Vihreän eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa
9.6.2000

ed.Anni Sinnemäki

Älykäs verotus siirtää verotuksen painopistettä työn verotuksesta ener
gian verotukseen: sähköveron nostolla saavutettaisiin paras ympäristöohjaavuus 

Arvoisa puhemies,

Öljyvarat loppuvat

Viime vuoden Maailman tila raportissa geologit Campbell ja Laherrere arvioivat, että maailman öljyntuotanto kääntyy laskuun noin kymmenen vuoden kuluttua. Maailman tähän mennessä löydetyistä öljyvaroista on käytetty nyt jo noin puolet. Noin 80 prosenttia nykyään tuotettavasta öljystä pumpataan ennen vuotta 1979 löytyneiltä kentiltä, joista useimmat ovat ehtymässä.

Tämä tuskin puhuu öljyn hinnan pikaisen alentumisen puolesta.

Ilmaston lämpenemisen vaikutukset arvaamattomia

Tiedemiehet ovat vahvistaneet fossiilisten polttoaineiden aiheuttaman ilmaston lämpenemisen eli kasvihuoneilmiön. Sen vaikutukset ovat monilta osin arvaamattomia, mutta selvää on, että se aiheuttaa merenpinnan nousua, joidenkin valtioiden katoamisen kartalta, kasvien ja eläinten levinneisyysalueiden muutoksia, todennäköisesti tartuntatautien leviämistä, koralliriuttojen kuolemisia, tulvien, myrskyjen ja muiden luonnonkatastrofien lisääntymistä. Kasvihuoneilmiön ympäristövaikutukset ovat myös taloudellisia vaikutuksia. Kansainväliset vakuutusyhtiöt arvioivat ilmaston lämpenemisen ja luonnonkatastrofien tuottavan jatkuvasti kasvavan määrän taloudellisia menetyksiä. Esimerkiksi vuonna 1999 luonnonkatastrofeissa menetettiin noin 100 miljardia dollaria, eli 500 miljardia markkaa. 

Toisaalta monissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on esitetty, kuinka uusiutuvat energiateknologiat ympäristöetujen lisäksi tuottavat enemmän työllisyyttä kuin perinteinen teknologia, joten taloudellista hyvinvointia on saavutettavissa silloin kun yritetään ratkaista ilmaston lämpenemisen ongelmaa.

Nämäkään tekijät eivät puhu öljyn hinnan alentumisen puolesta.

Liikenne kuormittaa ympäristöä monin tavoin

Kasvihuoneilmiön tähden fossiilisten polttoaineiden käytöstä pyritään luopumaan ennen itse fossiilisten polttoaineiden varantojen loppumista. Kasvihuonepäästöjä tulisi leikata nykyisestä tasosta noin 80 prosenttia. Nämäkään pyrkimykset tuskin tulevat laskemaan bensan hintaa. Liikenteen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on noin neljännes, eli liikenne on merkittävä tekijä myös päästövähennystavoitteiden kannalta. Liikenne on myös merkittävä toisen kasvihuonekaasun, eli typenoksidien päästölähteenä. Liikenteen osuus Suomen typenoksidipäästöistä on kaksi kolmasosaa. Todettakoon myös, että liikenteen terveydelle ja ympäristölle haitalliset ulkoiset kustannukset vastaavat Euroopassa n. 4 % alueen bruttokansantuotteesta. Ulkoiset kustannukset muodostuvat onnettomuuksista, ruuhkautumisesta, ilmansaasteista, kasvihuonekaasuista, meluhaitoista ja haitoista infastruktuurille.

Myönteisessä tapauksessa ilmastonmuutoksen ehkäisy aiheuttamaan suuria muutoksia energiajärjestelmään. Liikenteen osalta tämä tarkoittaa erilaisten energiankulutusta vähentävien autojen kehittämistä ja käyttöön ottoa. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi moottorin ja akun yhdistelmää käyttävät hybridiautot, joiden energiankulutus on vain noin puolet nykyisten autojen kulutuksesta. Tai vetyautot, joiden moottorien palamistuotteena on käytännössä vain vesihöyryä. Tai biopolttoaineet, kuten rypsiöljystä valmistettu metyyliesteri. Ympäristöystävällisten moottorien ja ajoneuvojen kehittely on autoteollisuudessa pitkällä, mutta verotus- ym. syistä johtuen niiden saaminen markkinoille on viipynyt.

