Vihreä eduskuntaryhmä

Ryhmäpuhe, 12.9.2006

Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2007

ed. Anni Sinnemäki

Oikeudenmukaisuutta sukupolvien välille

Opiskelijoita ei ole kohdeltu tässä talousarvioehdotuksessa oikein. Mikään hallituspuolueista ei ollut valmis parantamaan opiskelijoiden asemaa. Opiskelijoiden todellisuus on ilmeisesti liian kaukainen asia, jotta sitä tarvitsisi ottaa vakavasti. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus voisi olla tärkeä arvo politiikassa. Tälle hallitukselle se ei sitä näytä olevan.

Pienituloisuuden rajan alittaa kolme neljästä opiskelijasta. Pienituloisuus vaikuttaa hyvinvointiin: joka neljännellä opiskelijalla on mielenterveysongelmia, joista yleisin on jatkuvan ylirasituksen kokeminen. Tämä ei ole oikein.

Vihreä eduskuntaryhmä ehdottaa 15 prosentin korotusta opintorahaan. Kun joulukuussa äänestämme budjetista, eduskunnasta löytyy lähes enemmistö, 97, yli viisikymmenvuotiasta mieskansanedustajaa. Tämä ryhmä, joista monet ovat opiskelijoiden isiä, voisi yllättää myönteisesti ja asettua opiskelijoiden vaatimusten taakse. Enemmistöstä puuttuvat äänet kyllä löytyvät Vihreästä eduskuntaryhmästä.

Köyhyys ei poistu "köyhyyspaketilla"

Sorsia ruokitaan niin, että katsotaan onko keittiössä vanhaa leipää. Niistä jämistä sitten murustetaan. Ihmisiin saman logiikan ei pitäisi päteä. Mutta tämä hallitus hoitaa köyhyyttä juuri näin.

Yli 120 000 lasta elää köyhyysrajan alapuolella. Lasten köyhyys on jo yleisempää kuin väestön keskimäärin. Etenkin yhden vanhemman perheiden tilanne on heikentynyt voimakkaasti. Vaikeuksia on myös pikkulapsiperheillä ja monilapsisilla perheillä. Samaan aikaan suurimmalla osalla lapsiperheistä menee hyvin, ja heidän tulokehityksensä on ollut myönteistä. Jättämällä osan lapsista myönteisen kehityksen ulkopuolelle luomme lasten luokkayhteiskunnan.

Lapsiköyhyyteen ei riitä vastaukseksi kuuden euron korotus elatustukeen.

Perustuslaki lupaa jokaiselle oikeuden toimeentuloon ja hoivaan. Tämä ei ole todellisuutta. Esimerkiksi vaikeavammaisten oikeus avustajaan on perusoikeus, mutta sitä ei ole taattu käytännössä. Minimietuudet ovat liian alhaisella tasolla. Eläkeläisten niukasta toimeentulosta keskustelemme ensi viikolla.

Kirkon diakoniatyön johtaja Heikki Hiilamo kutsuu sosiaaliturvajärjestelmäämme byrokratialoukuksi. Järjestelmä on monimutkainen ja joustamaton, ja se kahlitsee ihmisiä työttömyyteen. Työn vastaanottaminen tulee monille, esimerkiksi juuri yksinhuoltajille, liian kalliiksi ja hankalaksi. Sosiaaliturvan ja arjen epävastaavuus on kuin ulkonäköpaineet: aina olet liian pitkä tai lyhyt, liian paksu tai anorektinen.

Fattigdom och små inkomster muntrar inte upp, de slår ner. För att vi ska slippa byråkratifällan behövs en basinkomst som sporrar till arbete. Då skulle var och en få användning för sitt kunnande - även de som på grund av funktionshinder eller handikapp inte kan delta i arbetsmarknaden på dess villkor. En fungerande social trygghet hjälper arbetslösa att sysselsätta sig, ger studerandena en möjlighet att koncentrera sig på sina studier och tillåter föräldrar att kombinera arbete och familj på ett vettigt sätt.

Vihreiden mielestä köyhyyspolitiikka on toimintaa siinä missä muukin poliittinen toiminta. Tällä leipää sorsille –menetelmällä varmistamme köyhyyden ja eriarvoistumisen pysyvyyden. Köyhyyden poistaminen tarvitsee pitkäjänteistä toimintaa ja määrällisiä tavoitteita, joita seurataan ja joiden mukaan toimitaan. Tällaisten mittareiden täytyy olla osa seuraavan hallituksen hallitusohjelmaa.

