ed. Anni Sinnemäki
 
 

Arvoisa puhemies!
 

Lamatutkimusohjelman johtopäätökset

Marraskuun alkupuolella julkaistiin johtopäätöksiä Suomen akatemian lamatutkimusohjelmasta. Tutkimusohjelmassa oli tarkoituksena käydä läpi 90- luvun alun lamaan johtaneita syitä, harjoitettua politiikkaa ja laman seurauksia. Syitä analysoitaessa haluttiin arvioida oliko kysymys sattumasta ja huonosta onnesta vai sarjasta vääriä päätöksiä. Seurauksista dramaattisin on kiistatta pysyvästi köyhien luokan syntyminen Suomeen 90-luvun aikana.

Pankkivalvonnan heikkouden, ongelmallisen vahvan markan politiikan ja idänkaupan romahtamisen luultua vähäisemmän merkityksen lisäksi tutkimuksen varmasti kiinnostavin johtopäätös koski työttömyysasteen nopeaa nousua laman syvimpinä vuosina. Työttömyys kasvoi ennätysvauhtia ja samaan aikaan kireä julkinen talous vauhditti tätä kasvua. Kuten myöhemmin on huomattu, kerran korkealle nousseesta työttömyysasteesta on erittäin vaikea päästä eroon.  

Tutkimuksen rahoittamisen motiivina oli mahdollisten syyllisten osoittelun lisäksi tarjota sellaista tietoa, jonka avulla voitaisiin pyrkiä välttämään virheiden tekeminen uudelleen samankaltaisissa tilanteissa. Sovellettaessa viestiä nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen voidaan siteerata tutkimusohjelman koordinaattoria, professori Jaakko Kianderia:"Työttömyyden nousu on pyrittävä estämään myös taantumassa".

Viitaten edellä sanottuun vihreä eduskuntaryhmä tukee budjetin linjaa, joka on vähemmän kireä kuin menneinä vuosina. Samoin vihreä eduskuntaryhmä katsoo että hitaamman taloudellisen kasvun oloissa julkista sektoria vahvistava linja on pidettävä mielessä vuoden 2003 kehyksiä valmisteltaessa.

Tällä hetkellä tulevan taloustilanteen ennustaminen on vaikeaa. Eräs taloudellisten tutkimuslaitosten edustajista totesi valiokunnan kuulemisessa, että tällä hetkellä kuka tahansa kansanedustaja voi ennustaa talouden kehitystä yhtä hyvin kuin oikeat taloustieteilijät. Talouden ennakoimisen vaikeus on myös peruste jonkin verran elvyttävälle budjettilinjalle, jossa ovat käytössä sekä automaattiset vakauttajat että tietyt päätöksin tehdyt menolisäykset. Näin voidaan ylläpitää kotimaista kysyntää ja siten torjua työttömyyttä, joka uhkaa kääntyä nousuun ensi vuoden aikana.

Eduskuntaryhmien yhteiset budjetin painopisteet viime kesältä

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät osallistuivat vuoden 2002 budjetin valmisteluun jo viime kesänä, jolloin ne määrittelivät yhteisiä budjettilisäysten painopisteitä. Näistä lisäyksistä suurin oli 440 miljoonan markan lisäys kuntien sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksiin, joilla on tarkoitus vahvistaa kuntien mahdollisuuksia huolehtia peruspalveluista. Erityisesti kiinnitettiin huomiota lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Voimavarojen ohjaaminen palveluihin oli vihreän eduskuntaryhmän selkeä tavoite painopisteitä määriteltäessä.

Hallitusryhmien budjettitavoitteiden joukossa oli myös Kerava-Lahti -oikoradan rakentamisen aloittaminen. Oikorata, joka on välttämätön osa koko maan rataverkon kehittämistä, oli jo pitkään kuulunut vihreän eduskuntaryhmän tavoitteisiin.

Lisäksi tuossa vaiheessa päätettiin tietyistä Itämeren suojelua koskevista tavoitteista, joista yksi tärkeimmistä on Suomen rahoitusosuus Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon rakentamisessa. Maatalouden ympäristötukea tullaan lisäämään vuoden 2003 budjetin osalta.

Käytäntöä, jossa eduskuntaryhmät osallistuivat budjetin painopisteiden määrittelyyn jo ennen syksyn budjettikäsittelyä vihreä eduskuntaryhmä piti asiallisena, eikä samantapaisen prosessin pitäisi olla poissuljettu jatkossakaan.
 

