sama missä lapsi hoidetaan, kunta vain maksaa laskun. Ongelmia saattaa kuitenkin tulla esim. infran ja työvoiman kustannuksista, kun hoidettavien lasten lukumäärää on entistä vaikeampi arvioida vuositasolla.

 

Lain muutoksia tämä myös vaatii, mutta eduskuntahan on sitä varten.

 

10.2.2009

Olipa mukava yllätys kun sain tiedon Nordeapankin osakeannista.  Kirjoitin samasta asiasta mielipidekirjoituksen jo pari viikkoa sitten ja tarjosin sitä useammallekin lehdelle peräjälkeen. Totesin taas, että vaikea on rivikansanedustajan saada mielipiteitään julkisuuteen. Aihe ei kelvannut vai oliko kirjoittaja väärä, koskaanhan näitä ei selville saa. Ohessa kirjoitukseni asiasta!

 

Lääkkeeksi osakeannit

 

Pääomalainojen muodossa pankeille tarjolla oleva lisäpääoma riittää pankkien toiminnan turvaamiseen, mutta ei niiden toimintakyvyn pysyvään kasvattamiseen. Siksi tarjolle tulleet pääomalainat eivät juuri lievennä Suomen rahoitushuollon ahdinkoa.

Villakoiran ydin onkin se, että rahoituskriisi ei iske Suomessa, kuten muualla Euroopassa, pankkeihin vaan eläkevakuutuslaitoksiin. Eläkelaitosten laskennallinen sijoitustappio nousi viime vuonna ehkä lähelle 20 miljardia euroa, noin 10 prosenttiin Suomen bruttokansantuotteesta.

Suomen talouselämä voi kärsiä senkin vuoksi, jos maahan toimintakykyisinä jääneet pankit ja muut luottolaitokset eivät täytä poistuneilta pankeilta jäänyttä tyhjiötä.

Siksi suomalaisten pankkien on nyt aika ryhtyä aktiivisesti kasvamaan. Aktiivinen, terve ja vakavasti otettava kasvu edellyttää, että pankit ryhtyvät pääomittamaan itseään osakeannilla ja käyttävät saamansa lisäpääoman terveeseen kasvuun. Tähän pääomitukseen valtio voi myös osallistua eduskunnan jo myöntämien valtuuksien puitteissa.

Valtion markkinaehtoinen osallistuminen osakeantiin ei tarvitse lupaa Brysselistä eikä mistään muualtakaan, koska se on kilpailupoliittisesti neutraali pääomituksen muoto Euroopan yhteisön kilpailulainsäädännössä. Menettelyssä ei ole kysymys pankkituesta, vaan valtion ja pankkien tasavertaisesta yhteistyöstä kansantalouden rahoitushuollon hoitamisessa.

Marjo Matikainen-Kallström

Kansanedustaja

Kokoomuksen talousvliokuntavastaava

 

4.2.09

Valtiopäivien juhlallisissa avajaisissa tasavallan presidentti puhui pitkästä aikaa hyvin asiapitoisesti ja kantaaottavasti. Yleensä hänen puheensa ovat olleet paljon mitäänsanomattomampia. Se kävi selväksi, että Nato-linjaus ei ole muuttunut, Suomella on edelleen optio liittymiseen. Kielikysymykset hän nosti vahvasti esille. Nyt olisi ministeri Braxin ymmärrettävä karjalankielenkin vähemmistökielihyväksynnän saaminen aikaiseksi. Karjalan kielen seuran puheenjohtajan, arkkipiispa Leon kanssa asiasta vaihdettiin muutama sana tavatessamme muutama viikko sitten ja oltiin harvinaisen samaa mieltä.

 

Presidentti Halonen syyllisti puheessaan irtisanovat yritykset. Tällä hetkellä ei ole pelkästään yrityksien vika jos tuotteet eivät mene kaupaksi. Tietysti ensin pitää ajatella lomautusvaihtoehtoa ja viime kädessä vasta irtisanomisia. Hallituksen elvytyspaketille hän antoi tukensa ja peräänkuulutti yhteishenkeä. Tämä oli tärkeä viesti oppositiolle. Räksyttämällä Suomea ei nosteta eikä viedä laman yli.

 

3.2.09

Uusi istuntokausi pyörähti tänään käyntiin ja eduskuntaryhmät järjestäytyivät. Talous, talous, talous. Nämä kolme sanaa tulevat siivittämään kevätistuntokautta. Kokoomus osoitti hyvää  yhteistyökykyään ja yhteishenkeään siten, että eduskuntaryhmän johdossa ei katsottu olevan mitään tarvetta muutoksiin eli entiset jatkavat tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Nyt ei ole aikaa eikä aihetta sisäisiin riitoihin. Ensisijaisesti yritetään pitää mahdollisimman monella suomalaisella työpaikka ja samaan aikaan myös luoda uusia. Suomen toimiva talous on nyt se mikä on avainsana kaikkeen.

 

Eduskunnan rutiinit pyörähtivät siis käyntiin, mutta se ei tarkoita sitä että kansanedustajat  olisivat levänneet laakereillaan. Tammikuussa on ollut mahdollista tavata kansalaisia, järjestöjä ja tehdä kaikkea sitä työtä, mitä varsinaisella eduskuntakaudella ei ehdi tai pysty.

 

Minulla oli viikonloppuna etuoikeus olla alustajana Eurooppa-akatemian seminaarissa Riihimäellä. Siellä minulta kysyttiin millainen on hyvä eurokansanedustaja. Aktiivinen, kielitaitoinen, kansainvälisen ympäristön omakseen tunteva, asiat osaava - nämä ovat ominaisuuksia, joilla meppi pärjää. Valitaanpa sitten ketkä tahansa kokoomuslaisista ehdokkaista Euroopan parlamenttiin, niin heitä ei tarvitse hävetä. Sen sijaan voimme luottaa siihen, että asiat etenevät.

 

27.1.09

Kehysriihi lähestyy. Viimeistään sen huomaa siitä, että ministeri toisensa jälkeen tulee näyttävästi esiin julkisuudessa toinen toistaan suuremmilla menopaineroiskaisuillaan. Jokaisessa vaatimuksessa tai kauniimmin esityksessä on jotain hyvää.

 

Erikoista näissä on se, että ministerit ylpeilevät sillä että esitykset ovat vain hänen eikä asioista ole vielä keskusteltu sen enempää pääministerin kuin valtiovarainministerinkään kanssa. Osa ministereistä taas keskittyy siihen miten parhaiten saisivat toisen ehdotukset mollattua. Pääministeri jatkoi oman "ulostulonsa" perustelua tänään Helsingissä "Kuntien uusi vuosikymmen" -seminaarissa. Perjantaina sitten olemme viisaampia siitä, mitkä vaateet kultakin ministeriltä ovat menneet läpi.

 

Yhteisöverojärjestelmän jako-osuuksien muutoksesta laitoin tiedotteen, joka sinänsä ei ole varsinainen kehysasia eikä vaadi valtiolta suurtakaan panostusta, mutta auttaisi kuntia valtavasti ja sitä kautta turvaisi palvelujen saatavuuden. Tässä linkki tiedotteeseen: Kuntien osuus yhteisöverotuotoista suuremmaksi

 

20.1.2009

Joulu ja sen jälkeinen aika on mennyt enemmän tai vähemmän sairastaessa. Positiivista on, että mitään ei ole tarvinnut perua eikä poissaoloja ole tullut istunnoista eikä valiokunnista. Liikkumiseni vain on jäänyt vähemmälle kuin alun perin suunnittelin. Hiihtokilometrejä kertyi kyllä parisen sataa, mutta ne tulivat pääasiallisesti muutaman pidemmän retken yhteydessä.

 

Perinteisen joulun ja uuden vuoden vieton lisäksi saimme viettää isäni 70-vuotis päiviä. Olimme myös mökillä paukkupakkasissa, mutta onneksi lumesta ei ollut puutetta. Lasten kanssa peuhaaminen ja pelaaminen ja ylipäätään oleminen teki meille kaikille hyvää. Kaikkien syksyisten kiireiden jälkeen oli hauskaa saada katsoa ja seurata lasten nauttimista ja kehittymistä.

 

15.12.08

Samaan aikaan kun eduskunta aloitti palautekeskustelun valtion budjetista, kokoontui Espoon valtuusto päättämään seudullisista yhteistyöhankkeista. Joukkoliikenne yhdistetään joka toivottavasti johtaa jatkossa siihen, että päästään ihan aidosti seudullisesti toimivaan joukkoliikenteeseen.

 

Sen sijaan Espoon vesilaitosta ei suostuttu myymään. Tiedot ja laskelmat, jota valtuutettuina saimme yhteisestä, uudesta vesilaitoksesta olivat hyvin ristiriitaisia. Meille yritettiin kyllä vakuuttaa, että asiaa on valmisteltu pitkään. Se ei riitä. Kyse on siitä, mitä tietoja asiasta lopullisesti päättäville tahoille annetaan. Ainakin selvitysten tulee olla yksiselitteisiä. On myös varattava mahdollisuus tutustua aineistoon rauhassa eikä niin kuin nyt kävi: aineisto pläjähti valtuutetuille vähän niin kuin pläjäm.

 

Kannatan kunnallista yhteistyötä, mutta en hinnalla millä hyvänsä. Yhteistyössä kaikkien eri tahojen pitää hyötyä. Nyt en vain nähnyt mikä se hyöty tässä olisi. Pöydällepano antaa lobbaajille lisää aikaa ja itsellekin mahdollisuuden tutustua materiaaliin paremmin.

 

Niin ja voihan valtio taas säätää pakkolain pääkaupunkiseudun yhteistyölle tässäkin asiassa niin kuin se teki Sipoon osion liittämisestä Helsinkiin ja maankäyttö- ja rakennuslaista pääkaupunkiseudulle. Tämäkö on sitä demokratiaa?

 

4.12.2008

Perheverotus on noussut keskusteluun ja hyvä niin. Mielipiteitäkin on jo kuultu laidasta laitaan. Matti Vanhanen kannattaa, Henna Virkkunen vastustaa – ja molemmat tietysti hyvin argumentein.

 

Viime eduskuntavaalien alla minultakin kyseltiin, että miksi ei tätä perheverotusmallia voitaisi ottaa käyttöön. Vastasin silloin ja olen edelleen samaa mieltä: yhteisverotus pienten lasten vanhemmilla olisi enemmän kuin tervetullut vaihtoehto.

 

Jokaisen perheen tulee voida itse päättää, millaisen verotuksen valitsee, mutta valtion taholta olisi hieno kädenojennus lapsiperheille, jos ne voisivat halutessaan valita yhteisverotuksen. Tämä ei ole tasa-arvokysymys, antaahan se mahdollisuuden olla kotona niin isälle kuin äidillekin. Tällä pystyttäisiin purkamaan yksi lapsiperheitä vaivaava tuloloukku.

 

21.11.2008

Superviikko alkaa olla lopuillaan. Hallitus päätti perintöveron huojennuksesta, kauppojen aukioloista jne., lainan otosta valtiolle ja monista muista elvyttämistoimista. Talousvaliokunta puolestaan päätti mm. 50 mrd valtiontakauksesta pankeille. Kaiken kaikkiaan viikkoon sisältyi paljon suuria talousasioita. Hallitus päätti myös myöntää valtion lainan Islannille.

 

Espoon kaupunginvaltuustossa puolestaan päätettiin lykätä homeisen ja ilmastoinniltaan kelvottoman kaupungintalon purkamispäätöstä.

 

Olympiakomitean valtuusto valitsi keskiviikkona uudet edustajat seuraavaksi neljäksi vuodeksi hallitukseen. Oma kahden olympiadin eli kahdeksan vuoden kauteni Olympiakomitean varapuheenjohtajana sai mielestäni riittää. Olen tyytyväinen kausiini ja työpanokseeni olympiaurheilun eteen. Kahdeksan vuotta vain on riittävästi ja nyt oli aika vaihtaa uudet tuoreet voimat tilalle.

  

20.11.2008

Rivikansanedustaja saa olla todella iloinen ja onnellinen jos onnistuu saamaan edes kerran vaalikaudessa jonkun oman aloitteensa läpi ja toteutettua. Minulle näin kävi, kun valtio päätti pääomittaa Kuntarahoitusta 20 miljoonalla eurolla vauhdittaakseen kuntien asuntorakentamista. Kokoomuksen talousvaliokuntavastaavana olen tästä päätöksestä erityisen iloinen.

 

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen 1.10.2008 kun kävi entistä selvemmäksi, että kuntien lainan saanti pankeista vaikeutuu ja samaan aikaan rakennusala hyytyy omistusasuntojen osalta. Tilanteessa, jossa vienti ei enää vedä kuten ennen, on auttavat toimenpiteet ja investoinnit kohdistettava Suomeen. Pääomittamalla Kuntarahoitusta, joka siis lainaa rahaa kunnille, valtio mahdollistaa kuntien asuntotuotannon jatkumisen ja ehkäisee rakennusalan työttömyyttä.

 

Asuntoministeri on tehnyt täysin selväksi, että tällä toimenpiteellä pyritään vain elvyttävään vaikutukseen eikä tähtäimessä ole valtion omistuksen lisääminen kuntarahoituksessa. Valtio myy osuutensa pois heti kun se on mahdollista.

 

Kirjallinen kysymykseni ja valtiovarainministeri Kataisen vastaus löytyvät tästä LINKISTÄ tai suoraan eduskunnan sivuilta.

 

111108

Ministeri Risikko on todella oikeassa siinä, että mielenterveysongelmien hoitoasiat on saatava kuntoon. Alle 23-vuotiaan on saatava hoitoa kolmessa kuukaudessa. Nyt asiat ovat todella retuperällä niin isoissa kuin pienissäkin kaupungeissa ja kunnissa.

 

Olen joutunut seuraamaan läheltä lasten vanhempien hätää, kun itsetuhoinen lapsi ei saa hoitoa - ei kunnallisesti eikä yksityisesti. Hoitoa ei saa rahalla eikä rahatta. Samaan aikaan hoidon viivästyminen lisää hoitamisen vaikeutta. Ja pahimmassa tapauksessa hoito voi tulla liian myöhään. Paljon puhutaan varhaisen puuttumisen tärkeydestä, mutta ongelma on siinä, että vaikka ongelmat havaittaisiin varhain, niin apua niihin ei saa.

 

Vanhempien hätääntynyt soittokierros osoitti, että psykiatrit eivät ota enää uusia potilaita. Nykyisten potilaiden hoitaminen vie jo kaiken ajan. Lasten ongelmat ovat monivyyhtisiä ja vaativat pitkää hoitoa. On myös tärkeää, että hoitaja on sama eikä vaihdu koko ajan.

 

Onko ongelma siinä, että psykiatreja ei todellakaan ole riittävästi? Miksi näin on? Eikö alalle hakeudu riittävästi opiskelijoita, onko opiskelupaikkoja liian vähän, onko alan arvostus ja palkkaus liian alhaista, siirtyvätkö psykiatrit muihin tehtäviin tai ulkomaille?  Haluaisin todella tietää mistä asia mättää, jotta voisi edes yrittää parantaa tilannetta.

 

3.11

Ilokseni sain kutsun Mäntän Karjalaseuran 60-vuotisjuhliin juhlapuhujaksi. Kolmen tunnin automatkan rasitukset peittaantuivat korkeatasoisella juhlalla. Erityisen ilahtunut olin mahdollisuudesta tutustua Gösta Serlachiuksen taidemuseoon Joenniemen kartanossa. Niin upean vaikutuksen tämä teki, että päätimme oitis käydä siellä uudelleen kesällä.

 

1.11.08

Vaalien jälkeen on elämää, vaikka sitä ei ihan heti pysty ymmärtämään. Vaalit ovat yleensä sellainen ponnistus, projekti, jonka aikana kaikki muu - myös rutiinit - tahtovat jäädä hoitamatta. Eduskunnalla ei ollut viime viikolla täysistuntoja eikä valiokuntien kokouksia pidetty. Tästä syystä kaikille muille mahdollisille kokouksille löytyi kerrankin aikaa.

 

Uudenmaan Kokoomusnaiset viettivät 60-vuotispäiviään perjantaina. Juhlat olivat lämminhenkiset, vaalivoiton jälkeen oli helppo juhlia. Tosin vaaliväsymys paistoi vielä yhden jos toisenkin kasvoilla, onnellinen sellainen kylläkin. Piirin puheenjohtajana on nyt helppo hymyillä. Lämpimät kiitokset juhlatoimikunnalle, esiintyjille ja kaikille läsnä olleille mukavasta illasta!

 

21.10.08

Sunnuntaina esitin tiedotteessani, että valtion tulisi käyttää omaa rahastoyhtiötä ostaessaan ja myydessään omistuksiaan. Tänään saimme kuulla, että hallitus ehdottaa eduskunnalle valtion kokonaan omistaman Solidium Oy:n ottamista tähän käyttöön.

 

Asiaa koskevassa hallituksen tiedotteessa jää vähän hämäräksi miten valtio hoitaisi ostojen rahoittamisen. ” Solidium kattaa kulunsa tuloillaan ja tarvittaessa hankkii uutta markkinaehtoista omistusta tulo- ja lainarahoituksella”, sanotaan tekstissä.

 

Yhtiön toiminnan rahoitus on siis tarkoitus järjestää osakkeiden oston yhteydessä lainoituksella.  Vaikka lainotus on perusteltua toimintakyvyn turvaamiseksi päätöstilanteissa, lainoitukselle on asetettava ennalta määritellyt ehdot ja rajoitettava lainarahoitus koskemaan vain tilapäistä rahoitusta.

 

Eduskunnalla on säilyttävä päätösvalta yhtiön oman pääoman käyttäjänä ja käytön kohdentajana. Lopullinen hyväksyntä ja budjettivarojen käyttö tilapäisten lainojen poismaksuun sinetöisi päätökset.

 

171008

Maailman taloustilanteen ollessa varsinaisessa turbulenssissa herättää ihmetystä Kuntien Eläkevakuutuksen kilpailu Kuntarahoituksen kanssa kuntien rahoitustoiminnassa. Kummastuttaa, miksi Keva lainasi rahaa kunnille nollamarginaalilla. Missä nyt mennään? Ei kai tilanne ole se, että hätä on jo niin kova, että rahaa pitää saada sisään hinnalla millä hyvänsä.

 

Hallitus on tässä tilanteessa tehnyt aivan oikeita toimenpiteitä ja tulee vielä tekemään niitä lisää. Työllisyyden ylläpitäminen on nyt tärkeintä. Katseet on kaikessa toiminnassa nyt kohdistettava kotimaahan, kun muu maailma on kuralla.

 

15.10.2008

Kuntalaiset ovat viime päivinä kyselleet kantaani mitä moninaisimpiin asioihin. Yksi usein kysytty kysymys liittyy pääkaupunkiseudun kuntien yhdistymiseen.

 

Mielestäni Espoolla ei ole nyt mitään tarvetta yhdistyä mihinkään suuntaan. Varsinkin EVA:n tutkimustulosten julkistamisen jälkeen on helppo todeta, että meillä menee hyvin ja pärjäämme yksin jatkossakin.

 

Sen sijaan Helsingin ja Vantaan liitosta hyötyisivät varmaan molemmat kaupungit omalla tavallaan. Jos tulevaisuudessa haluamme yhdistyä, voisivat Kauniainen ja/tai Kirkkonummi olla hyviä vaihtoehtoja.

 

12.10.2008

Tein lokakuun ensimmäisenä päivänä kirjallisen kysymyksen niiden luottolaitosten toimintakyvyn säilyttämisestä, jotka vastaavat sosiaalisen asuntotuotannon rahoituksesta Suomessa. Tänään kuulin uutisista, että muutkin ovat siitä huolissaan. Tosi hyvä, sillä asia on tärkeä!

 

Eduskunnan kyselytunnilla kysyin saman kysymyksen ja ministeri Vapaavuori vastasi, että asia on tärkeä ja näiden luottolaitosten pääoman korottaminen sosiaalisen asuntotuotannon turvaamiseksi on yksi harkinnassa oleva vaihtoehto.

 

Kysymykseni löytyy eduskunnan sivuilta: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_702_2008_p.shtml

 

24.9

Espoo 550-vuotta, TKK 100-vuotta, Karjalan Liiton moni jäsenseura 60-vuotta, Kansallinen Kokoomus 90-vuotta jne. Viimeisen vuoden aikana on ollut juhlaa juhlan jälkeen. Nyt juhlatunnelmat ovat tiessään, Kauhajoen tapahtumat toivat mieleen kauhistuksen ja muistumat Jokelan tapahtumista.

 

Jälleen joudumme kysymään mikä on syy tällaiseen käyttäytymiseen? Löytyvätkö syyt koulumaailman puutteista ja pahoinvoinnista vai kotien ongelmista ja riittämättömyydestä? Vai jostain ihan muualta? Varmasti syitä on monia.

 

Se mitä voimme tehdä, mikä vaatii vain tahtoa ja resursseja, on kouluolojen parantaminen. Kuntien on satsattava kouluihin - opettajien jaksamiseen, opettajien ammattitaitoon varhaisen puuttumisen näkökulmasta katsottuna, kouluavustajiin, koulupsykologeihin jne. Kuntien on myös autettava koteja – lapsiperheiden kotiapu, joka lopetettiin useassa kunnassa laman aikana, on palautettava takaisin.

 

Varhainen puuttuminen asioihin auttaa tai pitää monen nuoren oikealla raiteella. Miksi meidän on aina edettävä kriisien kautta ennen kuin heräämme tekemään välttämättömät asiat?

 

8.9.08

Kyllä huomaa, että kuntavaalit lähestyvät! Tunnetut poliitikot heittelevät mitä ihmeellisimpiä ajatuksia ilmaan. Pääministeri Vanhanen haukkuu kaikki betonitaloissa majailevat – suomalaisten pitäisi asua puutarhakaupungissa omakotitaloissa ja ajaa yksityisautoilla samassa taajamassa olevalle työpaikalleen. Hyvästi raideliikenteelle ja tiiviille kaupunkirakentamiselle.

 

Viimeisimmän huuhaan heitti Osmo Soininvaara ehdottamalla, että Kehä I:n toinen kaista pitäisi pyhittää busseille Itäväylän tapaan. Eikö Soininvaara erota Kehätietä Itäväylästä? Itäväylän vierustaa pitkin kulkee metro, Itäväylällä on ainakin kolme kaistaa, Itäväylän päätepiste on Helsinki.

 

Kehätie on väylä, joka ohjaa liikenteen Helsingin keskustan ohi länteen, pohjoiseen ja itään. Se toimii osaltaan Hangon ja Länsisatamien syöttöväylänä, joka merkitsee erittäin runsasta rekkaliikennettä muualle Suomeen. Kaistoja on vain kaksi ja liikennevaloja vielä toistaiseksi joitakin. Itäväylää käyttävät pääasiassa helsinkiläiset, kehäteitä käyttää koko Suomi. Haloo Soinivaara.

 

5.9.08

Vielä juuri ennen istuntokauden alkua sain mahdollisuuden tutustua vesivoimaan ja sen tulevaisuuden mahdollisuuksiin matkalla Rovaniemeltä Ivaloon. Kävimme Porttipahdan voimalaitoksella ja Lokan altaalla. Lokalla asuvat merikotkat tekivät minuun suuren vaikutuksen. Myös altaasta, tai oikeastaan nykyisin kauniista järvestä, pyydetty siika oli suussa sulavaa.

 

Lappilaiset haluavatkin rakentaa Vuotoksen altaan jo pelkästään suurien virkistyskäyttömahdollisuuksien takia, puhumattakaan energiataloudellisesta merkityksestä säätövoiman muodossa. Hassua on, että kaupunkien bulevardilintubongarit, he jotka eivät ole koskaan Lapin erämaissa käyneet, ovat altaan suurimpia vastustajia, samoin ahvenanmaalaiset. Ahvenanmaalaisilla on meri. Miksi he vastustavat sitä, että Lapissa olisi vettä ja kalaisia järviä. Mitään oleellisia luontoarvoja ei Vuotoksen altaan alle jäisi. Naturaan kuuluvat aapasuot ovat korvattavissa lähistön vastaavanlaisilla alueilla. Yhtään ihmistä ei tällä kaavaillulla altaan alueella asu.

 

Seuraavalla hallituskaudella allaspäätös on saatava aikaan jo pelkästään senkin vuoksi, että Suomi on sitoutunut bioenergiatavoitteeseen, joka merkitsee myös tuulivoiman lisäämistä. Tämä tarkoittaa automaattisesti sitä, että Vuotoksen altaan antama säätövoimakapasiteetti tarvitaan käyttöön täysimääräisesti.

 

Paikallisille asukkaille erittäin merkittävä Vuotoksen altaan tuoma parannus olisi mahdollisuus tulvien säätelyyn. Vuotos mahdollistaisi sen, että Ounasjoen ja Kemijoen tulvat voitaisiin hallita eikä esimerkiksi Rovaniemen alavia osia olisi joka kevät tulvauhan alla.

 

3.9.08

Olen valiokuntamatkalla Pohjanmaalla. Tyttäreni soitti ja kysyi missä juuri nyt olen. Sillä hetkellä olin Seinäjoella, johon hän totesi, että onko siellä joella seinät? Sitä en kyllä vielä ole huomannut, mutta päivä on muuten ollut todella antoisa.

 

Vapon turvetuotantoalueet ovat tehneet vaikutuksen kuten myös uudet ja vanhat korjuu menetelmät. Kyllä meidän on tehtävä kaikkemme, että saamme jatkossakin käyttää turvetta puun ohella lämmitys- ja polttoainetuotannossa. Ojitetut suot ovat varsinaisia kasvihuonekaasupäästöpesäkkeitä. Nämä turvesuot on otettava käyttöön ja myöhemmin ruokohelpin viljelyyn tai metsitykseen, jolloin niistä tulee hiilinieluja.

 

Nyt ei puhuta luonnontilaisista soista. Ojitusta ei saa jatkossakaan lopettaa, sillä muuten näistä alueista tulee metaanipäästöpiikkejä. Metaani on kaikkein haitallisin kasvihuonekaasu, jonka tosiasian luonnonsuojelujärjestöt usein unohtavat kertoa.

 

Turpeeseen liittyy paljon tunteita ja väärää tietoa. Toivottavasti järki voittaa tulevissa ratkaisuissa. Suomen bioenergiavaatimukset ovat niin suuret, että pelkällä tuulella emme niitä kata, puhumattakaan huoltovarmuudesta jne. Uusimpien tutkimuksien mukaan rahkasammalta voitaisiin viljellä ihan peltotuotteena, jolloin korjuukierto olisi noin 10 v.

 

21.8.08

Nyt se päätös on sitten tehty. Lupauduin mukaan kunnallisvaaleihin pitkän pohdinnan jälkeen keskusteltuani myös puolueen puheenjohtajan kanssa. Vaikka itse vaalitkin ovat rankka ja kallis ponnistus, tärkein kysymys on ajankäyttö seuraavan neljän vuoden aikana, jos tulee valituksi. Työ on tehtävä niin hyvin kuin pystyy.

 

Eduskuntatyön, valtuustotyöskentelyn, perhe-elämän ja muiden tehtävien palapeli on välillä aika haastavaa. Siksi olen jo tälläkin kaudella kieltäytynyt lautakuntapaikoista ja johtotehtävistä. Niille paikoille on hyvä valita meidän aktiivisia ja asiantuntevia kuntalaisiamme, joilla on riittävästi aikaa niiden hoitamiseen.

 

Päätin lähteä mukaan, koska kunnanvaltuutetut tekevät tärkeitä, ihmisten elämään läheisesti vaikuttavia päätöksiä. Valtuutettu liikkuu usein lähempänä kansalaisia kuin kansanedustaja. Kunnallisen toiminnan ymmärtäminen auttaa myös eduskuntatyöskentelyssä. Asiat ovat kuntatasolla konkreettisempia. Läheinen yhteys kuntaan ja kuntalaisiin olikin yksi päätökseeni vaikuttanut tekijä.

 

Toiseksi halusin kantaa oman korteni kekoon saadaksemme Kokoomuksesta maan suurimman puolueen. Nämä ovat talkoot, joihin kaikkien on osallistuttava. Tämän päätöksen jälkeen ei taida meikäläisellä ollakaan vapaa-ajanongelmia ainakaan ennen vaalisunnuntaita. Tavataan siis Espoon "turuilla ja toreilla", jutellaan ja vaihdetaan kuulumisia!

 

P.s. Tervetuloa vaalitiimiini!

 

19.8.2008

Vieraillessani kesällä Itä-Uudellamaalla, nousi Kilpilahteen johtava tie keskusteluissa useammankin kerran esiin. Paikalliset ihmiset ovat todella huolissaan tien ruuhkaisuudesta ja turvattomuudesta.

 

Kilpilahteen, Pohjoismaiden suurimmalle teollisuusalueelle, johtaa vain yksi liikenneväylä maitse. Tie on kaikille avoin, yleinen maantie 148, joka kulkee tehdasalueen kautta. Tiellä kulkee noin 7500 autoa vuorokaudessa, joten aamu- ja iltaruuhkat ovat jokapäiväisiä. Onnettomuustilanteessa vaihtoehtoista reittiä ei ole.

