Vihreiden ryhmäpuhe budjetin palautekeskustelussa 13.12.2005

Ed. Anni Sinnemäki

Talous, työllisyys ja onnellisuus

Taloustieteessä on viime aikoina alettu tutkia ihmisten kokemaa hyvinvointia ja onnellisuutta. Onnea tästä oivalluksesta taloustieteilijöille! Monet heidän havaitsemistaan asioista ovat sellaisia jotka vihreät poliitikot ovat tienneet jo kauan. Tasainen tulonjako ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus lisäävät yleistä hyvinvointia. Tulojen parantuminen alemmissa tuloluokissa on merkittävämpi tekijä hyvinvoinnin kasvulle kuin ylemmissä tuloluokissa. Hyvin ansaitsevien ihmisten hyvinvointiin vaikutetaan enemmän vapaa-ajan kuin tulojen lisäämisellä. Näitä taloustieteessäkin nykyään havaittuja tosiasioita tämä hallitus ei näytä tunnustavan.

Valtionvarainministeri on perustellut julkisen talouden vakautta horjuttavia veronalennuksia työllisyysvaikutuksilla. Onko hänellä jokin perustelu sille valinnalle, että veronalennuksia on kohdistettu nimenomaan parempituloisille? Nyt tehtyjen veronalennusten seurauksena yli viisituhatta euroa kuukaudessa ansaitsevat saavat 500 euron lisäyksen tuloihinsa. Sen sijaan 1700 euroa ansaitsevat saavat alle puolet tästä. Onko jotain taloustieteellistä näyttöä siitä, että varakkaammille ihmisille suunnatut eurot lisäävät työllisyyttä ja kulutuskysyntää jollain paremmalla tavalla kuin pienituloisille annetut veronalennukset?

Halutessaan hallitus olisi voinut lisätä kulutuskysyntää ja pitää yllä työllisyyttä kohdentamalla veronalennuksia pienituloisille, parantamalla tiettyjä tulonsiirtoja, ja vahvistamalla kuntataloutta. Työpaikkoja olisi syntynyt myös näin. Sivutuotteena olisi syntynyt tasaisempaa tulonjakoa, parempaa toimeentuloa lapsiperheille, ja enemmän kunnallisia palveluja. Mutta hallitus on valinnut toisin.

Vakauden ja dynamiikan talousarviosta puuttuu sosiaalinen vakaus

Vaalikeskustelujen perusteella olisi ollut vaikea uskoa, että tämä hallitus tulee tekemään tällaisella tahdilla eriarvoistavaa talouspolitiikkaa. Veroja on alennettu painottaen suurituloisia ja varallisuusvero on poistumassa. Köyhyyspaketti taas oli laadittu sen joulukeräystyylillä, annetaan jotain mitä taskunpohjalta löytyi. Ei ole kohtuullista eikä oikein, että osa ihmisistä on jäänyt osattomaksi talouskasvusta ja myönteisestä tulokehityksestä. Eriarvoistaminen ei myöskään luo dynamiikkaa, vaikka hallitusryhmät näin virheellisesti luulevat. Myönteistä dynamiikkaa sen sijaan syntyy, jos nostamme pienimpiä tukia, kuten työmarkkinatukea ja opintotukea, jotta ihmiset voisivat olla itsenäisiä ja tavoitella parempaa toimeentuloa tulevaisuudessa. Tuet ovat kannustimia, tai olisivat, ellei niiden matala taso aiheuttaisi niiden varassa oleville ihmisille lisävaikeuksia. Näitä Vihreiden köyhyyspakettiin kuuluvia tukia esitämme korotettaviksi budjettikäsittelyn äänestyksissä.

Vihreä eduskuntaryhmä muistuttaa, että perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden toimeentuloon työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Tämä perustuslain kohta, kuten muutkin perustuslain kohdat, on otettava vakavasti. Toimeentulotuki on tarkoitettu vain viimesijaiseksi turvaksi, ei vakituisesti täydentämään esimerkiksi työmarkkinatukea.

