|
Ympäristöryhmän tapahtumia 2010:
Vuonna 2010
järjestetään seminaareja, joiden tarkoituksena on lisätä
vuorovaikutusta yliopistotutkijoiden ja päättäjien välillä.
Seminaarien perusteemana on luonnon monimuotoisuus. Vuonna 2010
vietetään YK:n julistamaa kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden
teemavuotta.
Seminaarien yhteistyökumppanina
on mm. Helsingin yliopiston
LUOVA
– tutkijakoulu.
Ensimmäinen
LUOVA-seminaari:
EKOLOGISEN TIEDON
KÄYTTÖ METSIEN SUOJELUSSA
ke 24.3.2010 klo 16.30 - 18.30
Pikkuparlamentin auditoriossa
Ilmoittautumiset:
tuula.nystrom(at)eduskunta.fi perjantaihin
19.3.2010 klo 16:00 mennessä.
Ks. ohjelma
(A3-pdf)
Energiansäästöviikolla lokakuussa (viikko 41) järjestetään
eduskunnan viidennet
Energiansäästöviikot oheistapahtumineen.
Lisätietoa
myöhemmin.
RUUAN MERKITYS
ILMASTOKUORMITUKSESSA seminaari
pidettiin ke 10.3.2010
eduskunnan Pikkuparlamentin auditoriossa. Osallistujia oli lähes 80.
Ks. esitykset
SIPOONKORVEN KANSALLISPUISTO – NYT!
-seminaari pidettiin ke
24.2.2010 klo 16–18 Pikkuparlamentin auditoriossa.
Tutustu ajankohtaisen seminaarin
antiin!
Eduskunnan ympäristö-
ja luontoryhmä 30 vuotta, juhlaseminaari pidettiin 4.11.2009
Mukana mm.
Pentti Linkola. Iltatilaisuus kutsuvieraille klo 18.15
- 20.00 lähetystöjen vastaanottotilassa.
Lue lisää...
Ympäristöryhmän nykyinen jäsen ja myös ensimmäisenä puheenjohtajana
toiminut Pertti Salolainen sanoo (Natura 2/2008), että ryhmän
aloitteesta saatiin aikaiseksi mm. Koskiensuojelulaki, soralaki,
eduskunnan ympäristövaliokunta ja UKK puisto. Samalla hän toteaa,
että on näköharha, että ympäristönsuojelu olisi eduskunnassa suurta
muotia ja että luonnonsuojeluasenteet olisivat kehittyneet
voimakkaasti. "Ympäristönsuojelu" -käsite on ehkä hyväksytty, mutta
alkuperäisluonnon suojelu kohtaa raivoisaa vastarintaa.
Ympäristöryhmältä eivät työt lopu...
Kuinka valaistuksen energiankulutusta
vähennetään valaistustehosta tinkimättä?
Energiansäästöviikon
(5. - 11.10.2009
) seminaari 6.10.2009. Ks.
Tapahtumia.
Jokamiespäivän seminaari
pidettiin
perjantaina 11.9.2009
klo 10.00 – 12.00
Eduskunnan Pikkuparlamentin
Kansalaisinfossa
Lue, mitä
Suomen
Luonnonsuojeluliitto kertoi tapahtumasta tiedotteessaan...
Työkalut kestävään kehitykseen
-tilaisuus järjestettiin 5.6.2009 Kansalaisinfossa
Maailman
ympäristöpäivän tilaisuus keräsi lähes 50 kuulijaa eduskunnan Kansalaisinfon auditorioon.
Lue lisää ja katso Suomen
johtavien asiantuntijoiden luennoitsijoiden esitykset...
Matkalla
Pitkä-Kotkassa ja Ulko-Tammiossa 9.5. 2009
Jo perinteiseksi
muodostuneella arktisen muuton seurantamatkalla itäisellä
Suomenlahdella: lue lisää ja
katso kuvia...
Ympäristöryhmä tutustui
Tuusulanjärven kunnostusprojektiin 22.4.2009
Kiinnostavalla matkalla Suomen
suurimmalle Rantamo-Seittelin kosteikoalueelle kuultiin
ympäristöasiatuntijoiden alustuksia vesiensuojelun
tutkimustuloksista. Samalla bongattiin taivaanvuohi, n. 30
joutsenta, ruskosuohaukka ja monelle kevään ensimmäinen västäräkki
ja kottarainen.