 

Kuun lopulla pidettävässä budjettiriihessä on ehdottomasti sovittava Kilpilahden teollisuusalueelle rakennettavan uuden tieyhteyden rahoituksesta. Koska suunnitelmat ovat jo olemassa, tien toteutukseen päästäisiin mahdollisimman pian.   

 

Viime vuoden kesäkuussa tein asiasta kirjallisen kysymyksen, johon ministeri vastasi että tien rahoitusmallia ollaan parhaillaan selvittämässä ja päätöksiä tulee todennäköisesti vuoden 2008 aikana. No, nyt on juuri sopiva aika päättää tielle tulevasta valtion rahoituksesta.

 

14.8.08

Tulevaisuusvaliokunnan "Nanomateriaalien mahdollisuudet ja riskit" -esiselvitys julkistettiin tänään Otaniemessä Nano-talossa. Ohjausryhmän puheenjohtajana tilaisuus jännitti, sillä nyt vähän niin kuin oma lapsi oppi kävelemään. Seuraava vaihe on sitten varsinaisen raportin tuottaminen esiselvityksessä esiin nostettujen kysymysten pohjalta. Esiselvityksen voi kokonaisuudessaan lukea tästä linkistä. http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=tx22708130724161&cmd=download Oman puheenvuoroni tilaisuudessa voit lukea tästä.

 

Huvittavaa oli, että vaikka oltiin huipputeknologian keskuksessa, niin juuri tekniikka teki tepposet. Nanotalosta ei löytynyt henkilöä, joka olisi tuntenut tietokoneen tarvitseman salasanan, jotta olisimme saaneet power point esityksen näkyville. Tämä salasanojen luvatussa maassa.

 

Tietotekniikkaan kompastui myös Espoo. Samana päivänä, kun Espoon Työväenopistossa alkoi internet ilmoittautuminen, niin kaupungin sivut kaatuivat - kaikki kun ovat samalla palvelimella. Netti-ilmoittautuminen on sinänsä ihan kiva juttu, jos se toimii. Itsekin olen kaksi kertaa hyväksytyn vastauksen saaneena havainnut, etten ollutkaan päässyt kyseisille kursseille. Myös Maikkarille ja Iltalehdelle kävi tänään nolosti, sivut kaatuivat.

 

12.8

Tänään on monelle jännä päivä, sillä koulut alkavat. Kun pari vuotta sitten olin saattamassa esikoistani kouluun taisin itse jännittää enemmän kuin Mirva. Se on äidille kova paikka, kun ensimmäinen lapsi lähtee opin tielle. Nyt kun olin saattamassa keskimmäistä, oli kaikki minulle tuttua. Tiesin jo, että ekalla viikolla ei jaeta lukujärjestystä. Plankettia pitää täyttää ja ilmoittautua vähän sinne sun tänne.

 

Tämä aamu ja itse asiassa viime viikot ovat olleet rankkoja tuoreelle ekaluokkalaiselle, jännitys on tuntunut koko ajan. Isosisko on kyllä tehnyt osansa jännityksen lisäämisessä, sillä kaikki jutut koulusta parin viimeisen vuoden aikana on kuultu - niin hyvässä kuin pahassa. Onneksi äiti oli tällä kertaa täysin rauhallinen.

 

Lapset ovat erilaisia ja sellaisena heidät on myös otettava. Siinäpä meille aikuisille haastetta, että osaamme ja voimme tukea jokaista lasta heidän omien tarpeittensa mukaisesti. Opettajilla ja muilla toimijoilla vanhempien lisäksi on kova vastuu kasvatustiellä. Resurssit koulumaailmassa ovat minimaaliset, mikä on todella harmi. Aikaisen puuttumisen tie olisi tärkeä ongelmien ratkaisussa ja solmujen avaamisessa.

 

11.8

Eilinen päivä vierähti Loimaalla Kurkijokisten pitäjäjuhlissa. Kun puhe oli pidetty, niin aikaa oli haastamiseen ja oheisohjelmien katsastukseen. Tällä kertaa en ollut sahansoiton opissa vaan neulakintaan katoavaa taitoa harjoittamassa.

 

Vain Karjalassa ja aivan pohjoisimmassa Suomessa on lapasia tehty neulatekniikalla. Valitettavan vähän tätä taitoa enää Suomessa osataan. Siinä ihan konkreettisesti näkyy peukalon jälki-tekijän peukalonleveys määrää kierroksen leveyden. Yritän omalta osaltani elvyttää tätä käsityötaitoa ja toivon, että Karjalanliitto ottaisi sen omaan kurssiohjelmaansa jatkossa.

 

5.8

Talousvaliokunta suuntasi maakuntamatkansa keskiviikkona ja torstaina Pohjois-Karjalaan. Tämä antoi minulle oivan mahdollisuuden yhdistää matkaan jo kauan haaveilemani tutustuminen Pampalon kultakaivokseen Ilomantsiin. Sovinkin vierailukäynnin kesäkuussa Kaivosyrittäjien päivillä.

 

Sain kerrassaan hyvän läpileikkauksen kaivoksen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä sekä maan päällä että maan alla varsinaisessa kultasuonessa. Tuotanto on tarkoitus aloittaa vuoden päästä, jos vain rahoitus järjestyy. Nyt tarvitaankin suomalaista investointia.

 

Endomines on pääosin ruotsalaisomistuksessa, mutta pari suomalaista yksityisosakasta on mukana. Kokonaisrahoituksesta puuttuu vielä jonkin verran, joten katseet kääntyvät Finveran ja Teollisuussijoituksen puoleen. Teollisuussijoitus on vastikään muuttanut sääntöjään siten, että Suomessa tapahtuvaa ulkomaalaisomistuksessa olevaa kaivostoimintaa voidaan tukea.

 

Pampalon kaivos on sinänsä pieni, mutta se olisi siitä huolimatta äärimmäisen tärkeä Pohjois-Karjalalle, joka taistelee Suomen suurimpien työttömyyslukujen kanssa. Kaivos työllistäisi noin 60 miestä. Pampalo on myös siitä esimerkillinen tapaus, että sillä on ympäristö- ja rakennusluvat kunnossa. Vain loppurahoitusta odotetaan.

 

6.8

Talousvaliokunta aloitti keskiviikkona paneutumisensa Pohjois-Karjalan asioihin Joensuun tiedepuistosta. Meillä oli myös mahdollisuus tutustua metsäkonevalmistaja John Deeren tehtaaseen ja tuotteisiin ennen raja-asioihin ja Vapon pellettitehtaaseen tutustumista.

 

John Deeresta muistamme viimevuosilta kävelevät metsäkoneet. Niiden ansiosta tehtaan brändi kirkastui huomattavasti. Joensuun tehdas on nykyisin erittäin kilpailukykyinen, varsinkin kun amerikkalainen omistaja on tehnyt siellä suuria investointeja. Toisin oli Valmetin aikana.

 

Katkaistun puutavaran koneiden markkinaosuus on 45 prosenttia koko maailmassa. Kaikki Harvester koneet tehdään Joensuussa. Suomessa John Deer tuotteiden markkinaosuus on 35 prosenttia. Tehtaalla on pitkät ja vahvat perinteet.

 

Koneiden kokoonpanotyö on manuaalista. Yhteen koneeseen asennetaan noin 1600 komponenttia, jota työtä ei robottitekniikalla voida tehdä. Automaatio koneistuksessa ja robottihitsauksessa on nopeuttanut näitä tuotantovaiheita.

 

Tehtaalla on hyvin vakaa tulevaisuus suurten Venäjän markkinoiden kupeessa. Osaaminen ja laatu on vain osattava pitää korkealla tasolla. Niistä ei voi antaa periksi.

 

040808

Perheen yhteinen loma on nyt sitten ohi. Kolme viikkoa meni käsittämättömän nopeasti. Paljon ehdittiin tehdä, monessa ehdittiin olla mukana, mutta kuitenkin tuntui että mitään ei saanut tehtyä.

 

Osa ajasta meni Syötteen mökillä katonkorjaus-projektissa ja tietysti vaeltamassa. Samalla reissulla kävimme Ranuan eläinpuistossa ihastelemassa jääkarhujen painiskelua ja muitakin eläimiä. Paikallinen ilmahyökkäys sääskien ja mäkäräisten muodossa piti huolen siitä, että ulkonaolot piti tehdä vauhdikkaasti.

 

Naantalin Muumimaa ja Linnanmäki tulivat molemmat myös koluttua. Lapset ainakin nauttivat. Kesätapahtumia kierreltiin myös, Porissa Hiitolan pitäjäjuhlissa olin juhlapuhujana. Tänä kesänä ehdimme olla aivan liian vähän isovanhempien luona Sammatissa. Marja-aika meni melkein kokonaan sivusuun.

 

Eduskunnan huopatossutehtaalla tein silloin tällöin tehokkaan työpäivän.  Etanapostit, sähköpostit ja lehdet oli käytävä läpi ja hoidettava eteenpäin. Puheiden teko vaati myös oman valmistelunsa.

 

Suomea ristiin rastiin kolutessa ajomatka Espoosta Poriin oli mielenkiintoinen - ei ainuttakaan rekkaa. Sen sijaan seiskatietä ei pääse montaakaan kilometriä ilman että rekkoja vilahtelee suuntaan jos toiseen. Vaaratilanteita syntyy jatkuvasti.

 

28.7.08

Budjettiriihi lähestyy ja politiikan tunteet kuumenevat. Päähallituspuolueilla ei varmaankaan kovin suuria näkemyseroja ole, mutta aina julkisuuteen saadaan varsinkin näin kunnallisvaalien alla näyttäviä vääntöjä aikaan suuntaan jos toiseen.

 

Nyt on riihessä saatava talouden elvyttämiseen liittyviä päätöksiä aikaan. Ansiotuloverotuksen keventäminen on ihan ehdotonta, joskaan en käyttäisi koko 1.1 miljardia siihen, enkä kaikkea heti kerralla. Ruoan arvolisäveron alentamisestahan on päätökset tehty jo hallitusohjelmassa.

 

Työssä käyntiin liittyvän työmatkavähennyksen katto on saatava nostettua. Työsuhdematkalipun kehittäminen varsinkin isoissa kaupungeissa on kyllä järkevää, mutta hallitus ei saa heittäytyä vain yhden kortin varaan. Eiväthän kaikki työssäkävijät voi käyttää joukkoliikennettä, eihän yhteyksiä ole kaikkialle eikä varsinkaan yöllä. Vuorotyötä tekevien liikkuminen yöllä voi olla myös turvatonta.

 

Pitkät ja hankalat työmatkat eivät suinkaan aina liity siihen että asuttaisiin kehyskunnissa ökytaloissa. Joskus työmatkat ovat kaikista järjestelyistä huolimatta pitkiä. Nykyisillä polttoaineiden hinnoilla ja työmatkavähennyksen suuruudella ei ole enää mitään tekemistä toistensa kanssa.

 

Kaikille sama vähennys riippumatta siitä miten matkan tekee, ei myöskään ole järkevää politiikkaa. Mielestäni nykyinen järjestelmä, jossa joukkoliikennettä suositaan, on hyvä. Jos julkista liikennettä ei ole tai sen käyttö ei ole järkevää, voi omaa autoa käyttää. Mutta vähennyskattoa on nostettava.

 

27.7.08

Kesä-kuulumisia Sammatista! Suomen toiseksi vanhin Maamiesseura, Sammatin Maamiesseura vietti perinteisiä talkooiltamia helteisissä merkeissä. Ulkona 29 astetta eikä lehtikään liikahtanut. Paikallinen näytelmäkerho Vaahterateatteri, Kaunisvaaran viulistitytöt, Raimo Matikaisen juhlapuhe kaivoksista ja taikuri Laurila olivat illan vetonauloja, mutta tietysti kaikki odottivat tuolien raivausta että innokkaimmat pääsivät laittamaan jalalla koreasti. Mukava juhla, jonka ohjelman toteuttamiseen olen itsekin saanut osallistua useampana vuonna.

 

Perinteisesti paikalliset kuulumiset vaihdetaan tauolla. Viljan puintiin ei olla vielä päästy ja marjasatokin on hiukan myöhässä normaalista, vaikkakin juuri nyt parhaimmillaan. Koulunmäelle ollaan pystyttämässä hakelämpölaitosta Maamiesseuran toimesta ja toivotaan, että se maksaa näillä energianhinnoilla itsensä takaisin mahdollisimman pian ja tuottaisi myös Sampaalan kunnostamiseen kaivattua kunnostusrahaa. Vastaavanlaisia paikallisia aloitteita tarvittaisiin muuallakin Suomessa. Sammattilaiset ovat haistaneet aivan oikein sen mistä päin tuulee.

 

12.7.08

Onnellisesti maalissa. Sulkavan suursoutu (58km) on nyt koettu ja kokemus oli erittäin positiivinen. Eduskunnan joukkueen kirkkoveneessä riitti huumoria aivan loppuun asti. Aikatavoite 6 tuntia alittui reippaasti, sillä tarkistamaton aika oli noin 5.45. Sää suosi ennusteista huolimatta, sillä vain puolen tunnin ajan satoi, muuten oli pilvipouta. Edustajia oli tänä vuonna ennätysmäärä: viisi nykyistä ja kaksi aikaisempaa (viisi edustajaa kolmesta suurimmasta puolueesta ja kaksi vasemmistoliitosta), loput joukkueesta meidän virkamiehiämme. Ensi vuonna uudelleen!

 

Veropolitiikka tuli ruodittua: valtioneuvosto saa päättää mihin veronkevennysvarat käytetään, onko se tuloverojen alennus kaikissa veroluokissa vai ruoan arvolisäveron alennuksen aikaistaminen vai molemmat heti ensi vuoden alusta. Toinen valmiiksi purtu asia oli lääkäreiden saatavuus terveyskeskuksiin. Hallituskin on tähän puuttunut, mutta toistaiseksi keinot ovat olleet vähissä.

  

7.7.08

Kokoomuksen eduskuntaryhmän energiapoliittisen raportin julkistaminen sai kohtuullisesti palstatilaa Helsingin Sanomissa. Itsekin työhön vahvasti vaikuttaneena olisin tietysti suonut asialle enemmänkin painoarvoa, mutta koskaan ei voi tietää mikä kesä-Suomessa milloinkin puhuttaa. Hallituksen energiastrategia tulee syksyllä eduskuntaan ja Talousvaliokuntaan. Kokoomuksen talousvaliokuntavastaavana joudun silloin ottamaan siihen kantaa. Kokoomuksen energiapoliittinen raportti antaa siihen vahvan pohjan eikä kenenkään tarvitse enää miettiä mikähän kokoomuksen linja oikein on.

 

6.7.08

Rajantakaisen Karjalan heinjokilaiset sijoitettiin sodan jälkeen pääsääntöisesti Vihtiin, Nummelle, Pusulaan, Karjalohjalle ja Sammattiin. Heinjokisäätiö juhli 60-vuotistaivaltaan Sammatissa. Itse kesäsammattilaisena ja Karjalanliiton vpj:nä minulla oli ilo saada olla mukana arvokkaassa, mutta todella kivassa ja letkeässä juhlassa. Valtioneuvos Riitta Uosukainen pääpuhujana piti jälleen kerran hyvän puheen käyden läpi lähes kaikki asiat historiasta nykypäivään lempeällä äidillisellä otteella.

 

Sammatti liittyy vuoden vaihteessa Lohjan kaupunkiin, mutta se ei sammattilaisten identiteettiä vie mihinkään vaikka kunnanjohtaja vähän näin pelkäsikin omassa puheessaan. Sammattilaisia ei siirretä eikä sijoiteta uudelleen. Kodit ovat siellä missä nytkin. Heinjokilaiset kuten muutkin karjalaiset sijoitettiin ympäri sodanjälkeistä Suomea ja silti kulttuuri ja identiteetti elävät edelleen vahvana. EU-Suomi on vähän sama asia. Suomen liittymisen yhteydessä pelättiin, että nyt ne myyvät itsenäisyyden, kielen ja kulttuurin. Päinvastoin on tainnut käydä. Jokainen on tietoinen juuristaan ja toivottavasti on myös niistä ylpeä.

 

5.7.08

Venäjän matkan jälkeen aika on vierähtänyt pitkälti kolmen lapseni kanssa puuhaillessa pääasiassa isovanhempien luona maalla. Polttopuun pilkkomista, viikateniittoa, pöllien kantamista, kitkemistä, uimista, pelaamista, hiekkakakkujen ja muiden yhtä makoisten soppien maistelua, vastojen tekemistä, saunomista eli ihan kaikkea mitä maalla voi tehdä ja keksiä. Ja kaikki nauttivat täysin siemauksin.

 

1.7.08

Hallituksen yritykset suomalaisen metsäteollisuuden pelastamiseksi eivät ole loppuneet. Nyt pääministeri Vanhanen patistaa metsänomistajia hakkuisiin puun saamiseksi kiertoon. Metsäteollisuus tarvitsee raaka-ainetta ja pääministerin mukaan nykyisiä tarpeita varten suomalainen puu, koivua lukuun ottamatta, riittäisi metsäteollisuuden tarpeisiin. Pääministeri kehottaa myymään nyt eikä odottamaan vuodenvaihdetta jolloin Venäjän puutullit astuvat voimaan täysimääräisinä ja tietenkin kohottavat myös suomalaisen puun hintaa.

 

Tulevaisuudessa suomalaista metsäteollisuutta uhkaa alasajo joka tapauksessa. Kysymys on vain siitä millä aikataululla. Hallitus on verotuksellisin keinoin – veroporkkanoin – houkutellut metsänomistajia taimikoiden hoitoon, jotta metsät kasvaisivat paremmin. Lisäbudjetissa annettiin kohtuullinen summa yksityisteiden hoitoon eli metsäteiden kunnostamiseen jotta puut saadaan pois metsistä. Hallituspuolueet myös lisäsivät eduskunnassa lisäbudjettiin määrärahoja tilojen yhdistämishankkeisiin.

 

Ministeri Väyrynen yritti viime hädässä koplata yhteen puutullit ja transitiomaksut. Valitettavasti tämä oli hiukan kuolleena syntynyt ajatus EU-lainsäädännöstä johtuen. Ja sitä paitsi näitä koplauksia olisi pitänyt tehdä jo viime hallituskaudella, jotta neuvotteluiden alkuun olisi saatu painetta. Eivät paniikkireoktiot enää tässä vaiheessa johda mihinkään.

 

Hallitus on ainakin yrittänyt pelastaa mitä pelastettavissa on, mutta markkinoiden siirtymiselle muualle maailmaan ja kysynnän muuttumiselle ei hallituskaan voi mitään.

 

28.6,08

Viikonloppuna osallistuin Lohjan järvipäiville ensimmäistä kertaa. Oli hienoa katsoa sitä veneiden määrää. Soutu on hyvä kuntoilumuoto. Edustajakollega Matti Saarisen kanssa vuorosoudussa pääsimme hyvään lopputulokseen 2.41 ja matkana 25 km. Keli oli hyvä, melkein bläkä, mutta kuuma. Nestettä olisi saanut olla enemmän mukana. Se oli hyvä harjoitus ajatellen kahden viikon päästä alkavaa Sulkavan soutua. Siellä tosin matka on 60 km ja veneenä kirkkovene.

 

26.6.08

Eilen illalla tuli tanssahdeltua Pyöreässä tornissa ja aistittua hiukan sitä iloista Wiipuria. Myös isovanhempieni asumus tuli esiteltyä pojalleni.

 

Viipurin linnan valloitus sujui rauhanomaisesti, Suomen lippu jäi tällä kertaa nostamatta salkoon. Mielenkiintoista on, että sisäänpääsymaksu on erisuuruinen riippuen siitä oletko ulkomaalainen vai venäläinen. Toisaalta, jos puhut venäjää, pääset alhaisemmalla maksulla jne. Markkinataloudessa Venäjälläkin on omat sääntönsä.

 

Rajalla rekkajonot olivat taas venähtäneet. Nyt se näkyi selvästi, jonon pituus oli 50 kilometriä. Meidän bussimme rajanylitys sujui näpsäkästi. Ei jonoja eikä mitään muutakaan kummallisuutta. Takaisin Suomessa.

  

25.6.08

Karppilan valssia päästiin laulamaan mereltä käsin, kun risteilimme Viipurinlahtea ristiin rastiin. Kolme vuotta sitten pääsin käymään Karppilan niemellä maitse ja samalla retkellä tutustuin myös Uuraan satama-alueeseen.

 

Mereltä päin katsottuna Uuraan satama näyttää uljaalta ja osittain myös uhkaavalta Suomen kannalta katsottuna. Öljykuljetukset lisääntyvät koko ajan ja sitä myötä myös öljyvahinkojen todennäköisyys Suomenlahdella. Jatkossa Uuraaseen keskittyvät kaasutoimitukset ja lähemmäs Pietaria ja Viroa tuleva uusi mammuttisatama keskittyy öljyyn.

 

24.6.08

Karjalan Kannaksen valloitus alkoi tänään aamuvarhaisella. Lähdimme poikani Ronin kanssa tutkailemaan kannaksen kasvillisuuden tämän hetkistä tilannetta.

 

Rekkajonot olivat lyhyimmät mahdolliset Vaalimaan kohdalla. Liekö joku korkea pamppu ollut tutkailemassa läpivalaisulaitteiden tehoa. Sen sijaan bussitarkastus tökki, sillä jostain syystä sama tarkastuslinja oli käytössä Venäjälle meneville ja Venäjältä tuleville autoille.

 

Talin taistelutantereet, isäni kotipaikka ja nykyiset datsat tekivät varmaan lähtemättömän vaikutuksen pikkumieheen. Jonkun vuoden päästä, kun koulussa kerrotaan samoista asioista saattaa mielenkiinto herätä uudelleen. Toivottavasti sitten on mahdollista tehdä hänen kanssaan vastaavanlainen matka.

 

10.6.08

Oppositio vaatii pääministeriä antamaan torstaina ilmoituksen vaalirahakytköksistä. Jos tämä ei sovi, on kyselytunti käytettävä asian käsittelyyn, he ilmoittavat. Melko erikoinen vaatimus; ainakaan minun aikanani ei hallituksen kyselytuntia ole aikaisemmin pystynyt varaamaan tällaisen hallituksen toimintaan liittymättömän asian vatvomiseen.

 

Välikysymystä oppositio ei yksinkertaisesti uskalla tehdä, sillä silloinhan he joutuisivat perustelemaan myös omia rahavirtojaan. Ja tätähän he tuskin haluavat. On paljon kivempaa ja vaarattomampaa syytää lokaa pääministerin päälle. Vai onko ehkä kyse siitä, etteivät opposition kansanedustajat halua tehdä töitä juhannuksen jälkeen, sillä välikysymykseen vastaaminen jäisi ilman muuta juhannuksen jälkeiselle viikolle.

 

29.5

Kyllä Etelä-Afrikka on mielenkiintoinen maa! Jo lyhyenkin käynnin aikana huomaa sen erityisyyden. Varsinaista maaseutua ei ole, ihmiset elävät kaupungeissa. Apartheidin kukistumisesta on kulunut nyt viisitoista vuotta. Maa on selvinnyt tämän jälkeisestä ajasta arvioiden mukaan yllättävän hyvin. Totta kai ongelmia on edelleen paljon, mutta muutos totalitaarisesta kulttuurista demokratiaksi on tapahtunut yllättävän nopeasti.

 

Etnisiä selkkauksia on aika-ajoin, mutta ne ovat suurlähettilään mukaan olleet vähäisiä. Ihmiset ovat olleet tyytymättömiä joidenkin asioiden hitaaseen etenemiseen. On kuitenkin hyvä muistaa, että lypsävää lehmää ei kannata tappaa. Talouselämän täytyy pyöriä, jotta voidaan rakentaa kouluja, terveyskeskuksia ja muuta infraa. Rahaa on tultava maahan, joten teollisuuden on pyörittävä omistajien ihonväristä riippumatta. Maan rikkaudet on vain osattava käyttää koko maan ja kansalaisten hyväksi.

 

Maa on äärimmäisyyksien maa: äärimmäistä rikkautta ja äärimmäistä köyhyyttä. Väkivaltaa on paljon ja se on rajua. Kulttuuri on myös hyvin seksistinen. Vuosittain tapahtuu noin miljoona raiskausta eli keskimäärin jokainen eteläafrikkalainen nainen raiskataan ainakin kerran elämänsä aikana. Kauheeta!

 

28.5

Kansainvälinen hiihtoliitto FIS päättää huomenna torstaina mm siitä kuka saa vuoden 2013 pohjoismaisten lajien MM-kisaisännyyden. Lahdella on kaikki mahdollisuudet tulla valituksi, joskin kisa on tiukka. Kaikki käytettävissä oleva tuki tarvitaan vielä loppusuoralla.

 

Siksi olin valmis tekemään raskaan ja hankalan pikapyörähdyksen kongressipaikalle Kapkaupunkiin antaakseni oman kokemukseni hakukomitean käyttöön. Toimin vuoden 2001 kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtajana. Pikkasen harmittaa, kun opetusministeri Wallin joutui perumaan matkansa viime metreillä. Valtiovallan arvovaltaa olisi nyt tarvittu. Tämäkin kisa on ratkaistu vasta maalissa, ei ennen.

 

27.5

Lisätalousarvio puhutti tänään eduskuntaa. Rahaa saadaan lisää monelle hyvälle hankkeelle. Harmillista on, että polttoaineen hinnannousu laittaa monet suomalaiset, mm kuljetusyrittäjät ja työmatkalaiset, tiukoille. Diesel-polttoaineen kysyntä on yllättänyt varmaan tuottajatkin: dieselin hinta on nyt lähes bensan hinnan tasolla. Dieselajoneuvojen omistajia rasittaa lisäksi käyttövoimaveron jäänne menneisyydestä. Perusteet tämän veron keräämiselle eivät ole enää samoja kuin sitä aikanaan säädettäessä ovat olleet.

 

Omalla autolla työmatkat kulkevia auttaisi työmatkavähennyksen katon korottaminen. Nyt se on jäänyt pahasti jälkeen hintojen nousuista. Kovinkaan pitkältä ei kannata töihin mennä jos joutuu käyttämään omaa autoa. Kaikkialle ja kaikkialta ei kuitenkaan julkisilla pääse. Vuorotyö tekee myös omat rajoitteensa julkisten kulkuvälineiden käytölle.

 

230508

Tänään oli Tulevaisuusvaliokunnassa todella mielenkiintoinen keskustelu insinöörikoulutuksen tasosta Suomessa. Projektivetäjä Dan Steinbock sanoi hyvin selkeästi, että Suomessa on oltava huolissaan insinöörikoulutuksen tasosta. Esimerkiksi Kiina suoltaa kiihtyvällä vauhdilla kovatasoisia insinöörejä maailmalle.

 

Pisa-tutkimus osoittaa vain sen, että peruskoulutus on hyvä, mutta se ei kerro mitään innovaatiotasosta tai kyvystä. Meillä ei ole vuosiin satsattu riittävästi teknisten alojen peruskoulutukseen, laiteinvestointeihin jne. Pikku hiljaa tämä alkaa näkyä laajemminkin. Tuloksena on, että putoamme väistämättä kansainvälisestä kilpailusta. Tutkimukset ovat jo osoittaneet, että tietoyhteiskunta asioissa olemme jo tipahtaneet kärkipaikalta huomattavasti alaspäin.

 

Vanhakantainen vastakkain asettelun aika saisi pikkuhiljaa olla tälläkin sektorilla ohi. Eri tieteen alojen pitää oppia tekemään yhteistyötä ja arvostamaan toisiaan. Rajapintojen hankauksessa syntyy usein kipinöitä, joskus jopa ilotulitusta. Siten syntyy innovaatioita.  Tätä suomalainen yhteiskunta tarvitsee!

 

16.5.08

Valtiovarainvaliokunnassa hyväksyttiin tänään kehysmietintö, johon sisältyi kaksi lausumaa. Yllätys ja mielihyvä oli suuri kun huomasin, että toinen lausumista esitti valtion taseen käyttöönottoa ja hyväksikäyttöä valtiontalouden päätöksenteossa. Itse esitin aivan samaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessani 28. helmikuuta.

 

Mukavaa kokea, että omat ajatukset saavat siivet ja lähtevät lentoon. Keskustelut täällä eduskunnassa - vaikkapa käytävillä tai kahvipöydässä - saattavat tuottaa näinkin hyviä tuloksia, vaikken valiokunnan jäsen olekaan!

 

Ohessa linkki kirjoitukseeni: Tase avuksi valtion taloussuunnitteluun

Linkki myös Valtiovarainvaliokunnan mietintöön

 

8.5.08

Ideaparkin isä Topi Sukari on taas viemässä eteenpäin suomalaista elinkeinoelämää. Hän haluaa rakentaa Vihtiin uuden kauppakeskuksen.