Gröna riksdagsgruppen vill påminna, att rätten till basutkomst vid arbetslöshet, sjukdom, arbetsoförmåga och under ålderdomen samt vid barnafödsel och förlust av en försörjare tryggas i grundlagen. Den här punkten i grundlagen, liksom alla andra punkterna i grundlagen, måste tas på allvar. Utkomststödet borde

vara det sista skyddet som var och en har, och inte ett månatligt tillägg till de primära stödet, som till exempel arbetsmarknadsstödet.

Vankeinhoito tarvitsee lisää rahaa

Vantaan vankilan täyttöaste oli marraskuun alussa 161 prosenttia. Vankeinhoidon henkilökunta on mitoitettu 3200 vangin mukaan, kun keskivankiluku tulee tosiasiassa olemaan ensi vuonna noin 3800 vankia. Vanginvartijat ovat ylikuormittuneita, vankilat ovat täynnä, rahaa ei riitä vankien työtoimintaan, päihdekuntoutukseen eikä terveydenhuoltoon. Eduskunta on puuttunut rikosseuraamusviraston määrärahojen riittämättömyyteen vuosittain koko tämänkin hallituksen kauden ajan.

Vankeinhoidon resurssien huono tilanne on ministeri Johannes Koskisen jättämä perintö. Voi vain toivoa, että ministeri Luhtanen ottaa vankien ja vankiloissa työskentelevien aseman vakavasti. Tässä asiassa ei ainakaan ole väliä sillä onko oikeusministeri juristi. Merkitystä on sillä onko oikeusministerillä inhimillisyyttä ja kykyä saada tahtonsa läpi.

Vihreä eduskuntaryhmä arvostaa hallituspuolueiden eduskuntaryhmiä siitä, että vankien vapautumissuunnitelmien tekemiseen ja päihdekuntoutukseen on lisätty miljoonan euron määräraha. Vihreä eduskuntaryhmä esittää 8 miljoonan euron määrärahalisäystä, jotta vankeinhoitolaitos pystyisi asianmukaisesti huolehtimaan vankeinhoidon pitkäjänteisestä kehittämisestä. Tavoitteena on vankien kuntoutus, päihderiippuvuuden ja uusintarikollisuuden vähentäminen ja henkilökunnan riittävyydestä ja asianmukaisesta palkkauksesta huolehtiminen.

Liikennepolitiikkakin on saatu tukemaan eriarvoistumiskehitystä

Eriarvoistamispolitiikkansa hallitus on onnistunut ulottamaan monipuolisesti erilaisille yhteiskuntaelämän alueille. Riittämätön joukkoliikenteen rahoitus on uhka työttömyyden hoidolle ja alueelliselle tasapainolle. Budjettileikkaukset vähentävät entisestään joukkoliikenteen tarjontaa ja kysyntää, ja etenkin Pohjois- ja Itä-Suomen haja-asutusalueilla joukkoliikenteen toiminta tulee vaikeutumaan ja bussimatkojen hinnat nousevat.

Valtiovarainvaliokunta nosti joukkoliikennemäärärahoja nyt 6,5 miljoonalla eurolla, jotka käytetään bussiliikenteen turvaamiseen. Raideliikenteen asemaa hallitus hieman paransi lisätalousarviossaan, mutta edelleen tilanne on todella huono. Ei ole liioittelua sanoa, että hallituksen liikennepolitiikka tukee johdonmukaisesti yksityisautoilua ja tavarankuljetuksia kumipyörillä.