Työttömien peruspäivärahan nosto

Eduskunnan budjettikäsittelyn aikana hallitus teki päätöksen työttömien peruspäivärahaan tehtävästä viiden markan tasokorotuksesta, joka tulee voimaan ensi vuoden maaliskuun alusta. Tämä pitkään odotettu korotus liittyy edellä mainittuun vakavaan köyhyysongelmaan. Peruspäivärahalla elävien toimeentulo oli vahvasti esillä jo eduskuntaryhmien kesän neuvotteluissa, joissa hallituspuolueiden eduskuntaryhmät edellyttivät että asiasta tehdään päätöksiä syksyn aikana. Vaatimukset päivärahan tasokorotuksesta olivat alunperin kymmenen markkaa. Pitkäaikaistyöttömät ovat selkeästi yksi köyhimmistä ryhmistä, eikä heidän toimeentulonsa parantaminen saa jäädä tähän ratkaisuun.
 

Kehitysyhteistyö

Verrattuna edellisen vuoden talousarvioon kehitysyhteistyömäärärahat nousevat 160 miljoonalla markalla, mitä voi pitää hyvänä asiana. Erityisesti siksi että budjettiriihessä muut hallitusryhmät tukivat kehitysyhteistyöministeri Hassin lisäysesitystä, mikä aina ei ole ollut muille hallitusryhmille tyypillistä. Markkamääräisestä lisäyksestä huolimatta Suomen kehitysyhteistyörahojen bruttokansantuoteosuus on vain 0,34 prosenttia, joka jää kauaksi tavoitteesta 0,7, johon Suomi kuitenkin on YK:ssa sitoutunut.

Valiokunta esittää hyväksyttäväksi lausumaehdotuksen, jonka mukaan "Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii ohjelman aikatauluineen siitä, kuinka Suomi saavuttaa YK:n suositteleman kehitysyhteistyömenojen tason eli 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta".

Vaatimuksia 0,7 tavoitteen saavuttamisesta on viime aikoina esitetty monella suulla, mm. kirkon ja ammattiyhdistysliikkeen taholta. Myös valtioneuvos Harri Holkeri on puhunut voimakkaasti asian puolesta. Vaatimuksia voidaan perustella myös sillä, että Suomen kehitysyhteistyön laatua ja vaikuttavuutta pidetään nykyään tasoltaan huomattavasti parempana kuin esim. vielä 90-luvun alkupuolella.

Myös kansainväliset paineet tason nostamiseksi ovat kasvamassa. Muut pohjoismaat pesevät Suomen tässä asiassa mennen tullen. Euroopan unioni on tiivistämässä toimiaan YK:ssa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Maaliskuussa 2002 pidetään Meksikossa YK:n kehitysrahoituskokous. Mietinnössään valiokunta katsoo, että hallituksen tulisi laatia suunnitelmansa ennen Meksikon kokousta.
 

Kansainvälinen adoptioavustus

Vihreiden tavoitteisiin on kuulunut avustuksen saaminen kansainväliseen lapseksiottamiseen eli adoptioon. Valiokunta hyväksyi lausuman, jossa edellytetään, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen laiksi avustuksesta kansainväliseen adoptioon siten, että avustuksen myöntämiseen tarvittavat määrärahat voidaan sisällyttää keväällä 2002 annettavaan lisätalousarvioesitykseen. Valiokunta perusteli tätä mm. perheiden välisellä taloudellisella tasa-arvoisuudella. Kansainvälisen adoption kustannukset ovat korkeat ja avustuksella voitaisiin parantaa pienituloisten perheiden adoptiomahdollisuuksia.
 

Eduskunnan budjettiin tekemät muutokset

Eduskunnassa budjettiin tehtiin seuraavat muutokset: raha-automaattiyhdistyksen (RAY) veron korotus laskettiin kymmenestä seitsemään prosenttiin, raha-automaattiyhdistyksen jaettavia rahoja lisättiin 120 miljoonalla markalla (20 milj. euroa) ja muuhun budjettiin tehtiin korjauksia yhteensä 130 miljoonalla (n. 21 milj. euroa). Vihreä eduskuntaryhmä pitää kaikkia edellä mainittuja muutoksia perusteltuina.

RAY:n veron nostoa esitetyssä muodossa vastustettiin, koska tunnettiin huolta RAY:n tuoton kehityksestä, erityisesti euroon siirtymisen tilanteessa. Myös tahto säilyttää RAY:n monopoliasema jatkossa puhui veronkorotusta vastaan.