 

Mutta mikä mättää? Ympäristöministeriö ministerin suulla kiirehti ilmoittamaan, että kieltäytyy vahvistamasta kaavamuutosta. Perusteena on, että tulevan kauppakeskuksen lähellä ei ole rataa. Ymmärrän liikenneyhteyksien tärkeyden ja tiiviin yhdyskuntarakentamisen merkityksen, mutta Ideaparkkiin mennään ostamaan esim. huonekaluja ja muita isoja tuotteita ja muutenkin kerralla paljon tavaraa. Niiden kuljettaminen vaatii kyllä yleensä auton. Näitä tavaroita ei kovin helposti junalla kuljeteta.

 

Ja toisaalta – ihan oikeesti - ei kaikkien kauppojen tarvitse keskittyä Helsingin keskustaan! Muuallakin on elämää.

 

7.5.08

Eduskunnassa käsitellään paraikaa liikennepoliittista selontekoa monessa eri valiokunnassa. Hallitus on tehnyt todella hyvää työtä ja uskaltanut ajatella asioita yli vaalikauden. Lisäksi nyt on ensimmäistä kertaa kunkin liikennehankkeen kohdalla myös otettu kantaa rahoitusmalliin. Ennen lista oli vain toiveiden tynnyri eri vaalipiireistä. Hallitus uskalsi myös tehdä reippaan päätöksen pääkaupunkiseudun suurien pullonkaulojen poistamiseksi. Nämä päätökset olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten.

 

Se mitä tässä hankkeessa ei ole ollenkaan käsitelty on energia ja ilmastolliset näkökulmat. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategia tulee vasta syksyllä. Liikennepoliittisen selonteon kannalta nämä esitykset olisi pitänyt käsitellä juuri toisessa järjestyksessä. Ensin tarpeet ja vaatimukset pöydälle ja sen jälkeen ratkaisut!

 

1.5.2008

Tämä vappuaatto oli vähän toisenlainen kuin koskaan ennen! Olen vuosien ajan osallistunut vappuaattona Vuorimieskillan pitkälle vappulounaalle. Siihen osallistuvat kaikki kynnelle kykenevät vuorimiehet fuksista vanhimpaan niin kauan kuin vain liikkumaan pystytään. Tänä vuonna vietin aaton leikkaussalissa vaivaisenluun korjauksessa. Vappuaaton lounas oli sairaalan kevyt ateria ja pää tuli sekoitettua nukutusaineella. En suosittele.

 

Juoksut on nyt juostu vähäksi aikaa, mutta toivottavasti operaatio korjasi varsinaisen ongelman ja juokseminen taas maistuu entistä paremmalta muutaman kuukauden kuluttua. Jonkin aikaa saatte nähdä minut kyynärsauvoilla konkkaavana, valkoinen paketti jalkaterässä.

 

28.4.

Yhtiöiden ja yhdistysten kevätkokousruljanssi alkaa pikku hiljaa olla ohitse. Viime vuoden toimintakertomukset on nyt hyväksytty, tilit vahvistettu ja vastuuvapaudet myönnetty hallituksille. Uudenmaan Kokoomusnaisten kevätkokous sujui mukavasti vanhojen tuttujen ja uusien tuoreiden jäsentemme voimalla. Piirin puheenjohtajana olin erityisen iloinen uusista jäsenistämme, jotka tulivat tutustumaan Kokoomusnaisten toimintaan myös piiritasolla.

 

Pörssiyhtiöiden kokouksista osallistuin Ruukin yhtiökokoukseen. Kokouksessa minut valittiin Ruukin historian viimeisen hallintoneuvoston puheenjohtajaksi. Tämä on hyvä alku hallintoneuvostojen lakkauttamiseksi.

 

Ennen vastustin näitä elimiä, pidin niitä tosi turhina. Nykyisin ymmärrän hitusen verran paremmin myös yhteiskuntasuhteiden merkitystä. Kun on vaikeita päätöksiä tehtävänä, niin on hyvä, että hallintoneuvostossa on edustajia monelta eri taholta, eri puolueista. Silloin kaikki sitoutuvat päätöksiin ja poliittisten irtopisteiden kerääminen tulee mahdottomaksi.

 

24.4.08

Viimeisten viikkojen aikana on tapahtunut kaikenlaista muutakin kuin vain eduskuntatyötä. Viikonloputkin ovat olleet ohjelmaa täynnä. Pohjoismaisten parlamenttien mestaruushiihdot menivät suomalaisittain hyvin. Saimme monta mitalisijaa, mutta ennen kaikkea tapasimme ja loimme suhteita kollegoihimme Norjasta ja Ruotsista. Olipa paikalla muutama tuttu Euroopan parlamentinkin ajoilta. Rukan kisajärjestäjät ansaitsevat kiitoksen hyvästä huolenpidosta.

 

Seuraava urheilullinen tavoite onkin sitten Sulkavan soutu eduskunnan kirkkoveneessä. Tarkoituksena on kyllä ennen sitä hankkia lisää soutukokemusta Lohjan järvipäiviltä. Toivottavasti se toteutuu. Jukolan viesti jää tänäkin vuonna valitettavasti väliin samaan viikonloppuun ahtautuneiden puoluekokouksen ja Karjalanliiton kesäjuhlien takia. Noiden kahdenkin tapahtuman yhteensovittaminen aiheuttaa haasteita, vaikka molemmat ovat Tampereella.  

 

"Käs ei kättelemällä kulu", sanoo karjalainen. Kättä annettiinkin varmaan satoja kertoja kun Karjalanliiton liittokokous kokoontui Helsingissä viime lauantaina. Paikalla oli lähes kolmesataa osanottajaa päättämässä liiton uudesta strategiasta ja tekemässä henkilövalintoja liiton johtotehtäviin. Samalla palkittiin aktiivisia jäseniä ja jaettiin muita huomionosoituksia. Tässä samalla kiitän saamastani luottamuksesta ja valinnastani hallituksen varapuheenjohtajaksi. Edellisen kauden olin valtuuston varapuheenjohtaja, nyt sitten enemmän operatiivisessa työssä mukana.

 

Viime viikonloppuna olikin sitten perhejuhla. Lasten onnea seuratessa tulee itsekin hyvälle tuulelle. Lapset osaavat iloita pienistä asioista. Siinä meille aikuisilla olisi paljon opittavaa. Nuorin poikani nautti suunnattomasti kahden kynttilän onnistuneesta puhaltamisesta syntärikakustaan. Vuosi sitten kun kynttilöitä oli vain yksi, hän totesi että kynttilä sammuu parhaiten varpailla.

 

21.4.08

Avot! Tasavero alkaa olla päivän sana. Vielä 6-7 vuotta sitten kun Euroopan parlamentin jäsenenä eräässä puhetilaisuudessa esitin tasaveron käyttöön ottamisen pohtimista myös Suomessa, minut tyrmättiin kaikilta suunnilta ja kaikin mahdollisin tavoin. Silloin tasaverosta tuli kirosana, jota ei saanut edes kabineteissa mainita.

 

Asiaan otettiin kantaa vahvasti tunteisiin perustuen eikä kukaan muutamaa ekonomistia lukuun ottamatta suostunut edes keskustelemaan tasaverokäsitteen mahdollisesta sisällöstä tai muodosta. Silloin sanoin suoraan ja julkisesti, että odottakaa vaan, tasavero tulee vielä.

 

Mielenkiintoista on, että ne tahot, jotka silloin ensimmäisinä ja kovinta meteliä pitäen vastustivat tasaveroa ja ajatuksiani ovat nyt täysillä ajamassa tasaveroa suomalaiseen yhteiskuntaan. Minuun lyötiin silloin äärioikeistolainen leima.

 

Nyt sekä sosiaalidemokraatit että keskustalaiset liputtavat kilvan tasaveron puolesta. Pikku hiljaa poliittisessa keskustelussa aletaan ymmärtää, että työn korkeampi verottaminen verrattuna koneisiin, laitteisiin ja pääomaan ei ole järkevää. Uusien ajatusten esiintuojia on meillä aina ensin kummeksuttu, niin kävi tässäkin. Nyt vasta aika alkaa olla kypsä tälle pohdinnalle!

 

11.4.08

Talousvaliokunta teki tällä viikolla maakuntamatkan Pohjois-Pohjanmaalle ja Koillismaalle. Matkan ohjelma oli todella tiukka, mutta erittäin antoisa. Valitettavasti minun keskittymistäni matkan antiin häiritsi hieman tiedotusvälineiden lukuisat soitot.

 

Aluksi kuulimme Oulun kaupungin kehitysnäkymistä ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton edustajat kertoivat maakunnan asioista mm energiastrategiasta. Mielenkiintoinen oli myös käynti tuulivoimalaitteita valmistavassa yrityksessä Yli-Iissä. Maastokatselmuksen teimme mahdollisesti toteutettavan Kollajan altaan alueilla. Pudasjärvellä pysähdyimme Kontiotuotteella, joka valmistaa hirsitaloja. Kuusamossa pääteemana oli matkailun edistäminen, tutustuimme mm. käytännössä raja-aseman ongelmiin.

 

Rakennusten energiamääräyksiä täytynee hiukan viilata nyt esityksenä olevasta ennen kuin laki annetaan eduskunnalle, jotta hirsirakentaminen ei lopu Suomesta. Laitetaan paineita Vapaavuori-Pekkarinen akselille!

 

Kuusamo puolestaan toivoisi konsulaattia, jotta matkailijoilla olisi mahdollisuus käydä elämysmatkoilla myös rajan toisella puolella. Lisäksi parakkimainan raja-asema ei täytä Schengen määräyksiä, joten jo seuraavaan valtion budjettiin on saatava määräraha varsinaisen raja-aseman rakentamiseksi.

 

Kaiken kaikkiaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Koillismaalla tuntuu olevan todellinen draivi päällä, jota meidän eduskunnassa tulee tietysti tukea. On ihailtavaa, että tällainen henki on saatu päälle ihan sisältäpäin eikä ulkopuolisia ole siihen tarvittu!

 

7.4.08

Espoon valtuusto kokoontui tänään päättämään tosi isosta asiasta. Espoon päätöksenteko on valitettavan usein jahnaamista ees sun taas. Nyt saatiin vihdoin ja viimein yli kolmekymmentä vuotta valmisteilla ollut Etelä-Espoon yleiskaava hyväksyttyä. Kaavapäätökset koskettavat kuntalaisia läheltä ja aina astutaan jonkun varpaille, joku saa harmaita hiuksia toisaalta taas joku ilahtuu. Jos asuu kaupungissa on hyväksyttävä se, että kaupunkimainen rakentaminen kuuluu siihen. Haluttiinpa sitä sitten tahi ei.

 

Toinenkin jahnaamista aiheuttanut asia saatiin päätökseen espoolaisten eduksi - hiihtoputki tulee kuin tuleekin Espooseen, Leppävaaraan. Hyvä että päätös saatiin ja ihan oikeaan paikkaan. Leppävaaran uimahallin peruskorjauskin nytkähtää nyt sitten käyntiin. Nyt voidaan hyödyntää lämmityksessä hiihtoputken lauhdelämmöstä syntyvä synergiaetu. Alue on urheilupuisto, jota kuntalaiset ja alueen liikuntapainotteiset koulut ja päiväkodit voivat nyt monipuolisesti hyödyntää. Ei voisi parempaa paikkaa olla.

 

3.4.08

Talouselämä-lehden numerossa 12 Petteri Järvinen kirjoittaa kolumnissaan, että luultavasti kaikki huippu-urheilijat käyttävät dopingia, mutta vain suomalainen on riittävän varomaton jäädäkseen kahdesti kiinni saman aineen käytöstä. Samaa logiikkaa jatkaakseen voisi sanoa, että luultavasti kaikki suomalaiset ovat rattijuoppoja, kaikki miehet hakkaavat vaimoaan jne. Että tympii!

 

2.4.2008

Tämän päivän jälleen kerran runsaasta Kanerva/Stubb/Kokoomus uutisoinnista nousi monella tapaa helmeksi Petri P. Pentikäisen lyhyt kommentti Maaseudun Tulevaisuudessa. Hän perustelee nasevasti kantansa siitä miksi "vallan vahtikoirasta on tullut keltainen noutaja". Lukekaapa!

 

Kun minua on riepoteltu lehdistössä, ovat ystäväni lohduttaneet, että tämän päivän lehti on huomisen kalan kääreenä. Näinhän se on, mutta silti lehdistön hampaisiin joutuminen aina satuttaa, puremajälkiä jää. Median kanssa ei synny koskaan tasaväkistä taistoa, koska siinä vallitsevat vain toisen osapuolen asettamat säännöt.

 

Toinen "yleisesti" hoettu totuus on, että kansan poliittinen muisti on vain kolme kuukautta. Näin onkin ehkä yleisesti ottaen. Silti tietyt vesisängyt, uuniperunat ja tekstiviestit jäävät elämään ikään kuin omaa elämäänsä. Varsinkin ikävät asiat jäävät ihmisten mieleen tyyliin: "En nyt muista mitä se oli, mutta jotain hämärää siihen liittyi."

 

Aika näyttää miten tässä myrskyssä kävi. Kun vesilasin pinta tyyntyy, saammepa nähdä, ettei maailma tästäkään kohusta paljoa muuttunut!

 

16.3.

Virvon varvon tuoreeks terveeks tulevaks vuueks....siunausta ja hyvää onnea karjalaiseen tapaan toivottelen ystäville. Karjalaiseen virpomisperinteiseen ei kuulu noita-akat eikä ovelta ovelle karkin kerjäys. Palmusunnuntaina virvotaan perheenjäsenet ja mahdollisesti lähimmät ystävät. Palkka-pääsiäistoivotus käydään sitten hakemassa varsinaisena pääsiäspäivänä. Näin meidänkin perheessä.

 

15.3.08

Eduskunta siirtyi viikon mittaiselle pääsiäistauolle, mutta tekeminen ei loppunut siihen. Joskin muoto hieman muuttui. Eilen loppui Neste Oilin hallintoneuvostojäsenyyteni. Haikein mielin jätin yhtiön (toivottavasti tilapäisesti), sillä aloitin diplomi-insinööriurani juuri Nesteeltä ja tarkemmin Sköldvikin jalostamolta. Näyttävät läksiäiset kuitenkin tuli juhlittua - yhtiön 60 -vuotis juhlien kunniaksi nesteläiset olivat oopperassa. Ilta päättyi upeaan ilotulitukseen!

 

Lauantaina olivat vuorossa Karjalanliiton liittovaltuusto ja sen jälkeen karjalaiset ruokamarkkinat. Karjalainen ruokaperinne kukoistaa ja sillä on kysyntää. Tunnin aikana oli lähes kaikki ruoat ja leivonnaiset myyty. Karjalatalo oli tungokseen asti täynnä. Hienoa!

 

Onneksi ehdin ostaa korillisen leivonnaisia, sillä liittovaltuuston kokouksen takia en tällä kertaa ehtinyt itse tekemään Riston, nuorimman lapsemme nimipäiväjuhlien tarjoiluja. Hyvältä kaikki maistui.

 

12.3

 Eilinen EU:n ilmasto- ja energiapoliittinen ajankohtaiskeskustelu oli sopivaa verryttelyä omaa selontekoamme odotellessa. Puhemiehellä oli depatti keskustelussa selkeä marssijärjestys –hän antoi ensimmäiset puheenvuorot Talousvaliokunnan valiokuntavastaaville eli sen valiokunnan jäsenille joka vastaa energia-asioista.

 

Kysyin ministeri Pekkariselta miksi Suomi tekee omat päätöksensä kansallisista ohjauskeinoista ennen kuin EU tekee omat ratkaisunsa. Pekkarinen vastasi, että jokaisen maan on tehtävä päätökset komission vaatimuksesta seuraavaan asiaa käsittelevään neuvoston kokoukseen. Höpö höpö. Nyt on otettava huomioon EU:n tapa tehdä politiikkaa ja päätöksiä. Totta kai komissio toivoo, että mallioppilaat liikahtavat heti kun he älähtävät. Saamme nähdä, että muut maat eivät tule toimimaan siten kuin Suomi nyt aikoo.

 

Hallituksen on ymmärrettävä, että katsotaan isojen asioiden neuvottelutulokset ensin, eikä harhauduta tekemään maatalous tai aluepolitiikkaa energiapolitiikan varjolla. Varsinkin kun tiedossa jo on, että isoihin päätöksiin on tulossa muutoksia.

 

Tästä keskustelusta hyppäsin vauhdilla suksille eduskunnan mestaruushiihtojen merkeissä. Parinkymmenen vuoden jälkeen ensimmäinen startti tuli tehtyä hiukan vauhdilla ja valmistautumatta. Keuhkot olivat haljeta, mutta kilpailutulos oli hyvä. Seuraava startti onkin sitten pääsiäisen jälkeisenä viikonloppuna Rukalla, jossa hiihdetään pohjoismaisten parlamenttien mestaruushiihdot.

 

4.3.2008

Olin maanantaina maakuntamatkalla eduskuntaryhmän puheenjohtajan Pekka Ravin kanssa Pohjois-Karjalassa. Politiikan tuuletustunnilla Pyhäselässä ja Ylämyllyllä saimme kokea todellista karjalaista vieraanvaraisuutta.

 

Asiaa puhuttiin laidasta laitaan ja paljon. Aiheina olivat puun saannin turvaaminen, metsästyslaki, liikennemäärärahojen riittävyys perustienpitoon, Paras-hankkeen toteutuminen, kuntaliitokset, terveyskeskuslääkärit, energiapolitiikka, Venäjän puutullit, kiinteän puhelinverkon lakkauttaminen, digilähetykset, TV-lupamaksut jne. Eli lähes kaikki asiat ruodittiin maan ja taivaan väliltä.

 

Mutta mikä keskustelujen lisäksi parasta - maukkaat porokahvit savuisessa kodassa Pyhäselällä ja tykillä ampuminen ja laserampumiskisa Liperissä. Kiitos järjestäjille, oli mukava vierailla luonanne!

 

29.2.

Suomen Hiihtoliitto juhlii koko tämän vuoden satavuotista taipalettaan. Eilen oli vuoden varsinainen pääjuhla itseoikeutetusti Lahdessa juuri Salpausselän kisojen aattona. Juhla oli todella onnistunut, tunnelma oli juhlava mutta ei missään tapauksessa pönäkkä. Urheilijat saivat ansaitsemansa roolin, unohtamatta kuitenkaan virallisia puheita ja upeasti vietyä show'ta. Kiitos järjestäjille, oli hienoa saada olla mukana.

 

Täytyy sanoa, että kiirettä piti ehtimisen kanssa! Kyselytunnilla eduskunnassa sain pitkästä aikaa mahdollisuuden kysymyksen tekoon. Aiheenani oli kaivannaisteollisuuden noususuhdanne ja siihen liittyvä työntekijöiden koulutustarve. Nyt on mahdollisuus tehdä oikeanlaista aluepolitiikkaa: kaivannaisteollisuutta on tuettava uusien yritysten, kaivosten ja työpaikkojen luomisessa Itä- ja Pohjois-Suomessa, missä työpaikkojen tarve on suurin.

 

Eduskunnasta kiireesti vaatteiden vaihtoon ja matkalle Lahden Sibeliustaloon. Kaikki onnistui tällä kertaa hyvin ja ehdimme juhlaan.

 

28.2.08

Eduskunnassa on päätetty jäädyttää kansanedustajien ostopalvelusopimukset. Yhtään uutta sopimusta ei enää tehdä. Se on mielestäni erittäin hyvä asia. Tästä ongelmasta on puhuttu aikaisemminkin ja itse asiassa sovittukin siitä jo ennen viime vaaleja, mutta tarvittiin Niinistö eduskunnan puhemieheksi, että jotain tapahtui.

 

Niinistö kannattaa rehellisyyttä ja avoimuutta ja toimii siten itse. Oma pesä on saatava puhtaaksi. Ostopalvelusopimuksilla on voitu kierrättää rahaa lähes mihin vain. Kyllähän se tässä talossa on tiedetty. Valitettavaa on, että nyt samassa rytäkässä myös aidosti oikeat ja kunnollisetkin ostopalvelusopimukset saavat huonon maineen.

 

24.2.08

Tuulienergia, tuulienergia, tuulienergia! Vihreillä tuntuu olevan gramofoni rikki ja levy jäänyt pyörimään samalle uralle. Argumentit tuulivoiman puolesta ovat olleet hyvin erikoisia, suoraan sanoen epärealistisia. Tuulienergian lisääminen 4 prosenttiin koko energian tuotannosta on täysin mahdotonta toteuttaa ilman säätövoimaa. Mistä säätövoima otetaan, kun Vuotosta ei vihreiden mielestä saa rakentaa, turvetta ei saa käyttää, ydinvoimaa ei saa lisätä.

 

Rohkeimmatkaan esitykset energian säästämisestä eivät mitenkään kompensoi tulevaa energiatarpeemme lisäystä. Tulokseksi jää lisätä tuontia Venäjältä. No todellakin, ei kiitos!

 

Sitä paitsi hallitusohjelmaan on kirjattu, että energiaomavaraisuutta tulee lisätä.

 

18.2.

Välikysymyskeskustelusta viime viikolla eduskunnassa jäi aika turhautunut olo. Moni meistä osallistujista varmaan ajatteli kuten minäkin, että nyt puhutaan tärkeästä asiasta, mutta väärällä foorumilla, väärin argumentein. Poliittisella teatterilla ei ennenkään ole työpaikkoja luotu, eikä luoda nytkään.

 

Joululoman virkistäminä kaikki suupaltit ja populistit pääsivät huutamaan äänensä käheiksi keksimiään hauskoja vertauksia, sattuvia sanontoja ja mojovia tölväisyjä. Arkistoja oli pengottu ja sitaatteja singottiin kohti "viattomia" edustajatovereita. Juupas - eipäs väittelyyn sorruttiin puolin ja toisin.

 

Keskustan puoluesihteeri Korhonen ei päässyt väittelyyn mukaan eduskunnassa, vaan purki oman paineensa Kuusamossa. Huoli Maalaisliiton takuuäänestäjien joukkopaosta johti tällä kertaa mahtavaan ylilyöntiin, jonka katseella seuraten todettiin päätyvän laittomana pelikentän ulkopuolelle.

 

Huomenna sitten äänestetään hallituksen luottamuksesta. Viimeksi 50 vuotta sitten hallitus on kaatunut välikysymykseen, taitaapa tämänkin äänestyksen tulos olla etukäteen selvä.

 

12.2.

Maanantain Iltalehdessä oli siteerattu saksalaistutkimusta, jossa kerrottiin että päivittäinen rintojen katselu pidentää miesten elinikää jopa viidellä vuodella. Vastaavasti 10 minuutin tuijottelutuokio kohottaa miesten kuntoa yhtä tehokkaasti kuin puolen tunnin treeni kuntosalilla. Tästä inspiroituneena eräs kansalainen otti yhteyttä ja ehdotti, että puhemiehen molemmille puolille pitäisi palkata törrötissinen nainen seisoskelemaan täysistunnoissa. Tällöin miesedustajat olisivat paremmin salissa ja kun miesten päivittäinen treeni tulee näin hoidettua, niin kuntosali jäisi pelkästään naisten käyttöön. Aika hyvä ehdotus.

 

6.2.

Eduskunta aloitti istuntokauden juhlallisesti ensin jumalanpalveluksella ja sitten virallisella juhlaistunnolla. Rutiinit lähtivät pyörimään vauhdilla - valiokuntien kokoukset ja istunnot. Alunperin suunnittelin käyttäväni tammikuun syksyltä jääneiden rästien tekemiseen, mutta sen verran kiireinen tuo tammikuu oli etten montaakaan rästihommaa saanut tehtyä.

 

Avajaispäivän iltana olimme Kansallisteatterissa katsomassa Tuntematonta sotilasta. Kristian Smedsin ohjaus oli mielenkiintoinen ja useita hienoja oivalluksia sisältävä. Katsomon (ja katsojien) käyttö, videokuvaus, muualla kuvatun aineiston yhdistäminen lavan tapahtumiin, hienot rinnastukset kuten sotilasrynnäkkö/kiekkoleijonat tai näkyvä/näkymätön sairaus (mielenterveysongelmat/kehitysvammaisuus) Se, että ohjaaja keksi esittää venäläiset sotilaat pesukoneina oli varmasti vaatinut muutaman votkapaukun. Sotamies Sus oli erinomainen väläys.

 

Toisaalta esitys ei varmaan olisi kärsinyt, jos kohtauksia olisi lyhennetty, välillä tuntui, että joo, joo – meni jo perille. Samoin ihmetytti se metelin määrä: joku teatterikiikarilla kurkisteleva oli hoksannut näyttelijöilläkin korvatulpat. Niitä olisi voinut jakaa yleisölle niin kuin rock-konserteissa konsanaan.

 

Se sukupolvi, joka on kirjansa lukenut ja leffansa nähnyt, varmasti tunnisti henkilöt helpostikin klassisten dialoginpätkien avulla. Muuten henkilökuvat jäivät valitettavasti kaiken melskeen alla aika sirpaleisiksi.

 

Näytelmän loppu oli vaikuttava. Ei suinkaan se paljon puhuttu tunnettujen suomalaisten kuvien ampuminen, vaan kolme ja puoli tuntia kestäneen metelöinnin, sodan, jälkeen tullut rikkumaton hiljaisuus, rauha. Siinä ohjaaja toteutti Väinö Linnan kirjan tunnelmia upeasti. 

 

3.2

Viime päivinä olen ruvennut ihmettelemään, että mikä Keskusta puoluetta oikein vaivaa? Luulisi, että hyvässä yhteisymmärryksessä tehty hallitusohjelma antaisi vankan pohjan hallitusyhteistyölle. Hallitusneuvotteluthan eivät ole koskaan sujuneet yhtä hyvässä hengessä ja yhteisymmärryksessä kuin viimeksi. Kokoomus ja Keskusta olivat suurista linjauksista samaa mieltä eikä pienemmistäkään tullut kovin suuria vääntöjä.

 

Näyttää siltä, että nyt kun kunnallisvaalit lähestyvät Keskustan on erottauduttava ja päästävä moittimaan Kokoomuksen hyvin onnistunutta ja tasapainoista työtä hallituksessa hinnalla ja tavalla millä hyvänsä.

 

Keskusta yrittää nimetä itsensä ainoaksi vähäosaisista huolehtivaksi poliittiseksi puolueeksi: se on kuulemma jäänyt hallituksessa heidän huolekseen. Todellisuudessa juuri kokoomus on tehnyt oman vaaliohjelmansa mukaisia päätöksiä, joissa vastuu kannetaan kaikista kansalaisista.

 

Kokoomuksen ministereihin otetaan julkisuudessa etäisyyttä, yhteistyö käytännössä sujuu edelleen hyvin. Keskustan ministerit tuovat utopistisia avauksia ruuhkasuomessa asuvien kansalaisten olojen kiristämiseksi. Tätä voisi sanoa kaksilla rattailla ajamiseksi. Puoluejohto antaa valtiomiesmäisiä yleisiä lausuntoja, muiden tehtävä on räksyttää räksyttämästä päästyään, jotta saataisiin pidettyä äänestäjät tyytyväisenä. Arki on kuitenkin toista. Keskusta toteuttaa yhdessä päätettyjä asioita hallitusohjelman mukaisesti yhdessä muiden hallituspuolueiden kanssa. Näinhän niitä äänestäjiä huijataan. Kuinka kauan muut hallituspuolueet tätä peliä sietävät jää nähtäväksi.

 

1.2.2008

Olipa mukava avata tänään Länsiväylä, kun kirjoitukseni ruuhkamaksuista ja joukkoliikenteestä oli julkaistu yleisönosastossa. Asia puhuttaa, lehdessä oli monta muutakin kirjoitusta aiheesta.

 

Sain muutama päivä sitten nauttia viikon verran Tukholmalaisesta joukkoliikenteestä.

Tukholmassa on erittäin hyvin toimiva ja kattava metrojärjestelmä jota tukee hyvä bussiverkosto niille alueille mihin metroverkosto ei ulotu. Vaihdot ovat helppoja eivätkä odotusajat ole pitkiä. Julkinen liikenne on aito vaihtoehto yksityisautoilulle noilla Tukholman lukemattomilla saarilla. No – siinä lippujen hankkimisessa oli omat pikku ongelmansa, niin kuin aikaisemmin kirjoitin.

 

Oheisesta linkistä löytyy kirjoitukseni Länsiväylään.

Vetovoimainen joukkoliikenne ruuhkamaksujen ehto  

 

25.1

Turistina Tukholmassa.

Joukkoliikennekaupunki Tukholmaa on kiitelty kovasti esimerkillisyydestään päästöjen vähentämisessä. Ruuhkamaksut ja kaikki! Siitä, kun olen asunut Ruotsissa, on vierähtänyt muutama vuosi (17). Ruotsikin on muuttunut ja ennen kaikkea käytännöt. Ongelmat ne ovat täälläkin.

 

Bussiliikenne tuntuu olevan sujuvaa kaupungin keskustassa, mutta mistä kummasta saat lipun bussiin, ihmettelee turisti. Ei ainakaan bussista eikä bussipysäkiltä. Tätä hämmästeltyäni ystävällinen tukholmalainen neuvoo tien lähimpään kioskiin, josta niitä saa. Kahdeksan matkan lippu on 15 cm pitkä ohut paperiliuska, jota on vaikea tunkea mihinkään. Liuskassa kuljettaja leimaa joka toisen kohdan (lipussa on kuusitoista tyhjää ruutua).