Kehitysyhteistyömäärärahat pohjoismaiselle tasolle

Paitsi suomalaisen, myös globaalin köyhyyden poistaminen edellyttää pitkäjänteisyyttä. Sitä hallituksella ei ole riittänyt. Kehitysyhteistyömäärärahoissa Suomi on jäämässä jälkeen EU:ssa antamastaan sitoumuksesta, ja olemme kaukana Ruotsin, Norjan ja Tanskan tasosta. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä on välttämätöntä, että Suomi siirtyy maailmanlaajuisen vastuun kantamisessa muiden Pohjoismaiden joukkoon. Seuraavalla hallituskaudella kehitysyhteistyömäärärahat on irrotettava kehyksistä, jotta voimme nostaa määrärahoja lupaustemme mukaan. Määrärahojen kasvu on silloin ripeää, mutta kehitysyhteistyömme rakenteet ovat sillä tavalla kunnossa, että pystymme tämän tekemään.

Vanhemmuuden kustannukset tasajakoon

Nuoria naisia syrjitään työmarkkinoilla, koska he käyttävät vanhempainvapaita puolisoitaan enemmän. Vauva on kallis aarre perheelle ja yhteiskunnalle, mutta työnantajalle vain kallis.

Vihreät ovat vaatineet tämän ongelman korjaamista yli kymmenen vuoden ajan. On myönteistä, että hallitus on osana budjettia päättänyt puuttua tähän ongelmaan ja esittää uudistuksia vanhempainpäivärahoihin.

Jos hallitus olisi pitänyt nuorten naisten syrjintää työmarkkinoilla todellisena ongelmana, esitys ei olisi jäänyt puolitiehen. Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvat kustannukset on tasattava kokonaan. Nyt sairaan lapsen hoitopäivät ja mahdolliset raskauden aiheuttamat poissaolot jäävät kokonaan esityksen ulkopuolelle, samoin kuin seuraajan perehdyttämisestä aiheutuvat kustannukset. Puolelle työssäkäyvistä äideistä työnantajat maksavat myös äitiysloma-ajalta palkkaa, ja tämän palkan nykyisistä kustannuksista jää edelleen kolmannes korvaamatta.

Tasa-arvoisen työelämän ja tasa-arvoisen vanhemmuuden edellytyksenä on, että isät käyttävät nykyistä enemmän perhevapaita. Eduskunnan tulee tarkastella huolellisesti esitys isien korotetusta vanhempainrahasta ja sen oikeutus. Vihreiden mielestä samassa yhteydessä tulee katsoa, olisiko isille korvamerkityn vanhempainrahakauden pidentäminen parempi kannustin.

Viidennes äideistä, miltei kaksikymmentä tuhatta äitiä, saa vuosittain pienintä äitiyspäivärahaa. Hallituksen esityksessä heidän taloudellinen tilanteensa ei parane lainkaan. On välttämätöntä, että eduskunta puuttuu tähän. Vihreä eduskuntaryhmä esittää, että minimiäitiys-, isyys- ja vanhempainpäiväraha nostetaan työmarkkinatuen tasolle.

Koulutukseen ja maahanmuuttoon panostaminen on hyvää talouspolitiikkaa

Suomesta puhuttaessa kiinnitetään usein huomiota siihen, että kohtuullisen tasoinen, kollektiivisesti rahoitettu sosiaaliturva ja hyvinvointipalvelut yhdistyneinä joustaviin työmarkkinoihin ovat johtaneet hyvään kilpailukykyyn. Tämä yhdistelmä on näyttänyt toimivuutensa: huolenpidosta ja luovuudesta jo sinänsä on muodostunut positiivinen kehä.

Otamme suuren riskin, jos laiminlyömme asioita, jotka ovat osoittautuneet meille voimavaroiksi. Menestyvä talous ja osaava työvoima tarvitsevat syntyäkseen hyvää peruskoulutusta, laadukasta ammatillista koulutusta ja korkeakoulutusta, sekä monipuolista tutkimusta. Hallitusohjelmassa on luvattu käyttää ikäluokkien pienenemisestä koituvat säästöt koulutuksen laadun parantamiseen, mutta näin ei tapahdu.