Kun puhutaan liikenteestä ja ilmastopolitiikasta, avainasemaan nousevat Helsingin ja muiden suurten kaupunkien joukkoliikenneratkaisut. Suomen kaikista joukkoliikennematkoista noin 70 prosenttia tehdään pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella. Jos joukkoliikenteen osuutta tehdyistä matkoista halutaan nostaa, parhaiten se onnistuu näillä alueilla. Valtionvarainvaliokunta esittää mietinnössään, että vuoden 2007 talousarviossa tulee varautua pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen uuteen joukkoliikennetukeen, koska tämä on hyvää liikennepolitiikkaa ja perusteltua myös kuntien yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Vihreä eduskuntaryhmä ehdottaa pontta, jonka hyväksymisellä varmistetaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin tässä asiassa.

Ilmastonmuutos ei tule Suomen eväin torjuttua

Hallituksen linja ilmastonsuojeluun tuntuu olevan, että tärkeintä on, että tässä pohjoisessa valtiossa kaiken tulee jatkua ennallaan, maksoi mitä maksoi. Hallitus on hankkimassa päästöoikeuksia ja pitää monin tavoin huolta siitä, ettei päästökauppa vain pääse aiheuttamaan päästöjen vähenemistä. Turpeen osalta ollaan oltu hyvin aktiivisia, eikä aktiivisuuden puutteesta voida arvostella teollisuuden halvan sähkön turvaamisenkaan kanssa.

Vihreiden mielestä veronmaksajien niukoilla euroilla kannattaa mieluummin tukea päästöjen vähentämistä kuin päästöjen tuottamista. Olemme ehdottaneet budjettiin runsaita kannustimia uusiutuvien energianlähteiden ja energiansäästön edistämiseen ja teknologiseen tutkimukseen. Haluamme tukea muutosta, jossa pientalot vaihtavat lämmitysjärjestelmiä, teollisuus panostaa energiansäästöön ja sähköä ja lämpöä tuotetaan uusiutuvalla energialla.

On valitettavaa, että hallitus ei ole lähtenyt Vihreiden tielle tässä asiassa, vaan on tuhlannut resurssinsa päästöjen turvaamiseen. Vihreä ratkaisu on myönteinen aluekehitykselle, työllisyydelle ja suomalaiselle vientiteollisuudelle.

Palvelut ja lasten köyhyys

Lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon heikko tila on yksi niitä asioita, joihin eduskunta on vuosi toisensa jälkeen puuttunut. Hoitojonoissa on edelleen noin 200 lasta. Nuorten ihmisten elämän kannalta oikea-aikainen hoito on todella tärkeää, eikä siitä pitäisi voida tinkiä. Koska hallitus ei ole hoitanut velvoitteitaan kuntia kohtaan, ne eivät ole pystyneet huolehtimaan riittävästi lasten mielenterveystyöstä. Hädänalaiset lapset ja nuoret ansaitsevat parempaa kohtelua. Tässä salissa on tällä viikolla mahdollisuus äänestää sekä kuntien aseman parantamisen puolesta että lasten- ja nuorten psykiatrisen hoidon erillismäärärahan korottamisen puolesta. On myös selvää, että ongelmien ja inhimillisen kärsimyksen lisääntyminen heijastuu yhteiskunnan kustannuksiin tulevaisuudessa. Varhainen apu on myös edullisin tapa auttaa psykiatrisista ongelmista kärsiviä lapsia ja nuoria.

Kaikki lainkaan suomalaista köyhyyttä ja eriarvoisuutta tuntevat ymmärtävät, että yksinhuoltajien ja köyhien lapsiperheiden ongelmat tarvitsevat tehokkaampia ratkaisuja. Suomeen on syntynyt lasten luokkayhteiskunta. Ensimmäiseksi täsmätoimeksi vihreä eduskuntaryhmä esittää elatustuen korotusta, joka kohdistuisi vaikeassa tilanteessa oleville yksinhuoltajille ja voisi vaikuttaa yleisemmin elatusapujen tasoon.

Ja jos hallitus olisi kykenevä parantamaan pätkätyöläisten asemaa ja jos lamasukupolvelle onnistuttaisiin rakentamaan tasa-arvoiset työmarkkinat, se heijastuisi myös heidän lapsiinsa.