 

Luulin aluksi, että matkani loppuu siihen, ettei ollut lippua bussiin noustessa (ajattelin, että sen voi ostaa kuljettajalta). Lipun ostin sitten kioskista. Matka kuitenkin tyssäsi ihan konkreettisesti siihen että bussi hajosi kesken matkan Slussenilla. Tässä vaiheessa totesin, että parempi ottaa jalat alle ja kävellä loppumatka.

 

24.1.2008

Kaisa Varis - ei kai nyt taas. Eikö kerta riittänyt?

 

Doping ei kuulu rehelliseen urheiluun ja on hyvä, että doping-kontrollimme toimii ja pystyy korjaamaan vilpin tekijät pois. Ihmeissään jää pohtimaan sitä mikä tällaisen käytöksen taustalla on. Mikä saa urheilijan syyllistymään kerta toisensa jälkeen epärehellisiin keinoihin? Onko menestymisen halu, maallinen mammona, jalustalla olo vai henkinen sairaus tällaisen takana?

 

En todellakaan osaa sanoa, olen täysin ymmälläni. Nyt soditaan rajusti urheilun eettisiä sääntöjä vastaan ja kyse on rikoksen uusijasta. Miten hänet saadaan kaidalle tielle?

 

23.1

Esitys bioenergiataakan jaosta EU:n sisällä on sitten julkistettu ja Suomi saikin "taakkaa" oikein isän kädestä.  Nyt sitten vain jäitä hattuun ohjauskeinoja päätettäessä.

 

Rakennusten, liikenteen ja maatalouden hiilidioksiidipäästöjen leikkausvaatimus on myös haastava. Ennen kuin metropolin vaikutusalueen ulkopuoliset vaativat ruuhkamaksujen käyttöön ottoa, parempi olisi parantaa aidosti joukkoliikennettä ja lisätä suurten kaupunkien joukkoliikennetukea reippaasti. Asia hoituu porkkanoilla, keppiä ei tarvita. Samoin rakennusten lämmitysjärjestelmien vaihdossa pitäisi saada lämpöpumpuille kilpailukykyinen asema myös vapaa-ajanasuntojen osalta.  

 

Komission nyt asettama taakanjako ei vielä ole koko totuus, sillä Saksa ja Ranska tulevat varmasti tavalla tai toisella muuttamaan sitä. Jos ei muuta niin ainakin sitä mitä lasketaan mukaan vähäpäästöiseen energiaan. Ranskan puheenjohtajakaudella syksyllä 2008 on toivottavasti mahdollista saada ydinvoima mukaan tähän.

 

EU-politikointi on nyt hallittava hyvin. Päästökauppalain muutos on avainasemassa lähitulevaisuudessa. Sitä on muutettava nyt voimassa olevasta maakohtaisesta kaupasta sektorikohtaiseksi, niin kuin osittain ollaan jo tekemässäkin, sillä tuotteiden hinnat (esimerkiksi teräs ja sellu) määräytyvät maailmanmarkkinoilla.

 

Ministerit Pekkarinen ja Tiilikainen teiltä vaaditaan nyt paljon - nenän täytyy osata haistella oikeat tuulet myös tulevien vuosien osalta. Jokohan me opimme, että mallioppilas ei kannata olla.

 

Hyvä uutinen on, että Meri-Porin hiilivoimalaitos on tehnyt päätöksen ryhtyä hiilen talteenoton koelaitokseksi. Toivottavasti rahoitukseen saadaan apuja EUsta.

 

21.1

Vihdoinkin joku kepulaisista uskaltaa puhua niin kuin asiat ovat StoraEnso-asiassa. Pääministeri Vanhanen totesi, että hallituksen linja pitää omistajaohjauksessa.

 

Kemijärvelle pitää saada esimerkiksi mekaanista puuteollisuutta ja sellunkeitto haaveet on unohdettava. Tärkeintä on saada mahdollisimman monelle työttömäksi jäävälle työpaikka ja puulle käyttöä. Kaksilla rattailla ajamisen saisi populismin hengessä unohtaa. Demarit välikysymysuhkailuineen puolestaan sahaavat omaa oksaansa.

 

Komissio julkistaa maakohtaiset taakanjaot bioenergia-asiassa ensi keskiviikkona. Ministerit Tiilikainen ja Pekkarinen ovat kilpaa kehuneet tulevaa päätöstä hyväksi ja siedettäväksi. Jos julkisuuteen vuotaneet tiedot siitä, että Suomen bioenergiataakaksi tulisi 38 %, ovat totta, niin kuka voi pitää sitä siedettävänä. Se tietäisi Suomessa kalliita ja rankkoja ratkaisuja.

 

Eniten ihmetyttävät energiakomissaarin toimiston kommentit, että mitäs Suomi ja Ruotsi ovat menneet tekemään bioenergiaratkaisuja liian aikaisin. Aikaisemmin tehtyjä toimenpiteitä ei nyt huomioida.

 

Tästä eteenpäin Suomen on opeteltava tekemään EU-politiikkaa ja taktikoimaan siinä. Emme saa olla hätäisiä mallioppilaita, vaan parasta on odottaa mitä Saksa-Ranska-akselilla tapahtuu ja tehdä lopulliset ratkaisut vasta sen jälkeen. Tullaanko esimerkiksi ydinenergia laskemaan tulevaisuudessa vähäpäästöisiin? Entä miten vaikuttavat tilanteeseen Saksan vaalit jne.

 

20.1

Olisikohan matkailumessut Suomen suosituimmat messut? Jos kävijäruuhkasta voi yhtään päätellä, niin näin on. Lisäksi nämä messut olivat ensimmäistä kertaa nelipäiväiset.

 

Siitä olen ilahtunut, että Suomen osasto kiinnosti messuvieraita paljon. Kotimaan matkailu alkaa nostaa taas päätään suomalaistenkin keskuudessa. Olisikohan niin, että suomalaiset ovat pikku hiljaa kolunneet ulkomaankohteita tarpeeksi ja nyt olisi taas Suomen vuoro.

 

Usein olen ollut Pudasjärven yrityskummina joko Pudasjärven kaupungin tai Syötteen ständillä seisoskelemassa ainakin hetken aikaa. Tällä kertaa kävin siellä moikkaamassa tuttuja, mutta varsinainen tehtäväni oli osallistua Pohjois-Karjalan osastolla järjestettyyn piirakkakisaan Karjalan Liiton edustajana. Hyvin meni ja piirakat tuli paistettua ihan julkisesti. Yleensä rypyttelen niitä kotona.

 

Viisi henkisenä perheenä olemme matkailubusineksen reuna-alueella. Suurin osa pakettihinnoista on laskettu kaksi aikuista, kaksi lasta periaatteella. Siihen kun sitten mahdutat yhden lapsen lisää, niin joudut huonoimmassa tapauksessa ottamaan toisen huoneen täydellä hinnalla. Eipä houkuttele yhtään isompia perheitä matkustamaan. Huoneistohotellit ovatkin lapsiperheiden suosiossa.

 

Toisaalta isommilla lapsiperheillä ei yleensä ole taloudellisesti kovinkaan paljoa mahdollisuuksia eikä hermoja reissata. Joten taidamme edelleen matkustaa koko perheen voimin vain tuttuihin ja turvallisiin paikkoihin ja odottaa lasten kasvamista.

 

160108

Suomen Hiihtoliitton 100-vuotisjuhlaviesti saapui Helsingin piiriin. Ilokseni sain olla vastaanottamassa sitä eilen Paloheinässä. Paikalla oli mustasta maasta ja vesisateesta huolimatta monta innokasta urheiluseuralaista Pakilan Vedosta ja Espoon Hiihtoseurasta. Vantaalaiset junnut aivan kirjaimellisesti hiihtivät (lumella) viestin vaihtoon, jossa se luettiin ja lähettiin eteenpäin.

 

Pikkutyttönä olin hiihtämässä aivan vastaavaa viestiä Pohjois-Karjalassa vuonna 1978 Outokummusta Tuusniemelle. Mielenkiintoista oli olla nyt mukana, ja tällä kertaa juhlapuhujan roolissa, kun viesti vaihdettiin 30 vuotta myöhemmin hiukan etelämmässä

 

Hiihtäjiä ei lannista sää eikä lumettomuus. Vähälumisuuteen on totuttu etelässä ja näkisin että se on jopa mahdollisuus monipuolisuuteen, jos sen vain oikein osaa hyödyntää. Vuonna 1989 oli myös huono lumitalvi ja ainoa mahdollisuus espoolaiselle hiihtää oli käydä Lahdessa. Onneksi se ei omaa menoani haitannut. Päinvastoin.

 

150108

Se on sitten sinetöity. Helsinki nielaisee osan Sipoosta itselleen. Tässä on selkeästi ennakkopäätöksen makua. Saako suurempi kunta jatkossa tehdä isomman oikeudella pienemmälleen käytännössä mitä haluaa? Saas nähdä mitä tapahtuu Tuusula, Järvenpää, Kerava akselilla, puhumattakaan esimerkiksi Jyväskylä-Jyväskylän mlk jne

 

14.1

Eilen loppui joulurauha ja joulukuusikin lähti odottamaan maatumista. Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi. Varsinaista joulun loppujaista emme viettäneet, sillä päivä meni Vantaalla hiihdon SM-kisoja seuratessa ja lasten uimaharjoituksissa eri uimahalleilla. Ehdin siinä sivussa itsekin vetämään omat kuntoiluharjoitukseni.

 

Vantaalle ajellessani kuulin radiossa erään toimittajan haukkuvan ihmisiä siitä, että moni pitää vielä joulukoristeita näinkin myöhään. Osassa perheistä noudatetaan vanhaa perinnettä, jossa joulu loppuu vasta Nuutin päivänä. Oma perheeni kuuluu näihin ja olen ylpeä siitä, että voin ylläpitää vanhoja traditioita. Sen sijaan en ymmärrä sitä, että joulua lietsotaan jo marraskuun alkupuolella.

 

Luonnolla tuntuu olevan kevättä rinnassa. Vanhempani bongasivat eilen kukkivan krookuksen Sammatissa. Poikani kanssa taas ihastelimme talitintin riemukasta titityy sointia eikä mitään lyhenneltyä versiota tityy, tityy. Päivän lehden mukaan pajunkissat kukkivat Vantaalla jne.

 

Vuonna 1989, jolloin hiihdettiin MM-kisoja Suomessa, muistan kuinka lunta ei ollut etelässä ollenkaan. Tuona vuonna kävin kolmisen kertaa viikossa Lahdessa hiihtämässä, kun sitä ei ollut lähempänä. Se taisi olla minulle hyödyksikin, sillä harjoittelusta tuli väkisin monipuolista ja se mahdollisti hyvän mitalisaaliin itse kisoista.

 

11.1

Vettä sattaa - taitaa tulla kesä. Viikolla jo näytti hetken talvelta ja Paloheinässäkin oli jopa viiden kilometrin latu hiihdettävässä kunnossa. Hiihtämässä oli käytävä ”hyvän sään aikana” ja kyllä kilometrejä sitten kertyikin ihan mukavasti.

 

Sen sijaan vantaalaisia hiihdon SM-kisojen järjestäjiä ei käy yhtään kateeksi, eikä myöskään kisoihin osallistuvia urheilijoita, jotka tänään avasivat viikonlopun kestävän kisaputken sprinteillä. Sateenvarjo, kumisaappaat ja kuravaatteet olisivat nyt oikea asuste.

 

Itsekin muistan omalta kaksikymmentä vuotta sitten päättyneeltä kilpahiihtouraltani ja sen jälkeiseltä teknisenasiantuntijan ja kisajärjestäjän uraltani, mitä erilaisimpia ja haastavampia olosuhteita. Milloin satoi ”akkoja” taivaalta, milloin lunta ajettiin metsään täysperävaunullisilla rekoilla, milloin pakkasmittarilukemia oli mahdoton nähdä jne.

 

Luonnonolosuhteethan on pakko hyväksyä, niistä ei voi valittaa. Hiihto on säästä riippuvaa ulkoilmaurheilua. Onneksi hiihtoputkien merkitys lajille on vihdoin ymmärretty, niin kuin aikoinaan jäähallien merkitys luistelijoille! Hiihtohan on erittäin hyvä ja turvallinen liikuntamuoto kaikenikäisille.

 

8.1.08

Stora Enso nousi taas parrasvaloihin hyvin ajoitetun tehtaan ”valtauksen” ansiosta. Demaritkin pääsevät eduskunnan joulutauolla lehtiin puuhaamalla välikysymystä Stora Enson valtion omistajapolitiikasta. Sen sijaan kyllä kannattaisi pitää mölyt mahassa ja vähän mietiskellä mitä tuli tehtyä viime hallituskausilla.

 

Stora Enso on pörssiyhtiö, jonka hallituksen on ajettava osakkeenomistajien etua, olipa tehdas sitten missä tahansa. Sekä Pekkarinen että Häkämies ovat molemmat sanoneet julkisuudessa juuri sen verran kuin ovat voineet. He ovat kertoneet, että neuvottelut ovat menossa yhtiön johdon kanssa ja erilaisia toimia Kemijärvelle on tulossa. Tämä älämölö julkisuudessa vain heikentää lopputulosta.

 

Se kannattaisi keskusteluun mukaan lähteneiden keskustalaistenkin ymmärtää. Lopputulos tässäkin ratkaisee, ei poliittisten irtopisteiden keruu. Jopa Vanhanenkin aktivoitui asiassa ja sanoi että hallitus työskentelee taustalla ja kaikki tuki on neuvottelevilla ministereillä. Puoluesihteeri Korhonen & kumppanit rauhoittukaa!

 

4.1.2008

Pääministerimme peräänkuulutti radikaalimpia keinoja liikenteen energiankulutuksen ja päästöjen alentamiseksi. Aivan oikein, hyvä että heitetään ilmaan kaikenlaisia ideoita. Niin kuin esimerkiksi työsuhdematkalippujen ottamista mukaan seuraavaan tupo-kierrokseen ja niiden saamista osaksi pitkäaikaista palkkaratkaisua.

 

Ajatus herättää kysymyksiä: Syntyykö vuonna 2009 yhteinen tupo? Jos ei, voisiko tämän toteuttaa liittokierroksella? Miten työpaikan lähellä asuvat tai vaikkapa pyöräilijät hyödyntäisivät edun? Miten hyödyn saa, jos asuu julkisen liikenteen ulottumattomissa? Kehittyisikö julkinen liikenne palvelemaan työmatkaliikennettä unohtaen lapset, nuoret ja eläkeläiset?

 

Toistaiseksi suora julkiselle liikenteelle annettava tuki tuntuu parhaalta ja tasapuolisimmalta mahdolliselta vaihtoehdolta. Vanhasen ideaa täytyy jatkojalostaa vielä tosi paljon ennen kuin sen saa minulle myytyä! 

 

2.1.2008

Uusi työ- ja elinkeinoministeriö on aloittanut työnsä vuodenvaihteessa. Syksyllä laadittiin uutta kokoonpanoa varten budjetti ja juuri ennen vuoden vaihdetta ministeri Pekkarinen nimitti ylimmän- ja keskijohdon.

 

Hienoa, että työt pääsevät käyntiin sulavasti hallitusohjelman mukaisesti. Ongelmia on kuitenkin vaikea välttää, kun kahden täysin työkulttuuriltaan erilaisen ministeriön tapoja yritetään sovittaa yhteen. Hyvällä tahdolla tästä selvitään varmasti ja päästään purkamaan niitä ongelmia, joita yhteiskunnassamme on elinkeinopolitiikan ja työvoimapolitiikan välillä.

 

Työkulttuuria vaikeampi ongelma on, ettei tasa-arvo toteudu uuden ministeriön nimityksissä millään tavalla. En nyt mitenkään olettanutkaan, että ministeri Pekkarinen olisi suosinut nimitysprosessissaan naisia mutta että 52 ylimmästä virkamiehestä vain 17 on naisia. Kansliapäällikkö, valtiosihteeri ja kolme alivaltiosihteeriä ovat miehiä. Neljästä osastopäälliköstä kolme on miehiä. 42:sta ryhmä- ja yksikönpäälliköstä naisia on 15. Erkki Virtanen kansliapäällikkönä on ehdottomasti mies paikallaan, mutta muuten ministeriltä olisi olettanut edes vähän hygieenisempää toimintatapaa.

 

Itse en tunnetusti ole ollut kiintiöiden kannattaja enkä ole vieläkään. Mielestäni aina pitää valita paikkaan paras henkilö. Mutta eivät ministeriöiden naiset nyt näin heikkoja voi olla. Naisia koulutetaan yliopistoissa selkeästi enemmän kuin miehiä. Teknilliselläkin puolella naisten määrä on selvästi noussut ja pätevyys kasvanut hyvinkin ukkovaltaisilla aloilla kuten rakennus-, energia-, metalli- ja kaivosteollisuudessa. Sisäpiiriin on osaamisesta huolimatta vaikea tai mahdoton päästä.

 

Kauppalehden mukaan johtoon oli saatava dynaaminen ja yhteistyökykyinen joukkue, jotta ministeriön päätöksenteko ei puuroudu. Kyllä naiset osaavat tehdä päätöksiä ja ovat tottuneet organisoimaan. Ministeriön nimitysprosessia seuranneessa tiedotustilaisuudessa sanottiin, että päteviä naisia ei vain ollut hakijoiden keskuudessa. Ihmetellä täytyy! Taitaa asenteissa olla vielä paljon tekemistä seuraavaksikin sadaksi vuodeksi.

 

1.1.08

Tasavallan presidentti oli Uudenvuoden puheessaan huolissaan hyvinvointierojen kasvusta. On totta, että erot ääripäiden välillä ovat kasvaneet huimasti. Fortumin optio miljoonia on mahdoton hyväksyä nyt, eikä Lipposen hallitus olisi myöskään saanut niitä aikanaan hyväksyä. Nyt niitä on mahdoton purkaa - valitettavasti. Toisaalta täytyy olla tyytyväinen siitä, että kun optiomiljonäärit myyvät optioitaan niin yhteiskunta saa roimat verotulot.

 

Kokoomuslaiseen politiikkaan kuuluu välittäminen ja on tärkeää, että heikompiosaisista huolehditaan. Hallitus nostikin yksinhuoltajien tukea, eläkeläisten epäoikeudenmukainen verotus korjattiin, opiskelijoiden opintososiaalista asemaa parannettiin vuodenvaihteessa. Vielä jäi paljon korjattavaa,  eihän kaikkia epäkohtia saa kerralla korjattua vaikka kuinka haluaisi.

 

Samasta työstä pitää maksaa sama palkka, mutta ei toki samaa palkkaa työstä riippumatta. Tuloeroja saa olla vastuista ja työnpanoksesta riippuen. Työnteon tulee kuitenkin aina olla kannattavaa ja hallitukselta odotankin nopeita toimia erilaisten kannustinloukkujen poistamiseksi ja kannustavien verotuksellisten keinojen mukaan ottamista niissäkin tapauksissa, joissa  ihmiset ovat halukkaita tekemään useampaa työtä.

 

1.1.08

Uusi vuosi, uudet kujeet. Uuden vuoden tinat ja lupaukset. Vuosi sitten lupasin liikkua enemmän kuin edellisenä. Se lupaus oli helppo pitää, sillä edellisenä vuonna sain nuorimman lapseni ja liikunta jäi koko vuonna vähemmälle. Viime vuonna aloitin systemaattisen kunnon kohotuksen ja syksyllä olin jo hyvässä vauhdissa. Nyt lupaan jatkaa liikuntaharrastustani aktiivisesti. Yli nelikymppisenä huomaa, että kunto ei pysy, jos siitä ei pidä huolta.  Kaikenlaiset krenklat lisääntyvät ja väsymys on jatkuva olotila jos ei liiku. Lisäksi hyväkuntoisena jaksaa tehdä töitäkin paremmin.

 

Haastan myös kollegani eduskunnassa yhteisille lenkeille. Porukalla liikkuminenkin on hauskempaa ja kynnys laistaa päivittäisestä treenistä on korkealla. Hyväkuntoisena vanhuuskin on kivempi kohdata eikä lääkäripalveluja toivottavasti tarvitsisi kovinkaan paljoa. Mottoni: "Liikunta on halvinta terveydenhoitoa" pätee yhä.

 

28.12.07

Inkeri Kerola haukkuu verkkolehti Apilassa Kokoomusta Nato-intoilusta. Kokoomuksen ulkopoliittinen värisuora tarvitsee hänen käsityksensä mukaan julkisuutta ja siksi se pitää Nato-keskustelua yllä. Keskustahan tavoitteli hallitusneuvotteluissa ulkopolitiikan ministeriä, vaan ei sitä saanut. Kokoomus sai ja kokoomuslaiset ministerit ovat hoitaneet ulkopolitiikan hyvin. Sitä ei voi kyseenalaistaa.

 

Harmittaako Keskustaa ehkä se, että Kokoomus uskaltaa keskustella julkisesti myös vaikeista asioista. Kokoomus haluaa, että kansa tietää missä mennään ja asioista puhutaan ja päätetään avoimesti. Se on itsestään selvä asia, että jos joskus NATO-päätöksiä tehdään, niin siihen täytyy olla kansan tuki. Ja tällä hallituskaudella NATO-päätöksiä ei tehdä.

 

26.12.07

Ah tätä autuutta! Jouluaaton aattona ja nyt - juoksulenkillä. Kuuden viikon juoksupaussin jälkeen tämä on kuin paratiisissa olisi - hurmos on varmaan lähes samanlainen. Marraskuussa minulle tuli pieni repeämä akillesjänteen ja pohkeen liitoskohtaan, joka aiheutti täydellisen juoksukiellon. Lähes päivittäiset soutulaite, uinti, punttisali ja porrasjuoksu harjoitukset eivät ole täyttäneet sitä kaipuuta juoksemiseen mitä ulkona liikkuminen antaa. Hiihdosta nyt ei kannata tässä yhteydessä edes mainita. Lunta odotellessa tekee lähes mitä tahansa. Hetken jo luulin, että juoksuni on sitten juostu kun paraneminen ei tahtonut edistyä. Tässä asiassa oli kiva olla väärässä.

 

17.12

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen antoi tänään kattavan pääministerin ilmoituksen eduskunnalle vakausohjelman tarkistuksesta ja talouspolitiikan haasteista. Mutta mitä teki eduskunta? Edes hollitupa ei ole vastaavanlainen. Lastentarhassakin on johdonmukaisempaa toimintaa. Istuntosalissa äänenvoimakkuus oli sitä luokkaa eri keskusteluryhmissä, että vaikka kuinka olisi halunnut, niin Jyrkin puhetta oli mahdoton seurata. Onneksi kukaan ei uhmakohtauksessaan heittäytynyt lattialle ja huutanut täyttä kurkkua haluavansa karkkia.

 

16.12.

Sarjassamme nollatutkimuksia: KTM on tilannut selvityksen, jossa kartoitettiin suomalaisten yritysten menestystekijöitä. Loppupäätelmänä on Talouselämän no 43 mukaan, että suomalaiset rakennusyritykset olisivat kilpailukykyisempiä, jos ne käyttäisivät enemmän venäläistä työvoimaa - sekä Suomessa että Venäjällä. Tämähän on tiedetty jo kauan ihan MuTu tuntumanakin. Työvoimaa on mahdoton saada riittävästi kotimaisista osaajista kasvavan kysynnän vuoksi. Venäjällä on vapaata työvoimaa, joskin sille on annettava lisäkoulutusta työturvallisuus- ja laatuosaamisessa. Suomessa ei puhuta turhaan työperäisen maahanmuuton kiireellisyydestä ihan hallitusohjelmassa asti.

 

14.12.07

On hyvä, että EU parlamentissa ajetaan vihdoin pankkitalletusten vakuusjärjestelmän yhtenäistämistä EU:n alueella. Kyllä kansalaisten kannalta on/olisi tärkeää, että talletuksille on samanlainen suoja maasta riippumatta. Pankkien toiminta-alue kun on yhä useammin monen valtion alueella.

 

Mutta meidän suomalaisten kannalta on tosiasia, että EU-tasoisten harmonisointien aikaansaaminen kestää ikuisuuden ja maailma on ehtinyt muuttua ympärillä usein rajusti ennen kuin lopullisia päätöksiä saadaan aikaan. Sen vuoksi meidän on kotimaisella lainsäädännöllä pystyttävä turvaamaan omien kansalaistemme talletussuoja.

 

Tänään eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä hyväksyttiin Talousvaliokunnasta, jonka kokoomuslainen valiokuntavastaava olen, tullut mietintö luottolaitostoiminnasta.

 

Ohessa lainaan omaa puhettani lakialoitteen palautekeskustelussa:

 

Talletussuojaa koskevien säännösten on koettu olevan esim. rajat ylittävien yritysjärjestelyjen kannalta ongelmallisia, koska niitä ei ole suojan minimitasoa lukuun ottamatta juurikaan harmonisoitu. Kuitenkin juuri pankkien toiminta on entistä enemmän muuttumassa yli valtakunnan rajojen tapahtuvaksi niin Pohjoismaissa kuin muuallakin.

 

Tästä syystä on hyvä, että talletussuojaan liittyvää lakia tarkastetaan. Kaksi pankkiryhmittymää on lähivuosina siirtymässä naapurimaiden talletussuojan piiriin, jolloin niiden rahastoon maksamat varat jäävät kotimaiseen rahastoon. Tämän takia tässä yhteydessä on järkevää tarkistaa myös talletussuojamaksun määräytymistä.

 

Lakialoitteessa pankkien maksut talletussuojarahastolle olisivat aina riippuvaisia ainoastaan pankin vakavaraisuudesta eivätkä rahastossa olevien varojen määrästä.  Tavoitetason poistaminen on myös välttämätön tekijä. Silloin kustannus on aina oikeudenmukainen ja ennustettava eikä siihen vaikuta muiden pankkien mahdolliset muutokset.

 

Muutokset kotimaassa ja ulkomailla saattavat olla nopeita ja huomattavia. Valiokunnan lausumaehdotus, jossa korostetaan tarkan seurannan tärkeyttä, on Suomen kannalta välttämätön.  Talletussuojalainsäädännön vaikutuksia pankkien kotimaiseen ja kansainväliseen kilpailuun on seurattava tarkasti ja jos kilpailun vääristymiä tai muita selkeitä epäkohtia ilmenee, on tilanteeseen reagoitava nopealla aikataululla. Olemmehan nyt aivan uuden asian edessä sivukonttorimallin myötä.

 

 

12.12.07

Mitä pahaa olen mahtanut tehnyt edellisessä elämässä, kun Talousvaliokunnan kolme isoa lakipakettia tuli käsittelyyn suuressa salissa samana päivänä. Koko syksy on mennyt niitä käsitellessä ja pohtiessa ja lopulta neuvotellessa niiden sisällöstä sekä hallituspuolueiden kesken että opposition kanssa.

 

Istunto alkoi kolmelta ja valtion yhtiöomistuslakia päästiin käsittelemään kuuden maissa. Samaan aikaan alkoi eduskuntaryhmän pikkujoulu. Minä istuin salissa kuuntelemassa ja ottamassa osaa keskusteluun. Tällä kertaa sain siis nauttia ryhmän ilonpidosta edustajien välityksellä - pitäen samaan aikaan Kokoomuksen lippua korkealla istuntosalissa.

 

Luottolaitoksia koskeva lainmuutos ja päästökauppalain muutos tulivat käsittelyyn vasta iltamyöhään, tärkeitä lakeja molemmat.

 

7.12.07

Juuri kun Suomen olympiakomitea on saanut juhlittua 100-vuotista taivaltaan hyvissä tunnelmissa, niin johan lehdissä saa palstatilaa seuraavien kesäkisojen järjestelyiden arvostelu. Ihmisoikeudet ovat tärkeä asia, sen tietää jokainen. Poliitikot keräävät nyt kuitenkin irtopisteitä ajamalla kisaboikotteja ymmärtämättä kokonaisuutta, sitä mitalin toista puolta.

 

Lainaan omaa puhettani olympia-akatemian 20-vuotis juhlaseminaarissa 1.12.07:

 

”Boikoteissa sen sijaan estetään kokonaan urheilijan pääsy arvokisoihin, joihin hän on todennäköisesti vuosien ajan tähdännyt ja harjoitellut. Seuraava tilaisuus neljän vuoden kuluttua voi hänelle henkilökohtaisesti jo olla liian myöhään. Urheilija uhrataan politiikan alttarille.

 

Jos yhteiskunnalliset ja ihmisarvoon liittyvät asiat halutaan huomioida Olympialiikkeessä, niin oikea aika vaikuttamiseen on silloin, kun järjestävä kaupunki ja maa valitaan. Sen jälkeen kun päätös on tehty, on selkeästi erotettava toisistaan osallistuminen olympiakisoihin ja kannanotot siihen, mitä järjestäjämaan yhteiskunnallisessa elämässä tapahtuu. Olympiakisoissa urheillaan, siellä ei hyväksytä tai tuomita isäntämaan suhtautumista esimerkiksi ihmisoikeusloukkauksiin tai poliittiseen vainoon. Toisaalta Olympialiike on rauhanliike, joka yhdistää kansakuntia toisiinsa.

