Kehystiedonannon palautekeskustelu 17.5.2000
 

ARVOISA PUHEMIES

tiedonannosta menettelynä

- Valiokunta itse toivoi voivansa saada keskustella kehyksistä, ja asian käsittely onkin ollut monella tapaa hyödyllinen. Valiokunnan normaalista työtavasta poiketen asiantuntijat kuultiin kaikki yhdessä, ja se tarjosi kaikille yhteisen yleiskatsauksen talouden tilasta ja eri sektoriministeriöiden ongelmista ja miksei saavutuksistakin. Käsittelyn mielenkiintoisuudesta huolimatta tiedonanto on muotona aika rankka. Vihreä ryhmä katsoi ja katsoo, että ilmoitus olisi riittävä tapa kuulla eduskuntaa budjettivalmistelun alkuvaihees
sa.

- Tiedonannossa menot oli esitetty ministeriöittäin. Tämä ei ole paras tapa esittää asioita, jos toivotaan nimenomaan painopisteiden määrittelyä. Menolajeittainen esittely olisi ollut painopisteiden määrittämistä varten hedelmällisempi esitystapa. 

 Kehysbudjetointi on tuonut hallinnonaloille suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä, mutta nyt systeemiä pitäisi kehittää siten, että ministerit voisivat paremmin tehdä poikkihallinnollista suunnittelua. Tähän suunnitteluun varmasti löytyy evästystä valtionvarainvaliokunnan budjettimietinnöistä. Budjetin valmistelu kannattaisi aloittaa hallituspuolueiden välisillä neuvotteluilla budjetin strategisista tavoitteista.

budjetin yleisestä linjasta

kaikki asiantuntijat pitivät budjettikehysten loppusummaa oikeintasoisena, ja mietinnön vastalauseissakin se hyväksytään, joten budjetin loppusumman tason täytyy kyllä olla todella onnistunut. Ja ovathan myös hallituspuolueet hallitusohjelmassa sitoutuneet tähän kireän finanssipolitiikan linjaan. Ministeriökohtaisiin loppusummiin ei tässä vaiheessa  voi puuttua, koska niiden sisältöä ei ole tiedonannossa avattu.
(liikenneminsteriö 2004 6.770) 

Tiedonannossa esitettiin joitakin lukuja koskien väestön ikääntymistä, ja esitettiin huolta tämän kehityksen vaikutuksista valtiontaloudelle. Väestön ikääntyminen on yksi syy, jonka takia valtion velanmaksutahtia on haluttu pitää mahdollisimman kireänä. Mietinnössä esitetään laadittavaksi väestön ikääntymiseen liittyvää ohjelmaa, jossa perehdyttäisiin ikääntymisen vaikutuksiin valtiontalouteen. Tämä on asiallinen
esitys, koska ikääntymisen vaikutuksista esitetään usein joitakin lukuja mutta sen vaikutukset valtiontalouteen ovat melko erittelemättömiä. 

Itse asiassa huoltosuhteen muuttuessa vieläkin tärkeämpää on turvata tulevat veronmaksajat, eli pyrkiä alentamaan työttömyyttä ja investoida peruskouluun, kolulutukseen ja hyvään terveydenhuoltoon. Nämä tavoitteet myös maksavat, kuten velan alentaminen.

painopisteistä

Itse asiassa eduskunnan tahdonilmaus tärkeistä painopisteistä ja kehittämistarpeista löytyy valiokunnan mietinnöistä, eikä hallitusohjelmakaan ole mikään huono paperi tässä mielessä. Yliopistojen perusrahoitus, lastenpsykiatria ja evo-rahat mainitaan erikseen valiokunnan mietinnössä.

Merkittäviä ongelmia liittyy valtion työnantajapolitiikkaan. Valtion pitää työnantajana olla edes jollakin tavoin kilpailukykyinen muiden työnantajien kanssa, ja on täysin kestämätön tilanne, jos normaali palkan korotusvara joudutaan nyt etsimään kehyksistä, eli käytännössä useissa tapauksissa, mm. alueellisissa ympäristökeskuksissa, toteuttamaan lomautuksina ja virkojen täyttämättä jättämisenä.

ARVOISA PUHEMIES

veroista

Tiedonannossa ei arvioitu tuloperusteita ja tältä osin voi katsoa, että tarkastelu on jäänyt muotopuoleksi. Liike-elämässä ja kotitalouksissa esimerkiksi budjettia laadittaessa otetaan huomioon sekä tulot että menot. Tämän vuoden verokertymä on ilmeisesti ennustettua suurempi. 
- Veronalennuksista päätettäessä on tärkeää ennen kaikkea toimia siten maltillisesti, että hyvinvointipalvelujen rahoituspohja ei entisestään kapene. Tuloveroja alennettaessa Vihreä ryhmä katsoo, että osa menetettävästä rahoituspohjasta on mahdollista saada takaisin ympäristö- ja energiaveroilla. 

 Lisäksi uusimpien tilastojen valossa on nähtävissä  suhteellisen köyhyyden lisääntyminen. Tuloerojen kasvu on uusi ilmiö suomalaisessa yhteiskunnassa. Se tuntuu myös olevan yhteiskunnan perusfilosofian vastainen. Vaikka ongelma olisikin osittain ratkaistavissa rahan liikuttelulla, se on myös asia, joka liittyy yhteiskunnan todellisuuteen monella tapaa, myös niiden ihmisten, jotka eivät kuulu tähän köyhimpään ryhmään. Suomessa on tähän asti pyritty tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, ja tästä pyrkimyksestä ei pitäisi luopua.

Paras tapa puuttua tulonsiirroilla elävien tulokehitykseen on oma kysymyksensä. Köyhyyden torjumisen kannalta saattaisi olla parempi korottaa tulonsiirtojen vähimmäistasoja kuin tarttua asiaan verotuksen kautta.

a) Verot ovat vuosikohtaisia, tulonsiirrot kuukausikohtaisia. Jos työttömyyskorvaukset tehtäisiin verottomiksi, olisi kannattavaa olla kuukausi työttömänä (marginaalivero lasketaan koko vuoden palkasta, sitä 12. kuukautta verotetaan tosiasiallisesti yli 50% ja silloin veroton työttömyyskorvaus saattaa ylittää nettopalkan). Jotta näin kävisi, pitäisi työttömyyskorvausta alentaa, mutta silloin taas se, joka on 12 kk työttömänä köyhtyisi kohtuuttomasti.

b) Vaikka tulonsiirroista ei tehtäisi verottomia vaan ne saisivat kannustinvähennyksen, tämä vähennys kohdistuisi kaikkiin työttömyyskorvauksiin eikä vain peruspäivärahaan, jolloin rahaa kuluu aika paljon. Samalla rahalla kohdistettuna työmarkkinatukeen autetaan kaikista köyhimpiä enemmän.