Veronalennuspolitiikka näkyy paitsi tulonsiirtojen heikossa kehityksessä myös kuntien tilanteessa. Peruspalvelut olivat viime vaalien suuri teema, kaikki puhuivat palveluiden puolesta. Nyt kuntien, palveluiden järjestäjien, rahat on hassattu suurituloisten tulojen kasvattamiseen. Oikeastaan inhoan tarinaa hölmöläisistä jatkamassa peittoaan - ja tämän hallituksen kohdalla se tulee mieleen todellakin liian usein. Hallitus alentaa veroja eikä maksa velkaansa kunnille. Kunnat taas velkaantuvat valtionkin puolesta, ja nostavat itse verojaan. Ja jos kunnissa ei ole rahaa ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön, täytyy maksaa enemmän sairaspäivärahoja. Jos ei hoideta hyvin maahanmuuttajien kotoutumista, emme saa tarvitsemiamme uusia työntekijöitä. Kansa on kyllä ymmärtänyt, että tarvitaan sosiaalista vakautta ja luottamukseen perustuvaa dynamiikkaa. Kuka saisi tämän läpi kansan edustajille?

Hallituksen valinnat

Tätä hallitusta on usein luonnehdittu hitaaksi ja saamattomaksi, etenkin kun on puhuttu talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Tämä syksy on kuitenkin osoittanut, että hallitus voi yllättää kriitikkonsa. Hallitus on pika-aikataululla tuonut eduskuntaan ydinvoimalatyömaan päivärahojen verovapauden säännöt, kun veroviranomaisten tulkinta ei miellyttänyt. Hallitus on vienyt läpi yli 54-vuotiaiden työntekijöiden matalapalkkatuen, mikä on hyvä uudistus. Nämä ovat olleet keskisuuria asioita, eivät isoja eivätkä pieniä, ja hallitus on kyennyt tekemään niiden kanssa päätöksiä.

Samansukuisia ja samankokoisia asioita on silti jäänyt monta odottamaan toteuttamistaan. Taiteilijoiden ja tutkijoiden sosiaaliturvan parantaminen olisi valtion näkökulmasta edullista ja näille ihmisille erittäin tärkeää. Samoin on laita vanhemmuuden kustannusten jakamisen kanssa. Hallitus arvostaa raudoittajien ja insinöörien työtä, mutta tutkijoiden ja taiteilijoiden ei. Miksi? Miksi suurten ikäluokkien työllisyyden edistämiseen panostetaan, mutta pienten lasten vanhempien asema jätetään entiselleen?

Valintoja rahankäytössä eri asioiden välillä tehdään koko ajan. Lääkekustannukset kasvavat nopeammin kuin mikään muu asia terveydenhuollossa. Lääkevaihdolla on kuitenkin onnistuttu hillitsemään kustannusten kasvua. Hallitus kuitenkin jostain täysin käsittämättömästä syystä halusi osan lääkkeistä pois lääkevaihdon piiristä. Hyödyt tästä esityksestä menevät lääkeyhtiöille - eivätkä edes kotimaisille - ja kustannukset tulevat julkiselle sektorille ja lääkkeiden käyttäjille. Kustannukset on arvioitu jopa 135 miljoonaksi vuositasolla. Samaan aikaa hallitus ei ole edennyt vaikeavammaisten ihmisten avustajien järjestelmän parantamisessa. Reilulla sadalla miljoonalla eurolla voitaisiin tehdä vammaisten perusoikeuksien toteutumiseksi paljon. Mutta hallitus valitsi toisin.

Valinta on sekin, etteivät kehitysyhteistyömäärärahat kasva sitä tahtia kuin olemme YK:n vuosituhattavoitteisiin sitoutuessamme luvanneet. Vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin nämä rahat saatiin kyllä mahtumaan, ja tulemme esittämään kehitysyhteistyömäärärahojen korotusta siten että Suomi kantaisi vastuunsa kansainvälisistä sitoumuksistaan.