 

Kansainvälisen Olympiakomitean Beijingin olympialaisten järjestelyistä vastaava johtaja Hein Verbruggen onkin todennut, että olympiakomitea ei ole sellaisessa asemassa, että se voisi antaa hallituksille käyttäytymisohjeita. KOK ei halua sekaantua poliittisiin kysymyksiin. Hän on todennut, että se ei ole meidän tehtävämme, vaan olemme täällä vain järjestämässä kesäolympialaisia.

 

Aina kun kisat järjestetään, kohdistuu maailman median valokeila kisojen ohella myös isäntämaahan. On muiden toimijoiden tehtävä kertoa, miten asiat "maassa makaavat". Ja näinhän media tekeekin. Näin on jo nyt tapahtunut Kiinan suhteen ja samoin tulee käymään myös Sotsissa, Venäjällä. Annetaan siis urheilijoihin ja järjestävän tahon käydä rauhassa Olympialaiset ilman poliittista peliä.”

 

3.12.07

Hienoa, että pääministerin taholta jyrähdetään itäliikenteen aiheuttamista kustannuksista tienpitoon. Ongelma on siis tunnistettu. Sitä miten rekat saadaan maksutalkoisiin mukaan, ei Vanhanen määritellyt.

 

Itse olen ehdottanut, että rakennettavien rekkaparkkien (pakollinen rajanylitystä jonottaville) kustannukset katetaan parkkimaksulla, jolloin kustannusvaikutus valtion talouteen olisi positiivinen.

 

Eikö samantapaista maksua voisi ottaa maahan tulevilta rekoilta esimerkiksi maihinnousumaksuna tai rajanylitysmaksuna. Ottaahan pankkikin käsittelymaksua joka ikisestä sormen liikahduksesta.

 

25.11.07

Yksi tähän syksyyn kuulunut valintakokous on taas takana. Kokoomuksen Naisten Liitto valitsi itselleen uudeksi puheenjohtajaksi kansanedustaja Henna Virkkusen Jyväskylästä. Hennan olen oppinut tuntemaan eduskunnassa asiallisena ja aikaan saavana, joten odotan hyvillä mielin yhteistyötä hänen kanssaan.

 

Uudenmaan piirin puheenjohtajana minunkin oli heittäydyttävä hallitusvalinnoissa peliin mukaan. Uudenmaan piiri sai kuin saikin erilaisista peleistä huolimatta varsinaisen hallituspaikan. Harmillista oli, että aikaisemmin hyvin toimineista rotaatiosopimuksista luovuttiin. Koska Uudenmaan piiristä näin tehtiin pelkkä pelinappula, oli pakko lähteä mukaan ehdokkaaksi. Vaarana oli, että emme olisi saaneet varsinaista emmekä varajäsen paikkaa. Puheenjohtajalla on velvollisuuksia, jotka tulee hoitaa.

 

Ja aina kokouksissa laulavat ne ilkeätkin kielet! Milloin moititaan siitä, ettei osallistu ja kierrä maata riittävästi, milloin moititaan siitä, että pienten lasten äitinä osallistuu liikaa. Puheenjohtajan tehtävänsä jättänyt Paula Risikko totesi jäähyväispuheessaan, että nainen on aina väärän ikäinen - milloin liian nuori, milloin taas liian vanha. Hän myös korosti, että myös pienten lasten äitejä tarvitaan päättäviin elimiin. Kiitos Paula, sinä ymmärrät.

 

23.11.07

Hallitus teki sen mitä sen pitikin: valtion kiinteistöjen tilavuokria ja Kansallisteatterin peruskorjauksen lainanhoitokuluja ei rahoiteta veikkausvoittorahoista, vaan valtion budjetista. Nyt siis tekemäni talousarvioaloitteet valtion ensi vuoden budjettiin raukeavat. Onneksi!

 

Hallituksen päätös tarkoittaa sitä, että edunsaajien: tieteen, taiteen, liikuntatoimen ja nuorisotyön tuki nousee hieman inflaatiokorjausta suuremmaksi.

 

Hallituksen päätös merkitsee myös sitä, että EU:ssa käynnissä olevat puheet Veikkauksen monopolin poistamiseksi tai sen oikeusperustasta eivät ainakaan saaneet vettä myllyyn. Olemme saaneet pitää Veikkauksen monopolin vain siksi, että voittovarat tuloutetaan yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Senaattikiinteistöt eli valtio itse ei ole sitä.

 

Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että jotkut kansanedustajat ovat tuulettaneet ajatuksella, että saimmepa torpattua rahojen valumisen pääkaupunkiseudulle. Tätä viimevuosisadalta olevaa vastakkainasettelua pääkaupunkiseutu/muu Suomi en kyllä ymmärrä. Varsinkaan, kun tästä ei edes tässä asiassa ollut kyse. Tympäisee!!!

 

19.11.07

Helsingin sanomat uutisoi ministeri Pekkarisen vaatineen, että uusiutuva energia on päästettävä markkinoille. Kyllä uusiutuva energia pääsee markkinoille vaikka heti. Kyse on vain siitä kuka maksaa kustannukset - verkkoon liittyvä, sähkön käyttäjä eli kuluttaja vai valtio!

 

Samassa artikkelissa ministeri suomii Kokoomusta syöttötariffien vastustamisesta. Aluksi olisi hyvä, että ministeri määrittelisi minkälaista syöttötariffia hän tarkoittaa? Saksan mallia? Ei kiitos! Vai kenties markkinoihin perustuvaa, vaihtelevaa hintaa ja määräaikaista ratkaisua? Se olisi jo todella harkittava ajatus.

 

Kaiken kaikkiaan olisi järkevää koko Suomen kannalta ensin taistella Suomelle tulevat bioenergian käytön lisävelvoitteet mahdollisimman pieniksi, sen jälkeen käytäisiin läpi kaikki mahdolliset potentiaaliset keinot ja vasta sitten päättäisimme ohjauskeinoista.

 

Mielestäni maaseutua pitää tukea ihan maaseutuna ilman, että jaettavat tuet puetaan milloin minkäkin muun aatteen vaatteisiin - esim. syöttötariffin.

 

17.11.07

Kahdeksantoista vuoden työrupeama Hiihtoliiton johtokunnassa on sitten takana. Hiukan on haikea olo, mutta toisaalta myös helpottunut. Kaksi vuotta sitten, kun viimeksi sain mandaatin, niin päätin että jos ei mitään ihmeellistä tapahdu niin tuo kaksivuotiskausi jää tällä erää viimeisekseni.

 

Näihin vuosiin mahtui ylä- ja alamäkiä, myrskyä, tyventä, yllätyksiä ja seesteisempiä kausia, iloa ja surua. Rankin aika liittyi kuinkas muutenkaan kuin vuoden 2001-tapahtumiin. Olin silloin myös noiden kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja. Itse kisajärjestelyt onnistuivat erinomaisesti ja siitä vielä kerran kiitos kaikille talkoolaisille ja järjestelyissä mukana olleille. Mikään muu ei sitten mennytkään hyvin - niitä asioita on turha enää toistaa.

 

Koko johtokunta-ajan olin siinä nuorin jäsen, mikä ehkä kuvastaa liiton rakennetta ainakin päätöksentekijöiden ja asenteiden osalta. Toivoin jatkajakseni nuorempaa ja vaikken olekaan naiskiintiöiden kannattaja niin myös naista. Naista ei naisena, vaan sellaista naista joka osaa ajatella itse ja tarvittaessa myös toimia tarmokkaasti ajamiensa asioiden eteen. Näin myös tapahtui. Hiihtoliiton nykyisen valtuuston puheenjohtaja täyttää nämä kriteerit ja toivotan sinulle Sirpa (Korkatti) hyviä ja tehokkaita vuosia johtokunnassa. Hyvin alkanut yhteistyömme jatkuu varmasti tulevaisuudessa, vaikken itse johtokunnassa enää olekaan. Saat kaiken tukeni kentän ja seuratoiminnan kehittämisessä sekä Hiihtoliiton luotsaamisessa eteenpäin.

 

Hiihtoliiton talous on kunnossa (vaikka joku turhautunut liittovaltuutettu julkisuudessa toisin väittikin - nimettömänä). Vuosituhannen alun totaalisen sukelluksen jälkeen puskureita on edelleen määrätietoisesti kerättävä ja tältä osin taloudessa on vielä parantamisen varaa. Voin kuitenkin tältäkin osin jättää SHL:n hyvillä mielin ja toivottaa onnea vuodenvaihteessa työnsä aloittavalle uudelle johtokunnalle.

 

15.11.07

Kaivoslain valmistelu alkoi jo edellisen hallituksen aikana. Silloin oltiin uraanihysteriassa laatimassa pikalakia vailla minkäänlaista taustaselvitystyötä. Onneksi tämä saatiin estettyä ja nyt uuden hallituksen aikana on perustettu laajapohjainen työryhmä lakia valmistelemaan. Itsekin kirjoitin asiasta päiväkirjassani 30.3.2007

Nyt Valtiontalouden Tarkastusvirasto on yltynyt haukkumaan vanhaa lakia ja vaatii lain perusteellista uudistamista?!? Näinhän juuri ollaan tekemässä.

Totta kai vuodelta 1965 oleva laki vaatii suuren remontin, mutta näin valtavaa lakikokonaisuutta ja vaativaa työtä ei toki tehdäkään hutasemalla. Kaikkia osapuolia kuullaan ja uutta lakia puntaroidaan eri puolilta, myös ympäristökysymysten kannalta, ettei tule sutta jo heti alkuunsa. Meillä on menneisyydestä liian monta esimerkkiä lakivalmistelusta, joissa jo ennen kuin laki astuu voimaan, sitä on jouduttu korjaamaan moneen otteeseen.

Kaivoksen perustaminen on pitkä prosessi, joka vie lyhimmilläänkin useita vuosia. Suomeen ei ole perustettu merkittäviä uusia kaivoksia vuosiin ennen pian avattavaa Talvivaaran kaivosta. Malmi raaka-aineen maailmanmarkkinahintojen noustua on kaivostoiminta muuttunut kannattavaksi pienemmilläkin pitoisuuksilla. Siksikin kaivoslain uudistaminen on todella tarpeen.

Annetaan nyt kaivoslain valmistelijoiden tehdä hyvä ja riittävä pohjatyö, jotta laista tulee kerralla nykyisiin ja tuleviin tilanteisiin sovellettava ohjeistus, joka ottaa kaikki osapuolet huomioon.

 

13.11.07

Normaalin kiireisen aamun hektisyyttä lisäsi tänään, kun ehtiäkseni asemalle tulevaan junaan juoksin viimeiset sadat metrit. Liian myöhäisestä lähdöstä sai näin kärsiä koko ruumis.

 

Ahtauduin muiden mukana jo täyteen junaan. Odotimme paikoillamme ovet kiinni aikamme, kunnes tuli tieto että juna ei lähde mihinkään. Hetki tämän jälkeen ajoi paikalle paloautoja ja ambulansseja.

 

Juna tyhjennettiin ja junallinen ihmisiä ahtautui toiselle raiteelle saapuvaan jo täyteen junaan. Odotimme taas ovet kiinni aikamme, kunnes sähköt sammuivat ja taas tuli tieto että tämä juna ei lähde mihinkään.

 

Tässä vaiheessa varmaan kaikki me junassa olijat olimme jo myöhässä aamun kokouksistamme. Onneksi en asu kovin kaukana asemasta, joten ei muuta kuin jäisiä auton ikkunoita raappaamaan.

 

STT:n uutisesta selvisi syykin junien pysähtymiseen Leppävaaran asemalle. Junassa, jossa itsekin yritin matkustaa, oli jokin sähkölaite ylikuumentunut ja savusi. Sammuttamisen ajaksi ajojohtimien jännite poistettiin turvallisuussyistä. Aamuruuhkan aikaan rantarata ja Vantaankosken rata olivat ilman sähköä melkein tunnin. Aikataulut saatiin sähkön palauduttua kiinni parissa tunnissa. Tämä kertoo siitä kuinka haavoittuvia olemme. Kun ensimmäinen pakkaspäivä yllättää, niin junat aloittavat myöhästelynsä.

 

 

11.11.07

Työmarkkinakiista Tehyn ja kuntatyönantajan välillä on asia, josta meillä kaikilla on mielipide. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään Tehystä. Uskoisin, että toivomme kaikille koulutetuille naisvaltaisille aloille korjausta selkeään palkkakuoppaan. Toivon, että palkkaepäkohta saadaan korjattua jotenkin järkevällä aikavälillä.

 

Tehyn työtaistelussa ei ole enää kyse pelkästään rahasta (johon hallitus voisi edes teoreettisesti vaikuttaa) vaan myös selkeästä työmarkkinapoliittisesta asiasta - erillissopimusvaatimuksesta (johon hallitus ei voi edes teoreettisesti vaikuttaa). Kansanedustajat on asetettu nyt puun ja kuoren väliin, sillä työmarkkinakiista on ajautunut siihen tilanteeseen, että potilasturvallisuus on todella vaarassa. Perustuslain mukaan päättäjien on toimittava kun oikeus elämään on uhattuna. Näen, että nyt on sellainen tilanne. Suojatyöstä on sovittava ja siitä tietenkin maksetaan. Vetoan kiistaosapuoliin, että suojatyöstä voitaisiin sopia neuvottelemalla aivan kuten lääkärilakonkin aikaan, ettei tarvitsisi säätää lakia asiasta.

 

Itsekin työmarkkinaihmisenä kunnioitan työtaisteluoikeutta, mutta siinä on oltava joku raja. Esimerkiksi kansanedustajien sähköpostien tukkiminen kiertokirjeillä tai masinoiduilla joukkolähetyksillä, joihin on vain nimi vaihdettu, kääntyy itseään vastaan. Asialliset hyvin perustellut kannanotot ovat asiaa edistäviä, mutta kun lähes täsmälleen sanasta sanaan saman viestin lukee kolmattakymmenettä kertaa, niin eipä se itse asiaa enää juurikaan edistä.

 

7.11.2007

 

Autoverouudistus on saanut kiittäviä lausuntoja eri tahoilta lähes laidasta laitaan. Nyt kuitenkin Linja-autoliitto pelkää matkustajamäärien laskevan autoverouudistuksen takia. Sen on siis ryhdyttävä vastaiskuun!

 

Valtio tulee osaltaan tukemaan julkista liikennettä antamalla ensimmäistä kertaa joukkoliikennetukea myös suurille kaupungeille. Se vaikuttaa ratkaisevasti lippujen korotuspaineeseen. Kilpailukykyisen hinnan lisäksi asiakkaita hankitaan hyvällä ja ystävällisellä palvelulla, joka on enemmän kiinni asenteista kuin rahasta. Joukkoliikenteen suosiminen liikenteessä ruuhka-aikoina on taas poliittisten päättäjien tahdosta kiinni.  

 

Minä ainakin käytän joukkoliikennettä nimenomaan sen takia, että se on joutuisampaa eikä tarvitse kiristellä hermojaan jonoissa ja ruuhkissa. Uskon, että kaltaisiani käyttäjiä on paljon. Omaa autoa käytän siellä ja niissä tapauksissa missä joukkoliikennettä ei ole tai se on heikosti järjestetty.

 

5.11

Olen saanut useita sähköposteja liittyen Helsingin Sanomissa olleeseen kirjoitukseeni lämpöpumppujen järkevyydestä ja vaatimuksestani valtion investointituesta energiaa säästäviin ratkaisuihin teknologiasta riippumatta.

 

Moni on ottanut kantaa sanoen, että suora sähkölämmitys on paras, muuta ei tarvita. Lämpöpumppukin on suoraa sähkölämmitystä, mutta sen lisäksi kaupan päälle yhdellä suorasähkölämmitys kilowatilla (kW) saa lämpöä reilut neljä kilowattia. Toki tämä tarvitsee lämpöpumppulaitteiston toimiakseen ja kylmälaiteasentajan asennuksen. Asennuksen saa vähentää verotuksessa kotitalousvähennyksen muodossa. Laitteen tarvitsemat huollot rajoittuvat lähinnä imurointiin ja suodattimenvaihtoon. Nämä voi tehdä itse. Lisäksi nämä laitteet puhdistavat sisäilmaa pölystä ja haitallisista pienhiukkasista. Takaisinmaksuajan voi jokainen laskea itse tapauskohtaisesti. Mielestäni ei hullumpi ajatus.

 

4.11

Jo on aikoihin eletty - porvarihallituksen ministeri Cronberg vaatii valtion laitosten henkilöstölle muuttopakkoa, jotta alueellistamiseen saadaan potkua. Ymmärtäisin tämän, jos oltaisiin Neuvostoliitossa tai jossain nykyisessä kommunistisessa valtiossa, mutta että Suomessa. Alueellistaminen ei saa olla itse tarkoitus hinnalla millä hyvänsä. Mielestäni alueellistaminen on järkevää niissä toimissa missä ihan konkreettisesti saadaan säästöjä aikaan ja erityisesti silloin kun mietitään uusien toimintojen perustamista.

 

2.11

Fortumin johdon suosio sen kuin jatkuu. Optio- ja osakesalkut ja niiden myynti lihottavat valtionyhtiön johdon tuloja käsittämättömällä tavalla. Puhutaan jo sellaisista summista, ettei niiden suuruutta pysty oikein käsittämään. Sähkön ja kaukolämmön hinta nousee, eikä henkilöstönkään määrä ole varmaan vielä optimitasolla. Hallintoneuvosto, tehkää jotain!

 

27.10

Talouspoliittisessa seminaarissa Tahkolla jouduin yhtäkkiä muutamassa hetkessä määrittelemään valtion ja kunnan suhteen kohdalleni osuneessa kysymyksessä. Kuvasin sen perhesuhteeksi, jossa valtio antaa lastensa elää ja toteuttaa toiveitaan kypsyysasteensa mukaan sovittujen rajojen puitteissa. Jos joku lapsista ei kykene toimimaan yksin tai ajautuu ongelmiin vanhemmat tulevat apuun. Ensin ohjeistaen, sitten neuvoen ja lopulta määräten. Paras-hanke on yksi tällainen. Siinä toivotaan että kunnat itse älyävät mikä heille on parasta ja toimivat sen mukaisesti, mutta jos mitään ei tapahdu, pakkoliitoksetkin ovat mahdollisia.

 

25.10

Talousvaliokunnassa saimme väännettyä budjettilausuntoon toiveen tai halun uudistaa autoverotus pikaisesti. Varsinkin, kun dieselpolttoaineen verotusta ollaan korottamassa, niin olisi järkevää ilmastollisistakin syistä poistaa tai ainakin porrastaa käyttövoimavero. Ilmastollisistakin syistä ihmisiä pitäisi ohjata käyttämään vähäpäästöisempiä ja pienempikulutuksellisempia dieselautoja. Hallitus tekisi todella viisaasti tekemällä tämän uudistuksen mahdollisimman nopeasti.

 

21.10

Yöllä satoi täällä Syötteellä muutama sentti lunta tehden luonnon vaaleaksi - ei kuitenkaan riittävästi hiihtämiseen. Heti aamulla näimme tuoreet ilveksen jäljet muuten koskemattomassa lumessa. Kuuntelimme tulen räiskettä aamunuotiolla. Nyt ovat hartiat terveellä tavalla jäykkänä edellispäivän vaeltamisesta rinkka selässä harju- ja tunturimaisemia ihaillen aurinkoisessa ja kuulaassa säässä.

 

Nyt on toistakymmentä kilometriä edessä tämän päivän urakkaa. Voiko parempaa akkujen latausta olla vastapainoksi kiivaaseen arkirutiiniin? Ja vielä kun voi jäisellä suolla tarpoessa poimia karpaloita matkaevääksi. Tällaisia hetkiä toivoisi kaikille sopivissa väleissä.

 

20.10

Keskustan puoluesihteeri kehottaa kokoomuslaisia käyttämään Ruotsin suhteitaan, jotta 141-päätös saataisiin Suomea tyydyttävään ratkaisuun EU:ssa. Sehän nyt on selvää, että hallitus työskentelee koko rintamalla asian eteen. Onko tämä puoluesihteerin usutus ja heitto kokoomuslaisille osoitus siitä, ettei hän luota omaan ministeriinsä Sirkka-Liisa Anttilaan ja hänen työskentelyynsä asian tiimoilta?

 

19.10

Brysselissä, tai oikeastaan Lissabonissa, on päästy sopuun EU:n perustuslaista. Niinpä! Vihdoinkin! Mutta mitä siis sovittiin? Yhteisistä pelisäännöistä joiden tavoitteena oli selkeyttää päätöksentekojärjestelmää ja erityisesti lisätä määräenemmistöpäätöksiä päätöksenteon halvaantumisen estämiseksi.

 

Mitä sitten kävikään. Kahden vuoden miettimisen jälkeen 24 maata antoi Puolalle periksi ja sääti sopimukseen kohdan, jossa vähemmistöön jäänyt maa voi estää lopullisen päätöksen teon. Tätä on päätöksenteon nopeuttaminen EU:n tasolla!

 

4.10

Eduskuntaa on jo pitkä tovi haukuttu varojen holtittomasta käytöstä. Eikä syyttä! Esimerkiksi vuonna 2006 eduskunta ylitti 25 % budjetin matkustusmomentin osalta. Nyt kun puhemies on ilmoittanut, että vuoden 2007 budjetissa pysytään, niin johan opposition kansanedustajat ovat nostaneet älämölön. Erikoisinta tässä huudossa on se, että eduskunta vain noudattaa tänä vuonna itse hyväksymäänsä budjettia. Ei puhemies halua estää matkustamista, mutta on suoraselkäistä olla hyväksymättä budjetin ylitystä.

 

1.10

Minulla oli ilo olla juhlimassa tänään vuoden yritykseksi valittua espoolaista FysioSporttista. Upeaa oli että espoolainen yritys sai palkinnon, sillä FysioSporttis on vasta toinen espoolainen voittaja. Sekin oli hienoa, että palveluyritys, jonka alana on ennaltaehkäisevä terveydenhoito ja liikunta, sai tämän arvostetun palkinnon.

 

Samalla tutustuimme laajemminkin espoolaisten yritysten arkeen ja ongelmiin isäntänä toimineen Espoon Yrittäjät ry:n tilaisuudessa. Hienoa, jos tästä tapaamisesta tulee jatkuva perinne. Yhteydet kentälle kun ovat kansanedustajalle aivan välttämättömiä.  

 

29.9 Talousvaliokunnan matkalla Intiassa

Delhin liikenteestä sain oivan kuvan aamulenkillä kun härkävankkurien, polkupyörien, mopojen, bussien ja erikokoisten ja erilaisten autojen joukossa hikoilin Intian helteessä. Pieni herpaantuminen keskittymisessä meinasi aiheuttaa pitkän lenkin, sillä korttelit ovat aika isoja. Lisäksi sain konkreettisesti kantapään kautta kokea teiden kunnon kun eilisen rankkasateen jälkeen tie petti altani.

 

Vierailu Intian parlamentin ylä- ja alahuoneessa osoitti sen, että päätöksiä ja uudistuksia on vaikea saada aikaan täälläkin. Ja sen kyllä huomaa. Demokratialla on hintansa, mutta jossain siinäkin raja pitäisi mennä. Aivan kuten Suomessa - valitusoikeuksien kohtuuttomuudesta pitäisi päästä eroon.

 

Intiassa parlamentti voi pallotella lakialoitteita loputtomiin ja presidentilläkin on mahdollisuus kaksi kertaa palauttaa laki uudelleen käsittelyyn. Parlamentin keskustelut Talousvaliokunnan jäsenten kanssa vahvistivat, että intialaiset kovasti haluavat kehittyä ja puuttua ongelmiin, mutta maa vain on niin iso ja ongelmat ovat ainakin miljoona kertaa isommat kuin meillä.

 

Energian vaje on huutava. Itse he eivät pysty sitä rakentamaan, ulkomaista apua he eivät hyväksy. USAn kanssa jo tehtyä ydinvoiman rakentamissopimusta ei toteuteta. Varsinkin vasemmistolle se on mahdoton ajatus. Energian riittämättömyydestä tulee todellinen kehityksen jarru.

 

28.9 Talousvaliokunnan matkalla Intiassa

Intiassa suurin osa väestöstä asuu maaseudulla ja on köyhyysrajan alapuolella. Tuotantomenetelmät ovat alkeelliset eikä tuottokaan ole oikeastaan mitään. Suurimmat ongelmat liittyvät olemassa oleviin kastelujärjestelmiin tai niiden puutteeseen.

 

Kun suomalaista maanviljelystä ajetaan alas, niin suomalaisesta viljelytaloudesta teknologioineen voisi tehdä vientituotteen. Näille markkinoille pitäisi tulla ennen kuin muut ehtivät tai keksivät saman.

 

En yhtään ihmettele, että Nokia rakentaa tehdastaan juuri Värtsilän voimalaitoksen viereen, koska valtakunnan verkko ei pysty tarjoamaan riittävästi sähköä. Kantaverkon kunnosta on mahdoton puhua, kun sitä ei ole.

 

27.9 Talousvaliokunnan matkalla Intiassa

Tulimme eilen Sanghaista Söulin kautta Intian Mumbauhun. Intia on Kiinan ohella toinen, ei pelkästään Aasian, vaan koko maailman suurimpia markkina-alueita. Siitä osoituksena on jo se, että Intiassa on 125 lentokenttää, 12 tärkeää satamaa (kaikki suurempia kuin Suomen) ja 187 vähemmän tärkeää.

 

Ongelmat ovat toiset kuin Suomessa, ainakin osittain. Millä alalla työskentelee Intian rikkain mies? Jalokivialalla? Ehei, vaan pullotetussa vesibisniksessä. Muu vesi ei ole juomakelpoista. Mitenkähän suomalaiset pääsisivät näille markkinoille. Veden tarvitsijoita ainakin riittäisi.

 

Paitsi vettä sinne voisi myydä vettä, voisi Helsingin vesi myydä tai jopa tuoda vanhat laitteensa Intiaan. Veden laatu paranisi huomattavasti.

 

Sosialistinen Intia, perustuslaissaankin näin nimetty, on vastakohtien maa - äärimmäistä köyhyyttä, äärimmäistä rikkautta.

 

26.9 Talousvaliokunnan matkalla Kiinassa.

Kiinan suuret ongelmat kulminoituvat energian riittävyyteen ja ympäristöongelmiin, sosiaali- ja koulutushaasteita unohtamatta. Tällä hetkellä pulaa on teknisistä osaajista, bisnes-osaajia sen sijaan koulutetaan yli tarpeen.

 

Lomaa työntekijöillä on vain 9 päivää vuodessa. Kun energiaa eli sähkön saantia säännöstellään - jos tulee vaikkapa kahdenpäivän "huoltokatko" - niin nämä päivät työntekijät tekevät sisään.

 

Energian saantia säännöstellään ja samalla kasvaa energiavaltaisen teollisuuden osuus, kulutus ja vienti. Ei ole helppoa toteuttaa Kiinan viranomaisten kovaa halua leikata ja pienentää päästöjä. Jos se ei ole helppoa Suomessakaan.

 

25.9 Talousvaliokunnan matkalla Kiinassa.

Kävimme tänään Shanghain keskustassa olevan rakennuksen 88 kerroksessa. Vieressä on rakenteilla Aasian suurin rakennus, joka on 492 metriä korkea. Huimaa, mutta niin huimaa Kiinan talouskasvukin. Korkeudessa saimme perehtyä Kiinan pankkitilanteeseen. Kiinan vauhti on suorastaan hirvittävä. Mittakaava on aivan eri luokkaa kuin Suomessa. Pelkkä pankkilaitos työllistää miljoona ihmistä. Saman verran kuin meillä on pääkaupunkiseudulla asukkaita. Shanghaissa, joka on business-alue, tapasimme myös lukuisan määrän eri alojen yritysten edustajia ja tietenkin pääkonsulin.

Saamamme viesti oli selkeä. Alat, joissa Suomen kannattaa olla mukana Kiinan talouskasvussa, ovat IT, paperi/metsä ja ympäristö. Näiden alojen yritysten etabloitumista auttaa FinChi-yhtiö, jota Suomen valtio on ollut rahoittamassa alkuun.

 

24.9 Talousvaliokunnan matkalla Kiinassa.

Kiinan hallintokeskus Peking on näyttänyt suuruutensa, ei pelkästään rakennuksien koolla vaan myös liikenneruuhkien muodossa. Pekingiin tulee 100 000 uutta autoa päivässä. Koko Suomessa oli vuonna 2006 rekisteröity vain kaksi ja puoli miljoonaa autoa.