Lisätessään raha-automaattiyhdistyksen jaettavaa osuutta valiokunta kiinnitti erityistä huomiota mm. päihdeongelmaisten äitien kuntoutuksen kehittämiseen. Alkoholin vaurioittamia lapsia syntyy 600 - 700 vuodessa, mikä on yli prosentti Suomessa syntyvistä lapsista. Ongelma on laajuudeltaan vakava, ja näiden äitien ja lasten hoidon kehittäminen on syy siihen miksi vihreä eduskuntaryhmä piti niin tärkeänä RAY:n jako-osuuden kasvattamista. Päätettäessä rahoitettavista hankkeista on myös tärkeää, että tämä eduskunnan painopiste rahojen käytössä toteutuu.

Sadankolmenkymmenen miljoonan määrärahakorjauksia esitetään muun muassa seuraaviin kohteisiin: lääkäri- ja opettajakoulutus, lasten ja nuorten psykiatria, ennaltaehkäisevä huumetyö ja kuntien harkinnanvaraiset avustukset.

Yksi ryhmä lisäyksiä kohdistuu erilaisen järjestötoiminnan määrärahoihin, joita esitetään mm. ympäristö- ja rauhantyön järjestöille. Vihreä eduskuntaryhmä pitää järjestötoiminnan rahoitusta erittäin tärkeänä, ja esittää kritiikkiä sitä kohtaan, että järjestöjen määrärahoja on hallituksen budjettiesityksessä toistuvasti epäilyttävällä tavalla pienennetty. Myönteistä on, että eduskunnalta on löytynyt tahtoa näiden määrärahojen korjaamiseen. Järjestöille itselleen tämä ei kuitenkaan ole toiminnan ennustettavuuden kannalta hyvä tilanne. Kahden eri kuluttajajärjestön rahoituksen epäsuhta, tai pikemminkin toisen kuluttajajärjestön rahoituksen suhteeton pienuus on asia johon pitää tulevaisuudessa puuttua. Valtakunnallisilla eläinsuojelujärjestöillä ei tällä hetkellä ole rahoitusta valtion budjetista lainkaan.

Lisämäärärahaa esitetään myös teatterille, sekä valtionosuuksiin että harkinnanvaraisiin avustuksiin. Myös kotimaisen elokuvan tukeen esitetään lisärahaa. Teattereiden kohdalla valiokunta edellyttää hallitusta selvittämään ja korjaamaan teattereiden valtiontukijärjestelmän epäkohdat. Kotimaisen elokuvan tukeen sivistysvaliokunta esitti suurempaa lisäystä kuin valtionvarainvaliokunta, ja onkin tärkeää, että ensi vuoden budjetin osalta kotimaisen elokuvan rahoitustilannetta tarkastellaan uudelleen. Pohjoismaisesta rahoitustasosta kotimainen elokuva ei tällä hetkellä pysty edes haaveilemaan, vaikka kotimainen elokuva on kerännyt huomattavan määrän katsojia viime vuosien aikana.

Arvoisa puhemies!

Keskustan välikysymys lapsiperheiden asemasta oli aihepiiriltään välikysymysten aiheellisemmasta päästä. Puheenvuorossaan välikysymyskeskustelussa vihreä eduskuntaryhmä otti esille minimiäitiyspäivärahan matalan tason. Ryhmämme katsoo, että tämä on yksi niitä kysymyksiä, joihin hallituksen tulisi puuttua vuoden 2003 budjetin kehyksiä valmisteltaessa.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat päätöksillään myös lyöneet lukkoon sen, että kuntien valtionosuuksiin ohjataan lisää rahaa myös vuoden 2003 talousarviossa, jolloin kuntien palvelutuotannon vahvistuminen voi jatkua,  myös epävakaammassa taloudellisessa tilanteessa.

Myös energiaverotuksen uudistaminen ilmastostrategian edellyttävällä tavalla kuuluu vihreän eduskuntaryhmän jatkotavoitteisiin. Energiaverotuksen nosto on erityisen perusteltua myös siitä syystä, että verotukseen kohdistuu monilta osin tällä hetkellä alentamispaineita. Hallitus on sopinut budjettiriihessä, että ensi vuoden kehystarkasteluun mennessä selvitetään, miten energiaveroja tullaan käyttämään Kioton pöytäkirjan tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän selvityksen pitäisi siis olla pian myös eduskunnan käytettävissä.