Yliopistokoulutuksessa on keskitytty laadun sijasta määrän kasvattamiseen. Opiskelijamäärät ovat nousseet huomattavasti opettajien määrän pysyessä ennallaan. Tämä näkyy yliopistoilla massaluentoina, kirjatentteinä sekä henkilökohtaisen palautteen ja ohjauksen puutteena. Opetuksen vähäisyys myös viivästyttää valmistumista aivan turhaan.

Budjetissa hallitus on korottamassa tutkimus- ja kehitysrahoitusta. Tämä on kannatettavaa, mutta Vihreät ihmettelevät, miksei osaa tästä rahasta suunnata yliopistojen perusrahoitukseen.

Toimivassa taloudessa monet vaikeat haasteet ovat myös mahdollisuuksia. Harmaaseen ja mustaan talouteen puuttuminen kasvattaa valtion verotuloja ja lisää velvoitteistaan huolehtivien yritysten kykyä menestyä. Harmaan talouden vahinkojen on arvioitu nousevan viiteen miljardiin euroon vuosittain. Maahanmuutto on mahdollisuus, joka on jäämässä käyttämättä. Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma on lähtökohdiltaan kannatettava, mutta ehdotuksiltaan varovainen. On outoa, että edelleen käyttäydymme kuin maahanmuuttajista olisi meille vain kustannuksia. Tuoreen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat ovat useissa Euroopan maissa syynä bkt:n kasvuun, ilman heitä kasvu olisi notkahtanut.

Hallitus hukkasi mahdollisuutensa tehdä ympäristöpolitiikkaa

Neljässä vuodessa lapsi oppii paitsi puhumaan, myös kävelemään, leikkimään, syömään itse, kokoamaan robotin legoista ja kertomaan tarinoita. Neljä vuotta on pitkä aika. Ympäristöpolitiikassa Vanhasen hallitus on hukannut neljä vuotta. Aivan viime aikoina tosin on näyttänyt siltä, että se olisi oppinut sanomaan sanan bioenergia. Toiminta vielä puuttuu.

Vanhasen hallituksen ohjelmassa luvataan: "Verotuksen rakennetta uudistetaan edistämään kestävää kehitystä. Ekologisella verouudistuksella vähennetään uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä, ympäristöhaittoja ja edistetään kierrätystä sekä tuotteiden, niiden kulutuksen ja energiankäytön ekotehokkuutta."

Budjettiesityksen myötä näemme, että tämä hallitusohjelman kohta jää kokonaan toteutumatta. Ympäristöverojen osuus valtion verotuloista on jäänyt EU:n keskitasolle. Naapurimaissa, kuten Ruotsissa ja Virossa, on edetty pitkäjänteisesti ekologisten verouudistusten suuntaan. Suomalaisten luonnonvarojen kulutus on edelleen sillä tasolla, että jos kaikki eläisivät näin, tarvittaisiin neljä maapalloa.

Hallituksen politiikkaa on ollut raideliikenteen jatkuvasti liian matala rahoitus, jolla radat rapautuvat, ja maaseudun bussivuorojen leikkaukset. Suunnan pitäisi olla toinen. Yöjunaliikennettä tarvitaan. Tukholman kokeilu ruuhkamaksuista yhdistettynä parantuvaan joukkoliikenteeseen on ollut menestys. Suomessakin tulisi toimia näin. Myös valtion resursseja tarvitaan, jotta näkisimme uutta raideliikennettä yhtä hyvin Tampereella ja Turussa kuin Espoossa ja Sipoossa.

Ympäristöministeriön määrärahat vähenevät tänäkin vuonna. Luonnonsuojelualueiden hankkimiseen tarkoitetut määrärahat vähenevät, ympäristötöiden määrärahat vähenevät, luonnonsuojelusta aiheutuvien korvausten määrät vähenevät. Tämä tarkoittaa luonnonsuojelulle ja Itämerelle vaikeita aikoja. Etelä-Suomen vanhojen metsien suojelu etenee entistä hitaammin, ja niin lehdoissa kuin kangasmetsissäkin elävät uhanalaiset lajit muuttuvat entistä uhanalaisemmiksi.

Huonojen uutistenkin oloissa Vihreät pitävät myönteisenä, että hallituspuolueilta on kuulunut viime aikoina ympäristömyönteisiä puheenvuoroja. Voisiko olla niin, että jonkinlainen käänne on nyt tapahtunut? Ilmastonmuutokseen vakavasti suhtautuvan ja luonnonsuojelun puolesta toimivan hallituksen ohjelmaa Vihreät haluavat olla vaalien jälkeen toteuttamassa.