 

Kiinan talouskasvusta saimme kuulla ihan lukujakin valtiovarainministeriössä, kansankongressin talousvaliokunnan tapaamisessa, keskuspankissa ja ympäristökomiteassa. Kiinan taloudessa on ylikuumenemisen merkkejä, BKT kasvaa yli 11 % vuodessa. Inflaatio on noin 6 % luokkaa. Paineet hintojen kasvuun johtuvat pitkälti sianlihan hintakehityksestä. Sen hinta on noussut noin 70% vuoden aikana sinikorvataudin vuoksi.

 

Talouskasvussa muut Aasian maat ovat hävinneet kilpailun Kiinalle. Kiinan viennin kasvu on saman verran kuin Intian koko vienti vuodessa. Valuuttakori on niin suuri, etteivät oikein tiedä mihin sijoittaa. Yritimme kovasti markkinoida Suomea hyvänä investointikohteena. Tätähän Suomi tarvitsisi, ulkomaisia investointeja. Suomi nousuun yuaneilla!

 

23.9 Talousvaliokunnan matkalla Kiinassa.

Kyllä huomaa, että nyt ollaan Pekingissä. Ilman saastepitoisuus on niin korkea, että Helsingissä vastaava tilanne luokiteltaisiin katastrofiksi ja pääkaupunkimme evakuoitaisiin. Pekingissä päivän virallinen luokitus on hyvä. Suurlähettilään residenssiä vastapäätä olevan talon näkee hyvin, mutta seuraavan kanssa on jo ongelmia. Olotila on vähän samanlainen kuin olisi kunnon sumussa. Muutenkin olotila on vähän sellainen, sillä takana on erittäin lyhyt yö pitkän lennon ja aikaeron takia.

 

21.9.2007 

Huh-huh. Onpa ollut varsinainen viikko. Talousarviokeskustelut ovat käyneet kiivaina istuntosalissa ja vähän käytävilläkin. Kyllä oppositio on nyt lyönyt hallitusta kuin vierasta sikaa. Vaan hyvin on hallitus höykyytyksen kestänyt, hyvää budjettia on ollut helppo puolustaa.

 

Tänä vuonna tein kuusi talousarvioaloitetta. Kaksi niistä liittyi Uudenmaan tieasioihin, kaksi yliopistojen määrärahoihin ja kaksi veikkausvoittovarojen käyttöön. Nämä kaksi viimeistä aloitetta saivat kannatusta yli puoluerajojen ja allekirjoituksia niihin tuli runsaasti, vaikka aikaa ei ollut paljoa.

 

Ongelmana olivat kaksi talousarviosta poistettua momenttia: Valtionavustus Kansallisteatterin peruskorjauksen lainanhoitokuluihin ja Valtionavustus eräiden taidelaitosten Senaattikiinteistöille maksamiin vuokriin. Nämä kulut oli siirretty maksettaviksi veikkausvoittovaroista, yhteensä vähän yli 20 miljoonaa euroa. Veikkausvoittovarat tulisi kuitenkin eduskunnan säätämän lain mukaan käyttää urheilu- ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen.

 

Tekemissäni talousarvioaloitteissa ehdotan kulujen siirtämistä takaisin varsinaiseen budjettiin, pois yleishyödyllisiin tarkoituksiin kohdennettavista veikkausvoittovaroista.

 

18.9.2007

Pornaisten Kokoomuksen keskusteluilta sujui eilen kotoisasti rupatellen ja ajatuksia vaihtaen. Minun osalleni tuli tietysti eduskunnan terveisten tuominen, lähinnä ajankohtaiset asiat budjettiin liittyen. Näistä saatiinkin aikaan vilkas keskustelu.

 

Puhuttiin myös pienen kasvukunnan ongelmista. Pornaisten ongelmana on infran, esimerkiksi koulujen ja päiväkotien sekä viemäri- ja vesijohtoverkkojen rakentaminen. Erilaiset verot on jo nyt nostettu niin ylös kuin mahdollista, mutta rahasta on edelleen huutava pula. Pienempikin kertaluontoinen apu valtiolta tähän hätään olisi kullan arvoinen.

 

Toinenkin kesto-ongelma nousi taas esiin. Nimittäin Pornaisista etelään, Nikkilään johtavan tien huono kunto. Perustienpidon määrärahat eivät taaskaan tule riittämään tämän pornaislaisille tärkeän tien kunnostamiseen. Kesällä tie on kaunis vanha kärrypolku kauniissa maisemissa, mutta asukkaiden on käytettävä sitä myös syksyn sateissa ja talven liukkailla pakkaskeleillä.  

 

5.9.2007

Bioenergian tuotantoa on lisättävä jo pelkästään EU:n asettamien vaatimusten vuoksi. Kuinka paljon valtion on puututtava tähän tukien muodossa, on vielä avoinna. Riittävätkö pelkät markkinamekanismit vai tarvitaanko esimerkiksi investointitukia tai syöttötariffeja bioenergian tuotannon tueksi.

 

Ministeri Pekkarinen kannattaa syöttötariffien käyttöönottoa. Sillä taataan tuottajille vähimmäistulo energian tuotannosta. Se varmasti rohkaisee alalle uusia yrittäjiä.

 

Kolikon toinen puoli on syöttötariffien vaikutus muuhun energian tuotantoon. Energiateollisuus ry on jo huomauttanut, että syöttötariffit vääristävät markkinoita ja nostavat sähkön hintaa.

 

Uuden ydinvoimayksikön valmistuminen vaikeuttaa tilannetta entisestään tässä suhteessa. Koska bioenergian tuotannon osuus kaikesta energian tuotannosta määritellään prosentteina, nousee bioenergian tarve samalla hetkellä kun ydinenergia saadaan käyttöön. Onhan tämä outo yhtälö!

 

30.8.2007

Budjettiriihi on lämmennyt ja puinti on alkanut. Talousarvioesitys on pääosin hyvä ja noudattaa useissa kohdin Kokoomuksen vaaliohjelman henkeä. Muutama asia jäi kuitenkin harmittamaan.

 

- Yliopistorahoitus olisi välttämättä saatava ainakin siihen 50 miljoonaan euroon jo ensi vuonna, muuten hyvät hankkeet valuvat hukkaan rahoituksen puutteessa.

 

- Dieselveron korotus myös tökkii. Suomessa käytetystä dieselöljystä 0,7 miljardia litraa kuluu henkilöautojen tankeissa. Yli kaksinkertainen määrä, 1,8 miljardia litraa kuluu kuorma-autoissa, pakettiautoissa ja linja-autoissa. Eli dieselveron korotus rasittaa eniten yrittäjien kukkaroa. Osa yrittäjistä voi toki siirtää kustannuksen edelleen, mutta eivät tokikaan kaikki.

 

- Ja tietysti nämä tiehankkeiden rahoitukset ja tärkeysjärjestyksen aiotut muuttamiset todella nostavat verenpainetta.

 

- Perintövero on onneksi menossa oikeaan suuntaan, toistaiseksi kuitenkin riittämättömästi. Nyt kun maatilat ja liikeyritykset on verosta vapautettu, meidän tavallisten palkansaajien vuoro on seuraavaksi.

 

27.8.2007 

Tämänpäiväinen Helsingin Sanomien pääkirjoitus kotitalouksien öljyriippuvuudesta on täyttä asiaa. Lahden toisella puolella Ruotsissa on jo pitkään siirrytty niin uusissa kuin vanhoissakin rakennuksissa lämpöpumppuihin, niitä on jo joka neljännessä talossa.

 

Meillä Suomessa ollaan vasta heräilemässä tähän mahdollisuuteen. Viime vuonna valmistunut edellisen hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ei mainitse lämpöpumppuja lainkaan. Nykyisen hallituksen ohjelmassa on maininta lämpöpumppujen käytön edistämisestä. Konkretiaan ei tässäkään ohjelmassa vielä päästy.

 

Pitäessäni Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron energia- ja ilmastoselonteon käsittelyssä viime marraskuussa toin siinä esiin myös maalämmön käytön tukemisen. Maalämpö yhdistettynä lämpöpumppuun olisi hyvä, käyttökelpoinen ja ekologinen ratkaisu varsinkin taajamien ulkopuolella.

 

Hallituksen olisi hyvä päättää jonkinlaisesta porkkanasta ekologisempaan lämmitykseen siirtyville talouksille, muillekin kuin pellettilämmitykseen siirtyville. Mahdollisimman pikaisesti.

 

22.8.2007

Autovero, käyttövoimavero, polttoainevero, bensiinivero, dieselvero jne. Muistaakseni autoverotuksen KOKONAISUUDISTUS piti tehdä tällä hallituskaudella? Miksi valtiovarainministeriön virkamiehet ehdottavat juuri dieselpolttoaineen verotusta korotettavaksi? Mielestäni olisi hyvä seurata Saksan ratkaisuja, joissa kuluttajien käyttäytymistä ohjataan nimenomaan vähemmän saastuttaviin muotoihin. Saksalaisten päättäjien mielestä dieselajoneuvot ovat juuri niitä. Mitä meillä Suomessa tehdään? Verotetaan uusia dieselautoja ostavia rutkasti käyttövoimaverolla ja lisätään dieselpolttoaineen verotusta - onpa järkevää politiikkaa : -)

 

14.8.07

Yliopistojen hallintomenoihin on tulossa näillä näkymin aivan liian vähän korotusta. Tämän aamun lehden mukaan opetusministeriö vaatii 53 miljoonaa euroa, kun taas valtiovarainministeriö olisi valmis vain 20 miljoonaan euroon. Nyt on pakko evästää budjettiriiheen menijöitä oikein olan takaa näiden rahojen tärkeydestä koko Suomen hyvinvoinnille.

 

Taas saimme muistutuksen Perloksen lopullisen myynnin yhteydessä, että Suomi ei pärjää tekemällä nippeleitä, Suomi pärjää korkealla osaamisella ja se saadaan aikaan vain hyvällä, oikeaan suunnatulla koulutuksella.
 

11.8.2007

Kirkkovenesoutu on selvästi nousemassa laajemminkin kiinnostavaksi lajiksi Suomen kesässä. Ennen muuta soutu vaatii hyvää yhteistyötä koko joukkueelta, rytmissä on pysyttävä kun samaan tahtiin soudetaan.

 

Pyhäjärvellä lähellä Oulua järjestetään tänään jo toista kertaa Hiijensoutu-tapahtuma, jonka suojelijana olen tänäkin vuonna. Hiijensoudussa soudetaan kirkkoveneillä noin 12 kilometrin lenkki kauniissa ja puhtaissa Pyhäjärven maisemissa. Parhaan ajan saanut joukkue tietysti voittaa, mutta tosikkomaisuus on kaukana tästä Hiisitarinoihin perustuvasta tapahtumasta. Naistensarjassa parhaan palkinnon saa vene, jolla on paras yleisilme.

 

Myös Kirkkonummella soudetaan kirkkoveneillä. Viikon päästä 18.8. pääsen itsekin airon varteen, kun Kirkkonummen Soutajien  vuosittainen päätapahtuma, Kirkkonummen Soututapahtuma 2007, pyörähtää käyntiin. Paitsi mukavaa yhdessäoloa ja urheilullista kisailua, tapahtumassa myös lahjoitetaan varoja Jorvin sairaalan Lasten Ystävät ry:lle.

 

28.6.07

Hallitus on nyt sitten antanut siunauksensa Sipoon ryöstölle. Valtioneuvosto teki päätöksen Sipoon "hyvien" osien liittämisestä Helsinkiin. Helsinki saa tällä tavalla pönkitettyä talouttaan eikä sen tarvitse puuttua ja hoitaa omia ongelmiaan mm. kaavoituksessa kuntoon.

 

Ihmetystä kyllä herättää miksi valtioneuvoston pitää puuttua tällaisiin asioihin. Koko ajan on puhuttu, että kuntien pakkoliitoksia ei tehdä. Mikä tämä sitten on? Miksi Helsinki ei ottanut koko Sipoota? Miksi Vantaa ei kelpaa?

 

Totta kai Sipookin olisi voinut herätä aikaisemmin yhteistyöhön, mutta olisi nyt annettu Sipoon näyttää mihin se pystyy eikä olisi viety asiaa tällä tavalla päätökseen.

 

Tämä on selkeä ennakkopäätös muillekin kunnille. Isompi saa mitä haluaa ja saa tehdä mitä haluaa. Näinhän tuntuu olevan EU:ssa ja eikö näin ollut myös Neuvosto-aikana?

 

27.6.07

Loviisan Kokoomuksen kesäkauden avaus uudelleen avatussa Kappelissa oli yleisömenestys. Ilta kului vilkkaasti keskustellen ja poiki monta hyvää aloitetta ja teemaa eteenpäin vietäväksi. Monialaisen energiapuiston perustaminen Loviisaan tai Loviisan seudulle oli yksi mielenkiintoisista ajatuksista. Toivottavasti hanke saa tuulta ja viriää todelliseksi toiminnaksi.

 

On hienoa, että kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, tämä Kappeli, saa arvoisensa kunnostuksen.  Projekti on pitkä ja moni on matkan varrella jo väsähtänytkin. Meillä ei ole Suomessa montaakaan vastaavaa tilaa, joten tähän projektiin tarvittaisiin myös valtiovallan ja EU:n tukea.

 

20.6.07

Eduskunta päätti kevätistuntokauden äänestyksiin lisätalousarviosta ja kehyksistä. Vaalien jälkeinen aika meni "leikkiessä" eli asioiden kanssa puuhatessa. Varsinaisesti pääsemme asioihin kiinni ensi syksynä kun nykyinen hallitus tekee ensimmäisen budjettinsa ja alkaa toteuttaa hallitusohjelmaa uusien lakiehdotusten muodossa. Tähän saakka olemme eläneet edellisen punamultahallituksen tekemien päätöksien kanssa. Syksystä on tulossa vilkas, mutta sehän on vain mielenkiintoista.

 

18.6.07

Sain viettää viikonlopun "omieni" kanssa Oulussa Karjalaisilla kesäpäivillä. Karjalan liiton valtuuston varapuheenjohtajana minulla oli ilo katsella järjestötyön intoa ja paloa ja ennen kaikkea sitä mitä näkyvää se saa aikaan. Perjantaina laulu raikui torilla ja sai oululaisetkin yhtymään laulun taikaan paikallislehden Kalevan toimittajaa lainatakseni. Avajaisyleisöä hemmoteltiin Marjo Kemppaisen kirjoittamalla ja Oulun Areenalle ohjaamalla Sukupuun Juurella-näytelmällä. Viikonlopun aikana oli kuorokavalkadia, kansantanssikonserttia, puuhatupia lapsille, työpajoja, sukututkijoiden tapaamisia, iltakirkko ja vigilia, piispan messu, kiertäviä näyttelyjä, piirakkakisa, tanssiaiset, karjalainen tori, juhlakulkue läpi Oulun keskustan ja sokerina pohjalla pääjuhla suurkuoroineen ja kansantanssiryhmien yhteisesiintymisineen unohtamatta professori Lasse Pöystin mieleenpainuvia kertomuksia.

 

Järjestötyö, olipa se missä tahansa järjestössä tehtyä antaa tekijälleen paljon. Se on vastapainoa arjen aherrukselle. Me suomalaiset olemme kiinnostuneita järjestötyöstä ja teemme sitä mielellämme. Monesti tuntuu jopa siltä (ehkä hieman kärjistäen), että suomalainen yhteiskunta pyörii osittain  juuri järjestöjen varassa.

 

14.6

Talousvaliokunnan ruotsiin suuntautuneen matkan aikana meillä oli monta mielenkiintoista tapaamista. Keskustelimme Nordean ja Telia-soneran johton kanssa sekä vierailimme Riksdagenin finanssi- ja elinkeinovaliokuntia tapaamassa. Mielenkiintoisin hetki oli mielestäni elinkeinoministeri Maud Olofsson kanssa. Saimme mm. kuulla hyvin määrätietoisen ohjelman miten Ruotsi aikoo saada miljoona työtöntä töihin tai heille työpaikat. Ruotsissa on samantapainen ongelma kuin Suomessakin: työpaikat ja työvoima eivät kohtaa. Ministerin esittelyssä oli paljon samoja piirteitä kuin Suomen uudessa hallitusohjelmassakin. Ohjelmassa pyritään siihen, että työn tekeminen on aina kannattavampaa kuin työttömyys eli lyhyenkin työsuhteen vastaanottamisen täytyy taloudellisesti kannattaa. Sen sijaan työkulttuurissa on suuri ero maittemme välillä. Suomessa työntekijä pääsääntöisesti tulee töihin vaikka vähän sairaanakin. Ruotsissa jäädään kotiin jos siihen on pienikin mahdollisuus.

 

12.6.

Kävimme eilen uusmaalaisten kansanedustajien kanssa tutustumassa ensin armeijan toimintoihin miinalautta Porkkalalla ja miehistönkuljetusaluksella, jotka kuljettivat meidät Kilpilahteen. Siellä saimme rautaisannoksen tietoa nykyisestä Neste Oilista, biodieselin tuottamisesta, öljyn torjunnasta Kilpilahden satamassa ja öljyntorjuntakeskuksen perustamisesta Porvooseen sekä Kilpilahden tieoloista.

 

Tämä viimeinen aihe oli päivän teemoista ehkä hintalapultaan pienin, mutta kuunneltuani isäntiämme vakuutuin uuden tien välttämättömyydestä.

 

Tällä hetkellä Kilpilahteen johtaa vain yksi liikenneväylä maitse. Tie on kaikille vapaa, yleinen maantie. Tällä hetkellä tietä kulkee noin 7500 autoa vuorokaudessa. Aamu- ja iltaruuhkat ovat jokapäiväisiä, vaikka alueelle on järjestetty ilmainen bussiliikennekin. Tämä on arkipäivää, mutta entä jos tapahtuu onnettomuus, joko tiellä tai Kilpilahden teollisuusalueella. Alue on pahasti motissa ja esimerkiksi tuhansien työntekijöiden evakuointi ja pelastuslaitoksen tulo paikalle ovat erittäin vaikeita, jopa mahdottomia suorittaa.

 

On todella tärkeää, että alueelle saadaan kaksi toimivaa liikenneyhteyttä ja että tehdasalue suljetaan yleiseltä liikenteeltä. Nyt kun tierahoja ollaan korvamerkitsemässä, on Kilpilahden tie asetettava tärkeysjärjestyksessä yhdeksi valtakunnallisestikin tärkeistä hankkeista.  

 

7.6.

Eilen illalla oli vieraanani eduskunnassa ryhmä Mäntsälän Kokoomuksen jäseniä. Eduskuntavideon jälkeen kiersimme taloa ja lopuksi siirryimme ryhmähuoneeseen "puhumaan politiikkaa". Sain jo etukäteen listan kiperiä kysymyksiä ja tilaisuudessa niitä tuli lisää. Kaikesta näki, että politiikka ja sen vaikutukset kansalaisten arkeen kiinnostivat mukaan lähteneitä.

 

Vilkas keskustelu alkoi pääkaupunkiseudun väyläratkaisujen pohtimisella ja erityisesti Mäntsälää koskevien ratkaisujen esilletuomisella. Vuosaaren sataman raskas liikenne ja Mäntsälään rakennettavan Tokmannin logistiikkakeskuksen liikenne puhuttivat. Hallitushan tekee tarkempia päätöksiä väyläinvestoinneista vasta liikennepoliittisen selonteon valmistumisen jälkeen, todennäköisesti aikaisintaan ensi vuoden helmikuussa. 

 

Myös verotus nousi esiin. Hallitusohjelma ja talouden menokehys antoivat osaan kysymyksiä vasta  suuntaa-antavia vastauksia, aikaa tehdä päätöksiä on toki ollut vasta pari kuukautta. Erään osallistujan ehdotus alle tuhannen euron tulojen verottomuudesta viritti innokkaan keskustelun työttömien kohtaamista ongelmista ja rajoitteista. Samoin sairaseläkkeelle pääsyn vaikeuksista ja koetuista epäoikeudenmukaisuuksista virkamiesten menettelyissä haluttiin tuoda terveiset edustajalle eduskuntaan.

 

Yrittäjien ongelmat, sukupolvenvaihdosten verotus, opiskelijoiden opintorahat ja monet muut mielenkiintoiset aiheet ehdittiin käydä läpi. Kun vierailijat lähtivät kotimatkalle - kuka autolla, kuka oikorataa käyttäen – totesin hyvillä mielin saaneeni taas kerran aimo annoksen kentän terveisiä sulateltaviksi ja eteenpäin viemisiksi. Kiitos käynnistä Mäntsälän Kokoomus!

 

6.6.

Sain palautetta tai oikeastaan kannustusta päiväkirjamerkinnästäni 31.5. Kehä I:n ruuhkiin tunniksi jumiutunut taloustieteilijä halusi vielä korostaa liikenneinvestointien kansantaloudellisia merkityksiä.

 

Talouspolitiikassa kansantalouden kokonaistuottavuuden kohottaminen on tunnetusti priorisoitu korkealle. Kasvukeskuksien ja erityisesti Uudenmaan liikenneinvestoinnit ovat kokonaistuottavuuden kasvun täsmäkohteita, joiden lykkääminen ja peruminen hidastaa kasvua  Uudellamaalla ja Uudenmaan suuren painoarvon vuoksi myös koko Suomessa.

 

On siis kysymys huonosta talouspolitiikasta: lykkääminen paitsi hidastaa kansantuotteen kasvua, myös supistaa tarjontaa, kiihdyttää inflaatiota ja vinouttaa entistä niukemmaksi käyvän osaavan työvoiman käyttöä, kun ihmiset istuvat autoissa eivätkä ahkeroi töissä.

 

31.5.

Parhaillaan valmistellaan maanlaajuista liikennepoliittista selontekoa. Meidän pääkaupukiseutulaisten suuri huoli on, miten saamme pidettyä ja/tai lisättyä koko pk-seudun elinkeinopolitiikan menestyksen kannalta keskeiset hankkeet kärkihankkeiksi ja samalla lisättyä liikennerahoja merkittävästi.

 

Pääkaupunkiseudun ratahankkeiden lykkäämisestä on oltava erityisen huolissaan. Hallitus on siirtämässä sekä Vantaan kehäradan että Espoon metron rakennustöiden aloittamista. Kaupunkiradan jatkamisesta Leppävaarasta Espoon keskukseen ei puhuta enää mitään.

 

Pääkaupunkiseudun liikennesuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden. Jos tämän kokonaisuuden kahden kärkihankkeen aloittamista myöhennetään, se ei koske vain näitä kahta hanketta vaan siirtää samalla myös muita sovittuja kohteita ja vaarantaa yksimielisyyden, joka pääkaupunkiseudun liikenteen kehittämisestä on saavutettu. Siksi hankkeiden viivyttäminen aiheuttaa hämmennystä ja vaarantaa ne lupaukset, joita hallitusohjelmassa on annettu.

 

Ratahankkeiden myöhentämisellä on varmasti kielteisiä vaikutuksia myös pääkaupunkiseudun asuntotilanteeseen ja ilmastopolitiikkaan. Kehäradan varteen on suunniteltu paljon asuntorakentamista ja raideliikenteen lisääminen on tärkeä tekijä ilmastonmuutoksen torjumisessa.

 

Päästöjen rajoittamiseen liittyy myös joukkoliikenne. On harmi, että hallitusohjelmaan kirjattu suurten kaupunkien joukkoliikenteen tuki siirtyy myöhemmäksi. Valtion tuella hillittäisiin korotuspaineita ja YTV voisi pitää joukkoliikenteen lippujen hinnat nykyisellä tasolla.

 

29.5.

Tänään alkoi eduskunnassa keskustelu valtion talouden kehyksistä vuosille 2008-2011. Hallituspuolueiden edustajat kehuivat ja opposition edustajat haukkuivat. Hallituspuoluelaisenakin tietysti osa tehdyistä päätöksistä jäi vähän harmittamaan, mutta selvää on, että raha ei riitä kaikkeen hyvään ja kauniiseen mitä itse kukin haluaisi äänestäjilleen suoda. Kompromisseja on pakko tehdä, jos tuloksia halutaan saada aikaan.

 

Yliopistojen perusrahoitukseen kehyksessä on varattu 20 miljoonaa/vuosi ja lisäksi vuodelle 2009 10 miljoonaa vuokrasopimusten uusimiseen. Perustettavan innovaatioyliopiston kuluihin on varattu erityisrahaa vielä 20 miljoonaa. Hyvä on, että näinkin paljon saatiin lisärahaa, mutta enemmän olisi tarvittu.

 

Nyt täytyy vain toivoa, että yliopistomaailman rakenteiden muuttumisen ja järkiperäistämisen kautta syntyy säästöjä, joista ylijääneitä varoja voidaan sitten hyödyntää opintojen laadun parantamiseen.

 

18.5.

 

Kokemuslaariini karttui jälleen uusi jyvänen, kun soitin eilen hätäkeskukseen, mitä en aikaisemmin ole koskaan joutunut tekemään. Helatorstaina matkalla vanhempieni luokse Sammatin mökille huomasimme lähellä tietä uhkaavan maastopalon. Onneksi tilanne saatiin hallintaan eikä suurempia vahinkoja sattunut.

 

Uudellamaalla on voimassa kulohälytystila, koko luonto on todella kuivaa. Mistähän kummasta tämäkin palo oli saanut alkunsa?

 

Hätäkeskus toimi todella rauhallisesti, jämäkästi ja asiantuntevasti. Kysymykset tulivat selkeinä: Missä, kuinka laaja, kuinka lähellä asutusta jne. On tärkeää, että hätäkeskuksessa on rauhallista ja asiantuntevaa henkilökuntaa ja että heitä on riittävästi. Hätäkeskukset ovat tärkeä osa yhteiskunnan turvallisuutta, eikä tästä ryhmästä saa tinkiä.

 

16.5.

Uudet haasteet ovat aina mielenkiintoisia ja rikastuttavia. Viime viikolla minut valittiin jäseneksi Suomen kestävän kehityksen toimikuntaan, joka on edellisen hallituksen perustama.

 

Toimikunnan tehtävänä on edistää kestävää kehitystä Suomessa ja toimia neuvoa antavana elimenä YK:ta ja erityisesti sen kestävän kehityksen toimikuntaa (CSD) koskevissa asioissa. Toimikunta edistää kestävää kehitystä antamalla painoarvoa tärkeinä pitämilleen asioille, toimii poliittisena keskustelufoorumina ja tekee tarvittavia aloitteita viranomaisvalmistelua varten.

 

Ensimmäinen kokous, johon saan osallistua, on kesäkuun alussa. Toimikunnan kokoonpano on harvinaisen laaja, mikä mahdollistaa kestävän kehityksen kysymysten käsittelyn monipuolisesti. Puheenjohtajana on toiminut alusta lähtien pääministeri. Jäsenistöön kuuluu valittujen ministerien lisäksi henkilöitä, jotka edustavat mm. eduskuntaa, eri ministeriöitä, Suomen kuntahallintoa, tuottaja-, kuluttaja- ja elinkeinojärjestöjä, ammattijärjestöjä, ympäristö- ja muita kansalaisjärjestöjä, toimittajia ja kahta virallista kirkkokuntaa.

 

8.5.

Kävin tänään aamupäivällä Lohjalla Vivamo-opistossa avaamassa Seniorien kulttuuripäivän. Paikalla oli kolmisensataa kulttuurin janoista, pirteää ikäihmistä. Päivän nimi oli "Kukkivat roudan maat" ja teemana oli evakkous. Oheisnäyttelyistä yksi olikin Lohjan Karjalaseuran karjalaisuuteen ja evakkoretkien esineistöön keskittyvä.

 

Avauspuheessani korostin, että kaiken ikäisillä kansalaisilla on arvokas paikkansa tämän yhteiskunnan osina ja siinä toimijoina. Nuoruuden ihannointi, joka varsinkin mainosmaailman kautta hallitsee nykyistä yhteiskuntaamme, tekee käsityksemme ihmisestä hyvin ohueksi. Vanhempien ihmisten iän myötä karttunutta kokemusta ja elämänviisautta, ei osata arvostaa eikä hyödyntää.

 

Eri ikäpolvien yhteistoiminnan korostaminen ja eristämisen vastustaminen ovat aivan oikeita ajatuksia. Nyky-yhteiskunta karsinoi liian helposti eri ikäkaudet omiin lokeroihinsa, lapset päivähoitoon, vanhukset palvelutaloon, työikäiset toimistoihin.

 

Vanhan agraariyhteiskunnan suurperhe, jossa taloissa asui monta sukupolvea, oli oivallinen keino saada jokaiselta yhteisön jäseneltä se osuus talon töihin ja toimiin, mikä kellekin parhaiten luontui. Samalla tiedot ja taidot siirtyivät sukupolvelta toiselle vaivattomasti. Koska tähän ei toki enää ole paluuta, luokaamme kuitenkin mahdollisuuksia samantapaiselle toiminnalle yli ikäpolvien ilman sukulaisuussuhteitakin.

 

Koko puheen voit lukea tästä linkistä "Kukkivat roudan maat"

 

4.5.

Vieläköhän joku miettii miksi Suomen riippuvuutta Venäjän tuontienergiasta pitäisi vähentää?

 

3.5.

Tallinnan ja Moskovan viime päivien tapahtumat ovat aivan oikeutetusti herättäneet meillä paljon keskustelua. Syyt tapahtumiin löytyvät historiasta, nyt on kuitenkin kysymys asioiden hoitamisesta nykymaailmassa.