Liikenneministeriön henkilöliikennetutkimuksen mukaan puolet suomalaisten autolla tekemistä matkoista on alle 5 kilometrin mittaisia ja yksi neljäsosa alle 3 kilometrin mittaisia eli hyvin korvattavissa vaikkapa polkupyörällä. Kaikista Suomessa tehdyistä automatkoista suurin osa tehdään Etelä-Suomessa: henkilöliikennetutkimuksesta käy ilmi, että Etelä-Suomessa henkilöautolla ja muulla yksityisellä liikenteellä kuljetaan 57,34 miljoonaa kilometriä vuorokaudessa, Länsi-Suomessa 53,9 milj.km, Itä-Suomessa 16,4 milj. km, Oulun läänissä 13,5 milj.km ja Lapin läänissä vain 7,5 milj. km. Myös pisimpiä eli yli 15 kilometrin työmatkoja tehdään -  ei suinkaan kaukana taajamien ulkopuolella - vaan eteläisessä Suomessa, maan parhaiden joukkoliikennepalveluiden ulottuvilla. Vuonna 1995 ympäristöministeriössä tehdyn selvityksen mukaan noin puolella suomalaisista työpaikka sijaitsee alle 3 kilometrin etäisyydellä. Yli 30 kilometrin päässä käy työssä vain 4 % suomalaista. Tutkimukset puhuvat vahvasti sen puolesta, että Suomessa kannattaisi entistä enemmän satsata joukkoliikennepalvelujen saatavuuteen ja houkuttelevuuteen. Työsuhdelipulle annettava verohelpotus olisi yksi keino edistää tätä  hallitusohjelmassakin mainittua huokuttelevuustavoitetta.

Verotuksen painopiste työn verotuksesta energiaveroon

Mitä Vihreät olisivat valmiita tässä tilanteessa tekemään? Vihreät ovat jo pitkään puhuneet siirtymisestä älykkääseen verotukseen, jonka peruselementti on verotuksen painopisteen siirtäminen työn verotuksesta energian verotukseen. Työn verotuksen alentamisessa erityisesti matalapalkka-aloja on suosittava. Tällainen malli edistää parhaiten työllisyyttä ja kohdistuu eniten kansalaisia eriarvoistavaan tekijään eli toimeentulo-ongelmaan, jotka puolestaan kasautuvat kaupunkeihin, mutta eivät johdu korkeasta bensiinin hinnasta. Tässä kohtaa Keskustan välikysymyksen analyysi menee harhaan. Se, että verojen alennusta ei pidä toteuttaa budjettileikkauksilla, lienee kaikille sanomattakin selvää. 

Ministeri Satu Hassi on todennut, että energiaverojen ympäristöohjaavuutta voitaisiin itse asiassa parantaa siirtämällä energiaverojen painopistettä polttonesteiden verotuksesta sähkön verotukseen. Saman suuntaiseen tulokseen tuli talousneuvoston ympäristö- ja energiaveroja pohtinut työryhmä omassa raportissaan. Talousneuvoston energiaveroraportista käy ilmi että sähköveron nostaminen edistäisi päästövähennyksiä tehokkaammin ja kustannustehokkaammin kuin bensavero. Tämän perusteella Vihreät olisivat valmiita avaamaan keskustelun bensaveron alentamisesta, mikäli samanaikaisesti päätettäisiin sähköveron nostamisesta.  

Autoilun verotuksessa periaatteeksi: saastuttaja maksaa 

Vihreät eivät kuitenkaan kannata autoilun kokonaisverotuksen keventämistä. Vihreiden mielestä Suomessa voitaisiin taajama-alueiden sisääntuloväylillä ryhtyä keräämään esimerkiksi ns. keskusta- ja ruuhkatulleja. Näillä voitaisiin tulevaisuudessa kattaa valtion kassaan merkittävä osa siitä summasta, joka nyt kerätään liikenteen veroina. Samalla autoilun kustannukset saataisiin siirrettyä nykyistä paremmin sinne, missä haitat ovat suurimmat ja toisaalta joukkoliikenne toimii parhaiten. Tällainen järjestelmä kohtelisi myös nykyistä oikeudenmukaisemmin autoilijoita, jotka asuvat alueilla, joilla ei ole toimivaa joukkoliikennettä.

Vihreät kannattavat myös verohelpotuksia ympäristöystävällisempien ajoneuvojen markkinoille pääsemiseksi. Esimerkkinä mainittakoon vaikka biodiesel. EU:ssa valmistellaan parhaillaan eurooppalaista standardia, joka määrittelee yhteiset laatuvaatimukset biodieselille. Suomessa biopolttoaineilta voitaisiin poistaa dieselvero, jolloin ne tulisivat kilpailukykyisiksi fossiilisten polttoaineiden kanssa. Sen sijaan lentoliikenteen polttoaineelta olisi verovapaus poistettava.

 Hallituksen vastaus tyydyttää vihreää eduskuntaryhmää ja se kannattaa yksinkertaiseen päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuotoa.