takaisin valikkoon
Suomalainen yhteiskunta on vauraampi kuin koskaan historiansa aikana, mutta yhteiskunnalliset ongelmat kasvavat ja yhä useampi lapsi ja nuori voi huonosti. Lasten ja nuorten pahoinvoinnin taustalla ovat monet yhteiskunnalliset muutokset, mm. työelämän kiristyminen, yhteisen ajan puute, työttömyys, palveluiden heikentyminen suhteessa palveluiden tarpeeseen, perheiden elämäntilanteiden ja olosuhteiden muutokset.
Lasten arkeen vaikuttavat oleellisesti vanhempien elämäntilanne. Työelämän vaatimukset ohjaavat paljolti myös perheen arkea. Tutkimusten perusteella lapsiperheiden vanhemmat tekevät paljon töitä, jopa enemmän kuin lapsettomat. Vaikka moni tuntee, että aikaa perheen kanssa jää liian vähän, ristiriitatilanteessa työn ja perheen välillä perhe on usein se joka joustaa.
Lapset tarvitsevat myös muita aikuisia. Päiväkodeissa ja kouluissa lapsiryhmät ovat kasvaneet, henkilöstö on vaihtunut jatkuvasti, vakaita ja turvallisia ihmissuhteita on vaikea rakentaa. Ajan puutteen ja alati vaihtuvien ihmissuhteiden takia lapset eivät saa kaikkea sitä huomiota ja tukea, mitä he tarvitsisivat oman kasvunsa tueksi.Muihin kotitalouksiin verrattuna lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt. Suhteellisen köyhyysrajan alapuolella elää yli 100 000 lasta.
Lapsiperheiden heikkoon taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavat myös töiden epäsäännöllisyys, pätkätyöt, osa-aikatyöt, asumiskulujen kohoaminen, tulonsiirtojen kaventuminen ja opiskelu. Perheen kiristynyt, pitkään jatkunut vaikea taloudellinen tilanne vaikuttaa myös perheen sisäisiin ihmissuhteisiin.
Viime vaalikaudella tehtiin useita parannuksia lapsiperheiden asemaan, mutta paljon on edelleen tehtävänä. Työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamisen parantamiseksi tarvitaan vaikuttavampia toimia. Porvarihallituksen päivähoitomaksu-uudistus oli tässä suhteessa suuri pettymys. Osa-aikaisen hoidon maksujärjestelmää olisi pitänyt kehittää niin, että perheet maksavat vain käytetystä hoitoajasta. Myös päivähoidon maksukorotukset ovat myrkkyä monelle perheelle yleisestä tulotason noususta huolimatta. Hallituksen toimet ajavat monet perheet entistä tiukemmille. Pahimmillaan maksukorotukset heikentävät työllisyysastetta ajamalla vanhempia pois työmarkkinoilta.Perhepoliittisten tulonsiirtojen tasoa on parannettava. Lapsilisä on ulotettava myös 17-vuotiaisiin. Yksinhuoltajaperheisiin kasautunutta köyhyyttä voidaan poistaa nostamalla yksinhuoltajakorotusta ja elatustukea. Lapsilisä- ja opintotukijärjestelmää olisi sovitettava yhteen siten, että vanhempien tulojen perusteella myös lapsilisää saava olisi oikeutettu opintotukeen esim. välttämättömien opiskelutarvikkeiden hankkimiseksi. Tällä hetkellä etenkin ammatillisessa koulutuksessa on useita oppimateriaalimaksuja, jotka voivat olla vähävaraisille perheille ylivoimaisia.
Tulonsiirrot ja palvelut muodostavat kokonaisuuden. Lasten terveyspalveluita pitää kehittää ja lastenneuvoloista pitää kehittää perheneuvoloita tukemaan koko perhettä. Lasten ja nuorten peruspalveluiden riittävyyden ja laadun turvaaminen antavat hyvät lähtökohdat lapsiperheiden aseman kohottamiseksi.Tämän päivän lapset ja nuoret rakentavat ja ylläpitävät huomisen yhteiskuntaa. Ei ole samantekevää millaisessa kasvu- ja kehitysympäristössä he elävät. Meillä kaikilla on vastuumme siitä.
Hyvinvointipalvelujen tärkeä tehtävä on taata perusturva eri elämäntilanteissa
- Kaikilla on oikeus hyviin sosiaalipalveluihin ja terveydenhoitoon
- Ensisijaisten etuuksien tasoa on korotettava
-Terveyden tasa-arvoa on edistettävä
- Lapsiperheiden palveluja on parannettava
- Subjektiivinen oikeus päivähoitoon on säilytettävä ja päivähoidon maksujärjestelmää on kehitettävä todellisia hoitoaikoja vastaavaksi
- Osapäivähoitoa ja -työtä on kehitettävä perheiden tarpeita vastaavaksi