 

Joissain maissa on totuttu hoitamaan sisäpolitiikkaa, varsinkin vaalien läheisyydessä, näyttävin ulkopoliittisin keinoin. Viro on sopivan pieni maa kohteeksi, mutta onneksi taustalla on tukena EU:n liittouma, vai onko?

 

Diplomaattisen koskemattomuuden räikeään rikkomiseen tulisi puuttua kovin sanoin. Nyt ei enää ole kysymys protestoinnista neuvostoaikaisen Tallinnan keskustaan sijoitetun sotamuistomerkin ja paikalle haudattujen sotilaiden siirtopäätöksestä sotilashautausmaalle, vaan kansainvälisten sopimuksen rikkomisesta.

 

Muistomerkkien siirtämisestä ja tuhoamisesta käy muuten hyvin esimerkiksi luovutetun Karjalan suomalaisten hautausmaiden kohtelu. Kannaksella olevia siviilien hautausmaita on hävitetty, otettu rakennusmaaksi tai muuten vain poistettu kartalta. Ei ole venäläisilläkään tässä asiassa aivan puhtaat jauhot pussissa.

 

 

27.4.

Oli hienoa olla tänään mukana kun Tapiolassa juhlallisessa tilaisuudessa nostettiin lippu salkoon kansallisen veteraanipäivän kunniaksi. Myös varsinainen tilaisuus Kulttuurikeskuksessa oli mieliin painuva tapahtuma.

 

Varsinkin tänään on hyvä muistaa, että keskuudessamme vielä elävien sotainvalidien keski-ikä on jo yli 84 vuotta. Silti vain haitta-asteeltaan 20-100 prosentin sotainvalideilla on oikeus kuntien järjestämiin ja valtion korvaamiin avohoidon sosiaali- ja terveyspalveluihin. 10 -15 prosentin sotainvalidit eivät saa sotilasvammalain mukaan näitä palveluja. Myös pääsyä laitoshoitoon on rajoitettu sotavamman vaikeusasteen mukaan. Noin puolet sotainvalideista jää ilman näitä oikeuksia, vaikka heidän palvelutarpeensa kasvaa ikääntymisen myötä.  


Siksi vaadinkin edelleen, että lakia on pikaisesti muutettava siten että kaikki veteraanit ovat oikeutettuja samoihin hoito- ja kuntoutuspaikkoihin. Avokuntoutuskertoja on selkeästi lisättävä, samoin kotikäyntien määrää.  Mikäli lainsäädäntöä ei muuteta, niin pian sotainvalidien erityislaitoksissa on tyhjiä hoitopaikkoja ja laitosten ulkopuolella veteraaneja vailla tarvitsemaansa hoitoa.

 

25.4.

Hallitusohjelmassa luvataan korottaa pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat työmarkkinatuen tasolle vuoden 2009 alusta lähtien.

 

Olen tehnyt täällä eduskunnassa 9.6.2005 kirjallisen kysymyksen silloiselle hallitukselle siitä mitä hallitus aikoo tehdä, jotta vähimmäisäitiyspäiväraha saadaan korotettua samalle tasolle kuin työttömän peruspäiväraha.

 

Kysymykseni selitysosassa perustelin korotusta seuraavasti:

"Lapsia ja työvoimaa tarvitsevassa Suomessa on edelleen tilanne, jossa vähimmäisäitiyspäiväraha on pienempi kuin työttömän peruspäiväraha. Pienimmillään äitiyspäiväraha on 15,20 euroa kun taas peruspäiväraha on tällä hetkellä 23,24 euroa ja lapsikorotuksen kanssa 27,64 euroa.

 

Peräti noin viidesosa kaikista äitiyspäivärahan saajista saa pienimmän mahdollisen äitiyspäivärahan. Vuonna 2003 vähimmäisäitiyspäivärahaa sai 21,3 % kaikista äitiyspäivärahan saajista. Vuotta aikaisemmin luku oli 25,2 %.

 

Äitiyspäiväraha on nostettava vähintään työttömän peruspäivärahaa vastaavalle tasolle. Äitiys tai vanhemmuus ei saa olla syynä naisen suistamiseen taloudelliseen ahdinkoon. Tilanteessa, jossa syntyvyys Suomessa on muutenkin laskusuunnassa, tämä epäkohta on välittömästi korjattava.

 

Kaiken kaikkiaan vanhemmuuteen ja lastenhoitoon liittyvät korvaukset ovat pienempiä kuin työttömyyteen liittyvät korvaukset. Jos äiti jää kotiin hoitamaan lastaan, voi hänelle olla taloudellisesti edullisempaa ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi kuin tyytyä kotihoidontukeen."

Sain siihen asianmukaisesti ministeri Sinikka Mönkäreen vastauksen, jossa pitkän selityksen päätteeksi todettiin, että vähimmäisäitiyspäivärahan saajia on vain 10 % kaikista saajista ja että perheen saama tuki on paljon muutakin kuin äitiyspäiväraha. Ja korotusta ei siis tule.

Mukava oli kuunnella hallitusohjelmakeskustelussa eduskunnassa, kun juuri tälle pienimmän äitiyspäivärahan nousulle löytyi nyt monta edustajatoveria asiaa kannattamaan. Pääasia, että epäkohta tulee vihdoin kuntoon.

 

 

20.4.

Uusi hallitus vannoi eilen valansa: herkkä ja juhlallinen tilaisuus, joka heijastui tuttujen edustajatovereiden vakavista kasvoista tilaisuudesta otetuissa valokuvissa. Tämäkin hallitus on nyt nelivuotisen haasteen edessä, miten toimitaan yhdessä ja erikseen Suomen parhaaksi.

 

Naisten suuri määrä hallituksessa on toki osoitus kehityksestä, sen sijaan naisministerien määrän suuri ihmettely kielii tilanteen outoudesta monen ajatusmaailmassa. Jos hallitus ottikin harppauksen tasa-arvon tiellä, eduskunta sitä vastoin hienoisesti peruutti valitessaan ryhmien puheenjohtajistoja ja ehdokkaita tuleviksi eduskunnan puhemiehiksi.

 

18.4.

Pakko oli ihaillen seurata vierestä, miten Keskustapuolueen eduskuntaryhmä valitsi ministerinsä. Kokouksessa keskusteltiin, tuuletettiin ja tehtiin päätöksiä demokraattisella tavalla, osin myös äänestämällä. Matti Vanhanen luotti joukkoihinsa ja asetti ministerilistansa arvioinnin kohteeksi.

 

Se kannatti. Lista piti pintansa, eikä eduskunnan käytävillä näy kepulaisten ryhmiä kädet taskussa pesemässä jälkipyykkiä. Pyykki pestiin Kepun ryhmässä etukäteen.

 

16.4.  

Hallitusohjelmassa on otettu huomioon monia minunkin vaaliohjelmassani mukana olleita ongelmia. Tietysti hallitusohjelman osittainen ympäripyöreys on aina pettymys ja antaa mahdollisuuden joidenkin tavoitteiden vesittämisellekin vaalikauden aikana.

 

Minua jäi harmittamaan perintöveroasia. Hyvä, että maalaisliitto ajoi läpi maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdosten perintöverottomuuden. Samoin yrittäjien sukupolvenvaihdosta on hyvä tukea verohelpotuksin.

 

Perintöveron alarajan nosto on vähintä mitä yksityisten perintöverolle tulee tehdä. Sen sijaan perheen sisäisen perintöveron poistosta ei sanota mitään. Vihjataan vain lesken ja alaikäisten lasten aseman helpottamiseen. Toivon todella, että tämä lause konkretisoituu mahdollisimman pian ja että se merkitsee perheensisäisen perintöveron poistamista kokonaan.

 

12.4.07

Erilaiset yhteisöt, yritykset ja yksityiset kansalaisetkin ovat olleet aktiivisia ja ottaneet yhteyttä siitä mitä hallitusohjelmaan pitäisi saada sisälle. Ilmeisesti tammikuussa valmiiksi saamani Kokoomuksen tutkimus- ja tiedepoliittinen raportti on ohjannut yhteydenotot juuri minulle. Toiveet olen toimittanut edelleen Jyrkiläisten tietoon Säätytalolle toivoen vakavasti niiden huomioonottamista.

 

Muutama viesti on tullut myös siitä, että nyt pitää pitää kiinni siitä mitä vaalien alla on luvattu. Itse lupasin ajaa minulle tärkeitä asioita ja kerroin mihin ongelmiin mielestäni pitäisi puuttua ja mitä pitäisi korjata. Valitettavasti kaikkea hyvää ei voi saada vaikka kuinka haluaisi, koska poliittiset päätökset ovat usein kompromisseja. Onneksemme Suomessa ei ole yksipuoluejärjestelmää, kompromisseista huolimatta nykyisenlainen monipuoluejärjestelmä on parempi.

 

11.4.07

Hallitusneuvottelijat sulkeutuivat Säätytalolle ulkopuolisilta piiloon. Mustaan säkkiin on tarkoitus koota kaikki ajatukset sekä toiveet ja ravistella. Katsotaan minkälainen yhdistelmä sieltä sitten tulee ulos. Eläkeläisten verotus, työhyvinvointi, lapsiperheiden jaksaminen, hoitohenkilökunnan palkka, perintövero, energiaratkaisut, työllistämisen ongelmat – mielestäni ainakin näihin täytyy löytyä ratkaisu jo hallitusohjelmassa.

 

Olen myös ehdottanut, että tiede- ja tutkimusasiat tulisi kerätä yhden ja saman ministerin vastattaviksi. Nykyisin nämä asiat ovat niin monen ministeriön alla, että kokonaisuus on hukassa. Jos tätä ei voida toteuttaa, niin ainakin pitäisi saada elinkeinoministeri. Julkisen talouden menoja ei voida kattaa, jos meillä ei ole työpaikkoja ja menestyviä yrityksiä. Vai onko nämä asiat tarkoitus koota työministeriön alle?

 

30.3.07

 

Järjestyksessä 64:t Vuorimiespäivät ovat parhaillaan käynnissä Otaniemessä. Siellä kävi selvästi esille, että maailmanmarkkinahintojen ollessa nykytasolla, alalla menee kohtalaisen hyvin. Tärkein kysymys tällä hetkellä onkin 60-luvulta peräisin olevan kaivoslain uudistaminen nyt alkavalla hallituskaudella.

 

Oli hyvä, ettei lakia tuotu edellisellä kaudella uraanihysteriassa pikakäsittelyyn. Kaivos- ja kaivannaisteollisuus ovat elinkeinopolitiikkamme kannalta tärkeässä asemassa. Siksi niitä koskevaa lakia ei saa pilata huonolla valmistelulla.

 

Syksyllä KTM teki kaivannaisteollisuuden kehittämisryhmän perustamisesta periaatepäätöksen. Tämä jäi kuitenkin puolitiehen, sillä ryhmää ei koskaan perustettu, vaikka ryhmän jäsenetkin oli jo nimetty.

 

Seuraavassa hallitusohjelmassa tulisi olla maininta kaivannaisteollisuuden kehittämisryhmän asettamisesta ja työn käynnistämisestä. Ilman riittävän laaja-alaisen ryhmän selvitystä ei kaivoslakia saa uudistaa. Kysymys on yhteiskuntamme tärkeästä hyvinvointitekijästä.  

27.3

Eilen illalla Espoon valtuustossa oli käsittelyssä kaavamuutos Leppävaaraan elämyspuiston osalta. Minusta on positiivista, että joku haluaa ottaa riskin ja rakentaa hankkeen aivan uudelle alueelle. Tämä on Espoossa uusi aluevaltaus. Kannatan hanketta, varsinkin kun kaupungin ei tarvitse laittaa euroakaan likoon.

 

Jatkossa on siis mahdollista saada uusia elämyksiä myös Espoossa ilman, että pitää matkustaa viikoksi Keski-Eurooppaan tai Lappiin. Meidän valtuutettujen on vain pidettävä huoli siitä, että myös hankkeeseen liittyvät reunaehdot toteutuvat. Esimerkiksi liikennejärjestelyt on saatava sujuviksi ilman, että paikalliset asukkaat kärsivät. Lisäksi kevyen liikenteen järjestelyihin täytyy löytyä turvalliset ratkaisut.

 

Koirapuiston kohtalo harmittaa. Nykyinen koirapuisto poistetaan kaavasta eikä uutta ole suunnitteilla. Leppävaaran alueella on paljon koria, joille pitäisi voida osoittaa alue tai alueita missä ne voivat juosta vapaasti.

 

26.3

Valtakirjat tarkistettiin tänään, joten olen nyt sitten virallisesti toisella kaudella. Hanhenmarssia aakkosjärjestyksessä apulaisoikeuskanslerin luo valtakirjan kanssa ja sieltä valokuvauksiin: eduskunnan virallinen, lehtikuva, Asian press, Yle jne. Sekosin jo laskuissa salamavalon räpseessä.

 

23.3

Kiitokset kaikille äänestäjilleni ja tukijoilleni valtakirjan uusimisesta tänne eduskuntaan. Lainsäädäntötyöhön paneutumisen ohella minulla on nyt mahdollisuus seurata edustajien lemmikkiharakan pesän rakentumista, joskin vähän eri vinkkelistä kuin ennen vaaleja. Uusi työhuoneeni on kerrosta ylempänä, saan sen haltuuni, kunhan sieltä ensin saadaan pestyä edellisen haltijan tupakan katkut pois. Ei muuten ole helppo homma. Siivoojan ja maalarin työtä seuratessani olen entistäkin vakuuttuneempi siitä, että tupakanpoltto pitää kieltää kaikissa sisätiloissa. Näyttävätkö passiivisten tupakoitsijoiden keuhkot samalta kuin huoneen ruskeat seinät?

 

16.3.

Olen taas koko aamupäivän vastaillut kansalaisten kyselyihin. Aiheet liikkuvat verotuksesta, eläkkeistä ja energiakysymyksistä lohenpoikasiin, subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen ja omaishoitajiin. Ja kaikkea siltä väliltä. On hyvä, että vaalit aktivoivat ihmisiä kyselemään ehdokkaiden kantoja. Suurin ongelma siinä on aikapula, kun kaikille on yritettävä vastata ennen vaalipäivää.

 

Vastauksia mietiskellessäni olen seurannut ikkunani ulkopuolella touhuavan harakkapariskunnan puuhia. Ikkunani avautuu yhdelle eduskunnan sisäpihoista ja siinä kasvaa tuuhea pihlaja. Nyt jo parin viikon ajan on pariskunta keräillyt risuja ja kantanut niitä puun oksanhaaroihin vaihtelevalla menestyksellä.

 

Tänään huomasin selvän pesänalun alkaneen muodostua tiettyyn paikkaan. Osa risuista jää kasaan osa putoaa maahan, mutta pesänrakentajat eivät masennu vaan tuovat aina uusia oksia lisää. Toivottavasti olen näkemässä pariskunnan tulevan pesueen hautomisen ja pienet harakanpoikaset niiden kuoriuduttua.

 

14.3

Ai että rakastan mukulakivien ja korkokenkien yhteiseloa. Kävellessäni kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan järjestämästä aamiaistilaisuudesta KY:ltä eduskuntaan, niin kas kummaa korko livahti mukulakivien väliseen rakoon ja jäi sinne. Nilkuttaen etsin lähimmän suutarin ja suit sait sukkelaan kengän korkoni oli naulattu, ruuvattu ja liimattu kiinni. Matka sai jatkua. Mukavaa tässä episodissa oli se, että sain kohdata suomalaisen käsityöläisen, suutarin, työnsä äärellä.

 

Aamiaisella opiskelijoiden kanssa nousi keskustelunaiheeksi muun muassa huippuyliopiston perustaminen tänne pääkaupunkiseudulle. Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoiden huoli taideopetuksen kaventumisesta on aivan oikea ja siihen onkin kiinnitettävä erityistä huomiota. Muuten ajatus Polin, Kauppiksen ja Taikin yhdistämisestä huippuyliopistoksi on mielestäni järkevä. Synergiaetu tulisi olemaan hyvä puolin ja toisin. Ratkaisu Taikin huoleen voisi olla sen säilyttäminen omana kokonaisuutenaan aivan kuten arkkitehtiosastokin on nykyisin Polilla.

  

11.3.

Kiertäessäni ihmisten parissa vaalitilaisuudesta toiseen, törmäsin jälleen työttömyyskoulutuksessa koettuihin epäkohtiin. Olen jo aikaisemmin yrittänyt selvittää, miksi kallis koulutus, jota työttömille annetaan, ei johda työllistymiseen.

Koulutuksessa pettyneet ja petetyksi itsensä kokeneet työttömät ovat hakeneet itselleen oikeutta niin valitusten kuin mediankin avulla. Tämä koulutusongelma tuntuu kuitenkin olevan sellainen Gordionin solmu, ettei siihen pysty mikään. No, tässä asiassa riittää töitä seuraavallakin vaalikaudella.

 

8.3. Hyvää naisten päivää!

Ilokseni luin aamutuimaan Hesarin pääkirjoituksen äitiyspäivärahasta. Ehkäpä tämä herättelee laajempaakin keskustelua ja jopa toimenpiteitä pienimmän äitiyspäivärahan korottamiseksi edes alimman työttömyyskorvauksen tasolle. Minulle tärkeäksi aiheen tekee se, että 9.6.2005 tein aiheesta kirjallisen kysymyksen ministerille ja lähetin lehdistölle äitiyspäivärahan pienuutta kommentoivan tiedotteen.

 

Kuten arvata saattaa opposition kansanedustajan ääni hukkui korpeen, asia vaiettiin silloin kuoliaaksi. Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen vastaus oli tyly ja korotusta vastustava.

 

Äitien onneksi kolmas valtiomahtimme lehdistö on nyt nostanut asian esiin, toivottavasti sen seurauksena saadaan korjaus tähän epäoikeudenmukaisuuteen.

 

6.3

Lukiessani eilen Länsi-Uusimaa lehteä elin hetken kuin painajaisunessa. Lehdessä luki, että viime vaalien ääniharava Marjo Matikainen-Kallström ei ole tällä kertaa ehdolla eduskuntaan. Onneksi todellisuuden taju toimi: OLEN EHDOLLA ja lehteen on pujahtanut painovirhepaholainen.

 

Olin yhteydessä  lehden päätoimittajaan, joka oli erittäin ystävällinen ja kertoi, että korjaus on tehty ja viesti välitetty myös Lehti-konsernin artikkelipankkiin, josta tämäkin juttu oli otettu. Toivottavasti muutkin lehdet, jotka ovat mahdollisesti artikkelia käyttäneet, ovat korjanneet virheen.

 

28.2

On se niin kiva, että pääministerikin vihdoin keksi ihan uutisena, uutena juttuna, että kiinteistövero ei pure pääkaupunkiseudulla. Kun hallituksen esitystä kiinteistöveron nostamisesta rakentamattomalle maalle käsiteltiin eduskunnassa, niin yritin vakuuttaa hallitusta, että ongelmat pääkaupunkiseudulla liittyvät kaavoittamiseen ja eritoten valitusprosessin kommervenkkeihin ja rakennusmaaksi kelpaavien alueiden puutteeseen. Tällöin hallitus ei ymmärtänyt tätä näkökulmaa ollenkaan. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

 

27.2

Pääsin juhlimaan uuden vanhusten palvelutalon avajaisia Espoon Jänismäessä. Juteltuani tässä Esperin talossa monen asukkaan, omaisen ja henkilökuntaan kuuluvan kanssa vakuutuin, että hyvää, korkeatasoista, viihtyisää ja jopa kustannuksiltaan järkevän tasoista vanhuspalvelua voidaan tuottaa ihan ostopalveluna. Kaupungin ei todellakaan tarvitse itse tehdä kaikkea, kun on näin hyviä yhteistyökumppaneita. Tässä olisi mallia monelle muullekin kunnalle. Ikä on todellakin iloinen asia!

 

26.2

Leppävaarassa Sellon kirjastossa on pieni galleria Anna. Olimme tänä aamuna pystyttämässä sinne keramiikkanäyttelyämme "Entäs sitten?" "Me" tarkoittaa keramiikkaryhmää, joka on kokoontunut vuosia Espoon Työväenopiston suojissa ja saanut nimekseenkin komean Mestarikurssi. Kaikilta meiltä ryhmäläisiltä on esillä töitä, minultakin kolme teosta. Olemme kaikki harrastajia, mutta näyttely kokonaisuus onnistui mielestämme oikein hyvin. Näyttely on avoinna kirjaston aukioloaikoina kolme viikkoa tästä eteenpäin. Kannattaa käydä katsomassa!

 

25.2

Sipoo äänesti juuri niin kuin me kaikki odotimmekin, vastustivat Helsingin laajentumisaikeita. Olen sipoolaisten kanssa aivan samaa mieltä, sillä en hyväksy suuremman sanelupolitiikkaa. Sipoo on nyt ryhdistäytynyt ja kaavoittanut Helsingin havittelemille maille asuntoja aivan kuten Helsinki vaatiikin. Eikö tämän pitäisi riittää.

 

Sitä paitsi voimassa olevan lain mukaan kunnilla on itsemääräämisoikeus, joten Helsinki ei voi Sipoon vastustaessa ottaa edes hallituksen päätöksellä maita itselleen. Ainut keino kaappauksen toteuttamiseen olisi, että eduskunta muuttaisi lakia.

 

22.2

Pohjoismaisten lajien MM-kisat alkavat tänään Sapporossa. Peukut pystyyn, jotta mitalisato olisi hirmuinen. Virallinen tavoitehan on 6 mitalia, mutta se on vain valmennuksellinen tavoite, joka aina asetetaan. Urheilijat asettavat omat tavoitteensa itse kukin tykönään eikä heidän tarvitse virallisista tavoitteista välittääkään. Tsemppiä tytöt ja pojat!

 

19.1

Globalisaatio ja vapaakauppa ovat totta kai kansantaloudellisesti hyviä asioita. Yksilön kannalta katsottuna juuri nyt, kun Perlos ja Elcotec irtisanovat valtavan määrän ihmisiä, globalisaatio-sana ei todellakaan herätä myönteisiä ajatuksia. Harva jaksaa työpaikan mentyä alta muistaa, kuinka paljon hyvää maailmankaupan vapautuminen on Suomelle tuonut.

 

Se on valitettavaa, että Suomi ei ole osannut oikein eikä riittävästi varautua ympärillämme tapahtuviin muutoksiin, vaikka merkit tulevasta ovat olleet selvästi nähtävissä. Peräänkuulutin jo monta vuotta sitten toimia työllisyyden ylläpitämiseksi, mutta poliitikot eivät tunnu uskaltavan tehdä välttämättömiä, usein kipeitäkin päätöksiä äänestäjien kaikkoamisen pelossa. Meillähän on aina jotkut vaalit juuri tulossa.

 

12.2

Liukkaan ajon kurssin pitäisi olla pakollinen jokaiselle autoilijalle vuosittain. Minulla oli mahdollisuus pyöritellä autoa kolmen tunnin ajan Porvoon Vesössä ja kokeilla turvallisissa oloissa ääritilanteita. On tärkeää tietää mitä tehdä, kun tien pinta on jäinen ja hirvi loikkaa eteen tai vastaantuleva auto tulee omalla kaistallani kohti. Ei se väistäminen vielä mitään, mutta se omalle ajoradalle paluu hallitusti, siinä vasta haastetta.

 

Kurssilla oppi välttämään ylireagointia ja konkreettisesti tajusi ajonopeuden, reagointiajan ja äkkiliikkeiden vaikutuksen toisiinsa. Perisuomalainen asenne "Eihän me mitään kursseja tarvita, kyllä me osataan" on syytä heittää romukoppaan ja lähteä kurssille. Sitä paitsi liukastelu valvotuissa oloissa oli hauskaa!

 

31.1

Hiihtoputki on tulossa Espoon Leppävaaraan, vihdoinkin! Noin kymmenen vuotta sitten tehdyn markkinatutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudulla olisi jo silloin ollut kysyntää kahdelle sisähiihtotilalle. Sen jälkeen sisähiihtomahdollisuuksia on syntynyt useita eri puolelle Suomea, mutta tänne etelään jäähallien luvatulle alueelle, jossa talvi on lyhyt ja lunta vähän, näin ei ole tapahtunut.

 

Hiihtoputki-hankkeen julkistaminen ajoittui samaan hetkeen, kuin kansainväliset ilmastotutkijat julkistivat raporttinsa, jossa kerrotaan Suomen ilmaston lämpenevän 9 astetta seuraavien kymmenien vuosien aikana. Ehkäpä tämä rahoitukseltaan kunnossa oleva hanke toteutuu vihdoinkin. Päätöksiä Espoo!

 

25.1

Venäjä kiinnostaa, Venäjä pelottaa, Venäjä puhuttaa, Venäjä haastaa, Venäjä askarruttaa, Venäjä suututtaa, Venäjä pelastaa, Venäjä auttaa!

Tulevaisuusvaliokunnan raportti "Venäjä 2017 - kolme skenaariota" julkistettiin tänään. Tullessani eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan jäseneksi kaksi vuotta sitten Esko Juhani Tennilän kanssa esitimme huolemme siitä, että Suomessa Venäjä osaaminen hiipuu eikä eduskuntakaan ole tietoinen missä mennään. Päätimme ajaa Venäjä asian TuVin asialistalle ja sen seurauksena saatiin aikaan tämä raportti.

 

Kuuluin raportin ohjausryhmään. Eskon johdolla olemme yli vuoden ajan pohtineet ja keränneet Venäjä tietoutta laajan asiantuntijaryhmän kanssa. Vihdoin ja viimein olemme tässä vaiheessa - raportti on julkistettu.

 

Mielenkiintoista työssä oli se, että kiinnostus Venäjää kohtaan lisääntyi sitä mukaa kun raportti läheni valmistumistaan. Aihe osoittautui vetovoimaiseksi. Yhtäkkiä Venäjä onkin kaikkien agendalla - joillain jopa vaaliteemoina. Hyvä näin, sillä tarkoituksemme olikin herättää asiasta keskustelua ja avata mm. edustajien silmiä.

 

Seuraavalla vaalikaudella seuraava Tulevaisuusvaliokunta jatkaa varmasti saman asian tiimoilta, keskittyen silloin johonkin sen osa-alueeseen. Toivottavasti saan olla mukana työstämässä seuraavaakin raporttia ja näin tuoda omaa Venäjä-osaamistani ja kokemustani edelleen mukaan valiokunnan työhön. Vaalithan senkin ratkaisevat.

 

23.1

"Lapsi" on kasvanut aikuiseksi ja lähtenyt maailmalle! Luovutin tänään pitkään ja perinpohjaisesti valmistellun tutkimus- ja tiedepoliittisen raporttini "Tulevaisuus tehdään nyt" Kokoomuksen järjestämässä Tiede- ja teknologia seminaarissa puheenjohtaja Jyrki Kataiselle. Raportin laatiminen oli todella suuri ponnistus, aivan kuin olisi tehnyt opinnäytteen.

 

Raportissa on hyvin laajasti käsitelty Suomen tiede- ja tutkimuskenttään liittyviä ongelmia pääasiassa Suomen kilpailukyvyn kannalta tarkasteltuna. Materiaalia ja siihen liittyviä toimenpide-ehdotuksia tuli työn edetessä valtava määrä. Karsiminen oli vaikeaa, mutta toisaalta raporttia ei haluttu paisuttaa liikaa.  Mukaan otettiin lopulta vain keskeisimmät toimenpide-ehdotukset.

 

Kiitokset vielä kerran kaikille työryhmän jäsenille, asiantuntijoille joita kuulimme sekä raporttia kommentoineille. Vaikka sen itse sanonkin - raportti kannattaa lukea.

"Tulevaisuus tehdään ny" -raportti

 

21.1

Tyttärelleni tämä sunnuntaipäivä on hyvin jännittävä ensimmäisten uintikisojensa takia. Yhtenä päivänä viikolla hän tuli kotiin ja ilmoitti, että sunnuntaina on Cetus gp ja minä uin siellä 50m. Jaaha, totesin. Sitten tajusin, että niinhän minäkin aikanaan ilmoitin vanhemmilleni tekemiseni jo samanikäisenä: 7-vuotiaana. En antanut vanhemmilleni vaihtoehtoja eikä tunnu tyttärenikään antavan.

 

Tässä sitä nyt ollaan. Istun Espoonlahden uimahallin katsomossa muiden vanhempien kanssa jännittämässä. Mielessä kaikilla on varmaan samat asiat: eihän hän vaan verryttele itseään väsyksiin, muistaako vaihtaa kuivat simmarit verryttelyn jälkeen päälleen, muistaako käydä vessassa ennen starttia, ehtiikö lähtöön ajallaan, varastaako startissa, onnistuuko käännös ja ennen kaikkea onko hän itse tyytyväinen suoritukseensa.

 

Kaikki meni hyvin. Äidin jännitys oli aivan turhaa. Tyttäreni näköjään kykenee toimimaan ryhmän vetäjän johdolla itsenäisesti ilman äidin paapomista.

 

16.1

Talkootyön huippu esimerkki on uuslestadiolaisten rakennustyömaa Helsingin Puistolassa. Pääsin tutustumaan tähän suururakkaan eilen illalla. Kaikki työt metalliovista lähtien tehdään itse ja talkoilla! Mestari ja kisälli periaate on voimissaan. Se mitä ei vielä osata, siihen kouluttaudutaan. Tekijöillä on asiat kunnossa, esim. tulityökortit, kosteantyön kortit, pikityökortit jne. on hankittuina. Tästä "kaiken voi oppia, jos vain haluaa" -asenteesta olisi esimerkkiä muillekin.

 

15.1

Päivä meni täysin tekniikan parissa. Alan vuosittainen merkkipäivä on teknologia päivät Otaniemessä. Otaniemen "Science Park" on meikäläisessä mittakaavassa merkittävä alueellinen yhteenliittymä.

 

Päivän aikana alan yhteiseksi viestiksi nousi perusopetuksen ja perustutkimuksen tason nostaminen kansainväliselle tasolle. Tarvittaisiin kymmenkertainen panostus, jos huipulle halutaan. Ja halutaanhan me.

 

11.1

Karjalanliitto, jonka työvaliokunnan jäsen olen, hakee uutta toiminnanjohtajaa. Häneltä edellytetään esimiestaitoa, talousosaamista, esiintymistaitoa ja järjestöosaamista mutta lisäksi myös karjalaisen kulttuurin tuntemusta. Ilahduttavaa on, että paikkaa haki kaiken kaikkiaan 28 hyvinkin tasokasta hakijaa. Työvaliokunnassa päätimme haastatella useampia hyviä hakijoita, joista kaikista olimme yksimielisiä. Haastattelut ovat vasta tulossa, mutta olen vakuuttunut, että saamme hyvän toiminnanjohtajan jatkamaan nykyisen johtajamme Hannu Kilpeläisen työtä.

 

2.1.2007

Tasavallan presidentti otti uudenvuodenpuheessaan kantaa eläkeläisten ja vanhusten asemaan ja kohteluun. Olin siitä tosi iloinen, sillä oppositiosta näihin asioihin vaikuttaminen on todella työlästä, jopa mahdotonta. Olen puhunut näistä asioista monessa eri yhteydessä, mutta hallitus kohauttaa olkiaan oppositiokansanedustajan ärhentelylle.

 

Ehkäpä nyt kun huoli tuli korkeimmalta mahdolliselta taholta, hallitus ja varsinkin demarit tekevätkin jotain asioiden kuntoon saattamiseksi. Eikä se enää jää pelkkiin puheisiin.

 

1.1.2007

Uuden vuoden tinat on valettu ja lupaukset on annettu. Itse lupaan liikkua vuonna 2007 enemmän kuin 2006. Tämä lupaus minun on helppo pitää, sillä sain nuorimman lapseni viime vuonna ja se rajoitti liikkumistani silloin. Toisaalta olen vakavissani, sillä meidän jokaisen on liikuttava riittävästi pysyäksemme terveempinä ja jaksaaksemme sekä työssä että tavallisissa jokapäiväisissä askareissa.

 

Lupausta vauhdittamaan vastasin miljoonan askeleen haasteeseen, jonka pani alulle Espoon valtuustoryhmämme puheenjohtaja Martti Merra. Eikä tämä haaste pidä sisällään hyötyliikuntaa. Se on sitten till.

 

15.12.2006

 

Käytin eilen puheenvuoron eduskunnan täysistunnossa, jossa ehdotin harkinnanvaraisten valtionavustusten korvaamista objektiivisiin perusteisiin, esimerkiksi PARAS- hankkeessa määriteltyihin kriteereihin perustuvilla kuntien avustuksilla. Olisi tietysti pitänyt tietää, että ne omien puheittensa miettimiseen tai naapurin kanssa keskusteluun keskittyvät edustajatoverit eivät kuuntele mitä pöntöstä milloinkin puhutaan.

 

Haluan siis korvata kuntien ehdottomasti tarvitseman avustuksen sulle-mulle-suhmurointiin perustuvan "harkinnanvaraisuuden" objektiivisilla kriteereillä.  Sitä paitsi haluan sen jatkuvan myös vuoden 2011 jälkeen. Nämä vaikkukorvat kuulivat puheesta vain harkinnanvaraisuuden lopettamisen, eivät sen korvaamista oikeudenmukaisemmalla järjestelmällä.

 

Tässä suora lainaus puheestani: "Selvää on, että rahaa kuntiin tarvitaan lisää, mutta mitäpä hallitus vastaa tähän. Hallitus ratkaisee asian harkinnanvaraisten avustusten leikkaamisella. Kokoomus sen sijaan haluaa nostaa juuri näihin avustuksiin budjetoitavan rahan määrää 5 miljoonalla eurolla. Harkinnanvaraisista avustuksista sen verran, että niistä tulee jatkossa luopua kokonaan ja niiden tilalle tulee saada objektiivisiin, asiaperusteisiin, kriteereihin perustuva avustusten jako. Harkinnanvaraisuus tarkoittaa nykyisin lähinnä sulle-mulle-suhmurointia, jolla on enemmän tekemistä poliittisten kaveri- ja toveripiirien kanssa kuin kuntien avuntarpeen kanssa. Esimerkkejä ei tarvitse hakea kaukaa. Siksi näiden valtionapujen jakaminen tulisi sitoa tiukasti esimerkiksi Paras-hankkeen myötä voimaan astuviin ongelmakunnat määritteleviin kriteereihin ja lopettaa niiden harkinnanvaraisuus eli sulle-mulle-suhmurointi."

 

14.12.2006

 

Sain jokin aika sitten erittäin hyvän ja valaisevan meilin eräästä yhteiskunnassamme vallitsevasta epäkohdasta. Eilen syvennyin tutkimaan sitä tarkemmin. Siinä kirjoittaja sanoo, että hänen tarkoittamansa epäkohta on ollut jo pitkään eduskunnan tiedossa.  Jäin miettimään mitä hän mahtaa tarkoittaa sillä? Eduskunta koostuu kahdesta sadasta yksilöstä, joilla on oma taustansa ja omat tietonsa. Olen ollut nyt eduskunnassa kaksi ja puoli vuotta ja ainakin minä kuulin tästä epäkohdasta ensimmäisen kerran. Mitään yleistä "eduskunnan tietoa" ei ole.

 

Juuri siksi onkin erittäin tärkeää, että kansalaiset kirjoittavat edustajilleen toteamistaan epäkohdista. Sillä tavalla me kansanedustajat saamme tarvitsemaamme tietoa asioiden hoitamiseksi ja parantamiseksi.

 

5.12.2006

 

Nyt on Suomikin hyväksynyt EU:n perustuslaillisen sopimuksen. Suomi ei menetä itsenäisyyttään tämän myötä, vaikka jotkut niin luulevatkin. Suomi päättää jatkossakin omista asioistaan itsenäisesti. Nyt meillä vain on parempi mahdollisuus vaikuttaa Euroopassa emmekä myöskään istu yksin täällä Venäjän kainalossa.

 

Ainoa asia mistä piti käydä pientä itsepainia oli se, että kannattaako sopimus ratifioida nyt vai vasta myöhemmin, kun kaikki yksityiskohdat pilkunpaikkoineen on tiedossa. Loppujen lopuksi sehän nyt ei itse asiaa miksikään muuta.

 

27.11.2006

 

Parashankkeesta…

 

Ihmetyttää miten demokratia toimii tämän asian käsittelyssä. Hallitus antoi pitkällisten kompromissi neuvottelujen jälkeen lakiesityksen eduskunnalle vasta lokakuussa. Nyt se pitäisi käsitellä pikavauhtia, jotta se voisi astua voimaan vuodenvaihteessa suunnitelmien mukaisesti. Valiokunta ei mitenkään pysty kuulemaan riittävästi asiantuntijoita, jotta sen jäsenet pystyisivät luomaan kunnon mielikuvan mahdollisimman laajasti. Tässä ollaan siis selkä seinää vasten ja voi aivan syystä puhua huonosta lain valmistelusta. Koska kuntauudistuspakettia kaivataan pikaisesti, on selvää, että laki astuu ajallaan voimaan, ehdittiinpä ehdotusta käsittelemään eduskunnassa kunnolla tai ei.

 

Toisaalta hallitus on jo sisäiset taistelunsa paketin sisällöstä taistellut, eikä sitä kiinnosta mitä opposition kansanedustajat hankkeesta ovat mieltä. Hallituksen omien edustajien sanomisia sitoo yhteisesti sovitut pelisäännöt ja kädet ojentuvat painamaan oikeaa nappia aikanaan riippumatta valiokuntakäsittelyn aikana esiin tulleista seikoista. Näinhän se demokratia toimii. 

 

24.11.06

 

Minulle torstait ovat aina toivoa täynnä. Syy siihen on, että torstai-illat on varattu luovuudelle eli säännölliselle keramiikkaharrastukselleni.

 

Eilen en ehtinyt harrastamaan. Keramiikat jäivät tekemättä kiitos Putinin ja muiden päämiesten aiheuttaman liikennekaaoksen, joka myöhästytti aikatauluja niin että juuri ja juuri ehdin illalla Kuntien Takauskeskuksen 10-vuotisjuhlaan.  Päivällä ongelmia tuotti siirtyminen ruuhkautuneessa keskustassa Kuntien takauskeskuksen valtuuskunnan kokouksen, Tekniikan Akateemisten valtuuston ja tietysti eduskunnan välillä.

 

Sompailu edestakaisin kaupungilla oli suoraan sanoen painajaismaista. Vähän väliä törmäsi johonkin turvallisuudesta vastaavaan henkilöön, joka ilmoitti hyvin ystävällisesti, että tästä ei nyt tällä kertaa pääse. Ratikka jumiutui, kun kiskoille kääntynyt auto oli juuttunut paikoilleen toiseen suuntaan kulkevan liikenteen pysäytyksen vuoksi. Takseja ei ollut, ne kun tuntuivat kaikki olevan pysäytetyn liikenteen toisella puolella. Ja koko ajan satoi.

 

Tänään vihdoin välähti. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Liikkuminen Tekniikan Akateemisten valtuuston, täysistunnon ja valiokuntien välillä onnistui hyvin näpsäkästi ja nopeasti metrolla. Herrat delegaatioissaan voivat jumiuttaa liikenteen maanpäällä, me tavikset liikutaan sujuvasti maan alla tunneleissa.

 

23.11.2006

 

Kuntien takauskeskuksen valtuuskunnan kokouksessa kävimme läpi parhaillaan eduskunnan hallintovaliokunnassa käsittelyssä olevaa PARAS hanketta eli hallituksen esitystä Kunta- ja palvelurakenneuudistukseksi.

 

Keskustelun alustajina olivat kaupunginjohtaja Markku Rahikkala Nokialta sekä kunnanjohtaja Merja Ristikangas Leivonmäeltä. Alustuksien jälkeen ei jäänyt epäselväksi pitääkö 1200 asukkaan kunnan liittyä suurempaan yhteisöön. Kun kunnan työikäisestä väestöstä 30 % on eläkkeellä, vero eurot eivät yksinkertaisesti riitä edes vanhusväestön lakisääteisten palvelujen hoitamiseen saatikka sitten muiden. Kunnan talous ei kestä yhtään erityissairaanhoitoa vaativaa sairaustapausta, huostaanottoa tms. Suuremmissa kokonaisuuksissa yllättävätkään tapaukset eivät heilauta kunnan tasetta ja peruspalvelut voidaan hoitaa. Kuntahan on olemassa kuntalaisia varten.

 

Merja Ristikangas kertoi alustuksessaan omasta konkurssikypsästä kunnastaan ja päättäjien pohdinnoista ja päätöksistä siellä. Kunnioitan Leivonmäen asennetta ja erityisesti sitä, että he ovat uskaltaneet ja halunneet nostaa kissan pöydälle ja pohtia avoimesti että mitäs nyt. Valtuustolla on olemassa yksimielinen päätös kuntaliitoksen puolesta eli nyt sitten on yksi kunta myynnissä. Myydään kunta eniten tarjoavalle. Ensimmäinen, toinen ja….

 

161106

 

Yritin saada hallituksen kyselytunnilla eduskunnassa ministeri Huoviselta vastausta siihen, miksi hallitus on myöntänyt 2,3 milj. euroa Vaalimaalle johtavan valtatien reunaan rakennettavan penkereen rakentamiseen jonottaville rekoille, muttei esimerkiksi erillisen jonotusta varten olevan paikoitusalueen rakentamiseen.

 

Tyhjiä, tähän tarkoitukseen lähes valmiita alueita löytyy varmasti. Tällöin yrittäjät voisivat tarjota ruokailupalveluja ja voitaisiin rakentaa asialliset sosiaalitilat. Tässähän olisi myös mahdollisuus saada edes muutama lantti enemmän jäämään Suomeen.

 

Kolmen vuorokauden odottelu tienposkessa ei ole inhimillistä. Rekkakuskit ovat tärkeä osa kuljetusketjuja ja he ansaitsevat paremman kohtelun.

 

Entä sitten paikallisten asukkaiden arki? On se vaan niin kiva tuijottaa rekkajonoa parin metrin etäisyydeltä makuhuoneen ikkunasta, kuunnella moottoreita ja haistella pakokaasuja. Suurin ongelma on kuitenkin turvallisuus.  Nyt suunnitelmissa on siis rakentaa lisäpiennar rajalle johtavalle tielle. No, onhan se parempi kuin ei mitään.

 

14.11

 Kokoomuksen Korvakiertue on avattu. Mikäpä paremmin olisi soveltunut kampanjan avaukseen kuin aikalailla kokoomuslainen Espoon Tapiola? Kahvila Korvaan tulikin runsaasti väkeä. Ihmiset kävivät purkamassa tuntojaan jopa enemmän kuin aikaisemmin, tosin ovat he aina tulleet mieluusti juttelemaan kanssani.

 

Nyt sain eräältä kävijältä hyvinkin seikkaperäisen selvityksen Suomenlahden tilasta ja siihen vaikuttavista asioista. Pietarin puhdistamattomat jätevedet eivät ole kuin osa totuudesta. Tietenkin Suomenlahden perukalle niillä on suunnaton vaikutus, mutta mitä enemmän länteen päin mennään, niin sen vähemmän.

 

Meillä on valitettavasti tapana vähätellä omia tekosiamme. Ei suomalaisillakaan ole ihan puhtaat jauhot pussissa. Merenpohjaan on saostunut omia jätteitämme, siksi hallitsematon ruoppaus ei ole järkevää. Ruopattaessa kaikki sotkut levittyvät entistä laajemmalle. Ruoppaajilla pitäisikin olla erityinen lupa, lisenssi tähän touhuun.

 

Osa asianosaisista tietenkin vastustaa, näkee sen turhana holhouksena. Suomenlahden tilan pitäisi kuitenkin olla meille jokaiselle tärkeä asia, joten ruoppaajallakin pitäisi olla asianmukainen kalusto ja tieto siitä voiko juuri kyseisessä kohdassa ruopata. Mielestäni tätä "holhousta" tarvitaan ja eiku vaan ruoppaus luvanvaraiseksi.

 

13.11

Espoon valtuuston talousarvion lähetekeskustelussa esitin Leppävaaran 1960-luvulla rakennetun uimahallin peruskorjauksen aloittamista jo ensi vuonna. On aika uskomatonta, että Suur-Leppävaaran alueella, jossa asuu n. 60 000 ihmistä, on Espoon surkein, peruskorjaamaton uimahalli. Rikkinäiset kaakelit rikkovat varpaat ja ilmanvaihtokin hoidetaan ovia avaamalla. Ei ole teknologiakaupungin arvoista.

 

Liikuntalautakunta on vuosi toisensa perään esittänyt määrärahoja tähän hankkeeseen, johon myös valtio on luvannut tukea, mutta ei vain tunnu kelpaavan Espoolle. Kaikki, joilla on mahdollisuus, käyvät uimassa muualla kuin Leppävaarassa. Kaikilla ei tosin ole mahdollisuutta siihen Espoon "hyvien" liikenneyhteyksien takia. Eikä siinä kyllä ole mitään järkeäkään. Muut hallit kuormittuvat, uintimukavuus kärsii ja käyttökustannukset kasvavat.

 

9.11

 

Parin viikon päästä on taas työväenopistojen syksyn kurssiarviointien aika. Niille kuntalaisille, jotka ovat päässeet vapaan sivistystyön vaikutuspiiriin, sillä on hyvin suuri merkitys. Eri alojen oppilaitoksissa opiskellaan täyspäiväisesti ja tosissaan tulevaan ammattiin, mutta meille harrastelijoille on todella arvokasta, että voimme opiskella ja harrastaa vähän kevyemmin ilman paineita suoriutumisesta. Jos työväenopisto mahdollisuutta ei olisi, jäisivät nämäkin elinikäisen oppimisen haasteet vastaamatta.

 

Usein puhumme opiskelijoiden kesken työväenopiston terapeuttisista vaikutuksista meille kaikille, niin eläkeläisille, työttömille, yksinäisille kuin päivätyössään stressaantuneille. Liikunta ja taideaineita ei vain ole opiston ohjelmassa riittävästi. Onko niin, että uuden luomisen ja itse tekemisen merkitystä ei ymmärretä niiden joukossa, jotka eivät ole itse päässeet sitä kokemaan.

 

Vapaalle sivistystyölle ja erityisesti työväenopistoille on saatava lisää määrärahoja. Opiston sisällä varoja on suunnattava nimenomaan taideaineisiin. Näille kursseille on jatkuvat jonot, eivätkä kaikki halukkaat mahdu mukaan. Lupaan, että työväenopiston taideaineisiin suunnatut määrärahat säästävät aikaa myöten muita sosiaalimenoja toimimalla ennaltaehkäisevästi opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin puolesta.

 

30.10.2006

Sipoota viedään nyt kuin pässiä narussa. Helsinki ottaa itselleen mitä tahtoo vain pelkästään saadakseen itselleen veronmaksajia.

 

Miksi Helsinki ei ole valmis kaavoittamaan ja rakentamaan jo omistamilleen alueille uusia asuntoja, vaan haluaa ottaa Sipoosta kolmasosan muka pääkaupunkiseudun edun nimissä. Muutama päivä sitten eräs helsinkiläinen vaikuttaja väitti, ettei hajaseutuja kannata kaavoittaa, koska pienasutus on valtava energiasyöppö. Tiivis kerrostaloasuminen säästää sähkö- ja lämmityskuluissa, mikä on aivan totta. Mutta miksei Helsinki tiivistä jo olemassa olevia alueita ja anna seutukuntien kasvaa omaa tahtiaan. Koska Helsinki haluaa rakennusmaata, miksei se osta sitä vaan ottaa yhden kolmasosan naapurikunnasta. Toisaalta - miksei se sitten ota koko kuntaa.

 

18.10.

Pienen ekaluokkalaisemme ensimmäinen syysloma alkaa tänään koulupäivän päätyttyä. Sen kunniaksi päätimme koko perhe ottaa lomaa ja lähteä mökille pariksi päiväksi. Oma äitiysvapaani loppuu lokakuun lopussa, joten minullekin tämä mökkiloma on mukava virkistäytyminen ennen kiireisen eduskuntatyön alkua.

 

17.10.

Järjestimme (Uudenmaan Kokoomusnaiset) eilen eduskunnan kansalaisinfossa tilaisuuden omaishoitajuudesta. Paikalla oli yllättäen yli 20 henkeä heti tilaisuuden alkaessa, vaikkei siitä ollut mitään erillistä mainosta. Mukava huomata, että ihmiset lukevat eduskunnan tiedotteita.

 

Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ja läheiset ry:stä oli paikalla Päivi Lappalainen, omaishoitajan arjesta kertoi Marju Silander ja minä kerroin lähinnä lainsäätäjän näkökulmasta asiasta valtakunnallisesti. Alun perin myös Sirpa Pietikäisen piti olla mukana. Konkreettisen esimerkin omaishoitajan arjesta saimme, kun hän joutui perumaan tulonsa, koska joutuikin jäämään hoitamaan omaistaan. Näin se käytännössä menee: Omaishoitajan on luovuttava omista ennalta sovituista menoistaan, jos hoitorenkaassa jokin lenkki pettää.

 

Keskustelu oli innokasta ja ihmisten kokemukset byrokratiasta aika tyrmääviä. Kysymys ei ollut niinkään yksittäisistä virkailijoista, vaan järjestelmän puutteista. Omaishoitajien yhdistyksellä on tärkeä rooli olla tukena silloin kun apua viranomaisilta ei saa. Selvästi huomasi, että sitkeydellä saattoi saada oikeuksiaan, usein vain omaishoitajan tarmo kuluu hoidettavalle eikä sitä enää jää oikeuksista taisteluun.

 

Omaishoitajaksi pääsemisen vaikeus, kuntien rahan puute, mahdottomuus vapaapäivien käyttämiseen, kuljetusten ongelmat, sijaishoitopaikkojen taso – kaikki nämä ongelmat nousivat keskustelussa esiin. Toisaalta esiin nousi myös vahva halu hoitaa itse rakasta lähimmäistä niin kauan kuin mahdollista kaikista vaikeuksista huolimatta.

 

Kotiin ajaessani kaikki nämä asiat pyörivät päässäni. Päällimmäiseksi nousi kunnioitus näitä omaisiaan hoitavia ihmisiä kohtaan ja toisaalta kiukku yhteiskunnan välinpitämättömyydestä hoitaa näiden ihmisten asiat kuntoon.

 

1.10.

Tänään olimme päivystämässä Helsingissä Jugend-salissa Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 100-vuotisjuhlanäyttelyssä. Näyttely on Naisjärjestöjen keskusliiton tekemä ja päivystyksistä huolehtivat sen jäsenjärjestöt kukin vuorollaan. Kokoomuksen Naisten Liiton päivä oli tänään ja vastuun siitä saimme me Uudenmaan Kokoomusnaiset.

 

Ohjelmassa oli tervetulotoivotusta, äänioikeuden tärkeydestä puhumista, eduskuntavaaliehdokkaittemme esittelyä ja pieni kahden hengen näytelmä. Piirihallituksemme jäsenet Heidi Ronimus ja Taru Liira osoittautuivat loistaviksi näyttelijöiksi. Tämä tietää heille pestiä tulevissakin koitoksissamme!

 

Päivän kohokohta oli kun haastattelin valtiopäiväneuvos Elsi Hetemäki-Olanderia. Aina niin pirteä ja elegantti Elsi ei pettänyt odotuksiamme tälläkään kertaa. Hän kertoi eloisasti ja mielenkiintoisesti poliittisen uransa alkuajoista, uranuurtaja työstään naispoliitikkona sekä kommentoi terävästi nykymenoa.

 

Kahvilaan saimme leivonnaisia yhdistyksiemme jauhopeukaloilta ja kyllä nämä kotona leivotut herkut menivätkin kaupaksi.

 

Tänään satoi välillä aika rankastikin mikä varmaan verotti kävijämäärää sekä meillä Jugend-salissa että varsinkin Silakkamarkkinoilla kauppatorilla. Kiinnostuneita riitti kuitenkin koko päiväksi. Todella tyytyväinen olin siihen mukavaan yhteishenkeen, jolla saimme päivystyksemme hoidettua, vaikka päivä olikin aika rankka.

 

28.9.

Eilen illalla oli keskimmäisen lapseni vanhempainilta. Siellä nousi keskusteluun lasten outo puheenaihe – seksi. Aihe nousee esiin lähes joka päivä ja tuo hämmennystä lasten keskuuteen. Me paikalla olleet vanhemmat olimme kaikki yhtä mieltä siitä, ettei tämä aihe olisi vielä tarpeen lapsillemme.

 

Kysymyksessä on siis päiväkotiryhmä, jossa lapset ovat vasta viisivuotiaita.

 

Suomalainen yhteiskunta ja varsinkin suomalainen mainos- ja viihdemaailma tyrkyttää seksiä jo niin paljon ja sellaisissa paikoissa, että viisivuotiaat naperotkaan eivät voi siltä välttyä. Lähes kaikkea myydään seksin avulla, jäätelöstä pesuaineisiin, oopperasta kattiloihin.

 

Kyllä aikuinenkin hätkähtää, kun ohi kiitävän bussin kyljessä on kuva naisen paljaasta takapuolesta ja valtava käärme ilmeisesti aikoo tuota pikaa nielaista naisparan. Siinä vaaditaan jo vähän satutädin lahjoja, kun yrittää selittää ihmettelevälle viisivuotiaalle, että kysymys onkin oopperasta!

 

Kyllä äitinä toivoisi, että lapset saisivat olla lapsia ja säilyttää lapsen maailman vähän pitempään. Seksi kuuluu aikuisten maailmaan, ei päiväkodin arkipäivään.

 

20.9.

Perjantaina on talousarvioaloitteiden viimeinen jättöpäivä. Jälleen kerran oli pakko miettiä, miksi tehdä niitä ollenkaan. Nyt kun ollaan oppositiossa, ei ole mitään mahdollisuutta niiden läpimenolle.

Sain kuitenkin selitettyä itselleni miksi niitä kannattaa tehdä: Ne toimivat mielipiteen ilmaisuina, parhaassa tapauksessa keskustelun herättäjinä. Niillä osoitetaan se suunta mihin oppositio ja erityisesti minä haluaisin suomalaista politiikkaa vietävän.

 

Missä sitten kulkee raja aitojen aloitteiden ja populististen siltarumpu-aloitteiden välillä? Sen vetäminen on tosi vaikeaa. On edustajia, jotka eivät koskaan tee talousarvioaloitteita, vaan käyttävät tarmonsa johonkin tuottavampaan työhön. Sitten on niitä, jotka vuodesta toiseen tekevät kymmeniä (turhia) aloitteita, voidakseen kertoa maakunnassa kyllä yrittäneensä sitä siltarumpua, mutta kun tuhmat hallituspuolueet eivät sitä hyväksyneet. Ja tottahan se onkin, tosin jo etukäteen kaikkien tiedossa.

 

Kysymys taitaa olla vain eri tavasta tehdä tätä eduskuntatyötä. Joku tekee sitä suurella metelillä ja toinen tekee sitä hiljaa puurtaen. Työssä onnistumista ei kuitenkaan voi mitata pelkällä "metelin" määrällä, siihen tarvitaan muutakin.

 

Tänä vuonna jätin neljä aloitetta: Kaksi koskien yliopistojen rahoitustilannetta, yhden Ruotsinpyhtään tiealoitteen ja yhden koskien koululaisten kerhotoiminnan rahoitusta.

 

18.9.

Sain keväällä kutsun tulla alustajaksi Veteraaniopettajien koulutustilaisuuteen Silja Symphonille syyskuussa. Lupauduin äitiysvapaastani huolimatta alustajaksi.

Kun sitten kesällä kerroin muutamalle kollegalleni tästä tilaisuudesta kaikki voivottelivat ja toivottelivat "tsemppiä vaan sulle, toivottavasti ne ei syö sua". Vähän kauhuissani mietin, että mitä tuli luvattua.   

Ennen tilaisuutta ehdin juoda kahvit yhdistyksen puheenjohtajan ja sihteerin kanssa ja sain heti lyhyen briiffauksen siitä kuinka poliittiset seniorijärjestöt ja liikuntajärjestöt kahmivat jättipotin valtion jakamista avustuksista.

 

Koulutustilaisuus alkoi, oma alustukseni oli aivan alussa. Se yleisesti tunnettu totuus, että kukaan ei tiedä eläkepolitiikan kiemuroita paremmin kuin eläkeläiset itse osoittautui täysin paikkansapitäväksi. Keskustelun alettua, asiantuntevia ja asiallisia kysymyksiä alkoi sataa! Kohteliaat kysyjät aloittivat aina kiittämällä siitä että olin tullut heidän tilaisuuteensa, MUTTA MITÄ EDUSKUNTA AIKOO TEHDÄ TÄMÄN TAI TUON EPÄKOHDAN POISTAMISEKSI!

 

Vältin omassa puheessani koskemasta taitettuun indeksiin – turhaan. Siitä nousivat katkerimmat puheenvuorot ja eduskunnan äänestyslistoja heiluteltiin todisteina kansanedustajien välinpitämättömyydestä. Pyyhkeitä sai vuotta aikaisemmin Veteraaniopettajille puhumassa ollut Kimmo Kiljunen, joka oli laivalla puhunut taitetun indeksin poistamisen puolesta, mutta ratkaisevassa äänestyksessä toiminut toisin.

 

Itse äänestin taitetun indeksin poistamisen puolesta. Ymmärrän kyllä sen todella ison taloudellisen merkityksen valtiolle, mikä muutoksella olisi. Silti se tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Samoin kuin eläkkeiden verotuskohtelu, joka sekin pitäisi saada korjattua.

 

Tilaisuudesta lähdin kyllä ihan yhtenä kappaleena, mitä nyt muutamia puremajälkiä jäi. Moitteet eivät onneksi kohdistuneet henkilökohtaisesti minuun vaan kansanedustajien välinpitämättömyyteen yleisesti.  Ja olihan heillä siihen syytäkin.