Lue lisää ja katso kuvia...
Metsät ja monimuotoisuuden
vaaliminen -tilaisuus
pidettiin 18.3.2009 eduskunnan lisärakennuksen auditoriossa.
Mielenkiintoiseen seminaariin oli
tullut lähes 90 osanottajaa eri hallinnon alueilta ja yksityisesti
kuulemaan tasokkaita esityksiä.
Kuvassa on Utön koulun lasten
piirustuksia seminaariin kuuluneesta Minun metsäni
-näyttelystä. Lue lisää...
Tutustu eduskunnan ympäristötyön
2005 - 2008
yhteenvetoon !
Pysyvä YRTTI-työryhmä aloitti työnsä eduskunnassa 18.9.2008
Eduskunnan ympäristötyötä jatkamaan on
asetettu uusi Yrtti-ryhmä.
Ryhmään kuuluvat kansliatoimikunnan eduskunnan ympäristöpäälliköksi
(oto) nimeämä Jukka Savola (turvallisuusyksikkö),
apulaisympäristöpäällikkö (oto) Pekka Siitonen (kiinteistötoimisto),
Antti Vehmas (asiakirjatoimisto), Seppo Jolkkonen
(turvallisuusyksikkö), Riitta Huikari-Hyvönen (kiinteistötoimisto),
Satu Keitaanpää (kiinteistötoimisto), Pentti Kykkänen
(virastopalvelujaosto), Minna Majuri (kiinteistötoimisto), Tuula
Nyström (tietohallintotoimisto) ja Barbro Söderlund
(eduskuntatiedotus).
Yrtti-ryhmän työ perustuu Eduskunnan
ympäristöturvallisuusohjelmatyöryhmän tekemään
ympäristökäsikirjaan.
Tavoitteena on, että ensimmäinen
käsikirjan mukainen seurantaraportti olisi
valmis vuoden 2010 alussa.
Ensi työkseen ryhmä antaa lausuntonsa valmisteilla olevaan
eduskunnan jätehuoltosuunnitelmaan.
Eduskunnan valot
sammuivat
Eduskuntatalon ja Pikkuparlamentin ulkovalaistus sammutettiin la
28.3. klo 20.30 - 21.30 osana WWF:n organisoimaa
Earth Hour
2009 -tapahtumaa. Tapahtuman suojelijana Suomessa toimi
tasavallan presidentti Tarja Halonen.
Eduskunnan valot on sammutettu ennenkin, mm. kannanottona
energiansäästökampanjaan.
|
Pallas-lakimuutoksen käsittely
keskeytettävä
BirdLife Suomi,
Luonto-Liitto, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF
Suomi vetoavat ympäristövaliokuntaan, jotta se päättäisi keskeyttää
Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa koskevan lakiesityksen
käsittelyn.
Järjestöjen
mukaan lainmuutoksessa ei ole kyse vain yhden hotellin
lisärakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä. Ympäristöjärjestöt
listaavat kannanotossaan lukuisia haittoja, joita lakimuutoksesta
aiheutuisi.
Lue lisää WWF:n sivulta...
Sipoonkorven kansallispuistosta sanottua
HS uutisoi
20.2.2010, että Metsähallituksen esitys Sipoonkorven
kansallispuistoksi saattaa laajuutensa takia uhata Sipoosta
Helsinkiin liitetyn Östersundomin asuinalueen rakentamista.
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston projektipäällikkö Matti
Visanti näkee, että alueen kohtuuhintaiset asunnot ja luonnonsuojelu
sulkevat toisensa pois.
Ympäristöryhmän varapuheenjohtaja kansanedustaja Pentti Tiusanen
kommentoi asiaa seuraavasti Helsingin Sanomissa 21.2.2010: "Vastakkainasettelu
on turhaa. Kummankin hankkeen kokoa pitää pohtia, vaikka
kansallispuisto onkin ensisijainen asia."
Ympäristöryhmän
johtokunnan jäsen kansanedustaja Pertti Salolainen huomauttaa, että
jos kansallispuistoa ei pian saada aikaan, joku voi keksiä vielä
heittää sinne vaikka formularadan. "Mutta
olen hämmästynyt Visannin lausunnosta. En usko, että metrolinjaus ja
ekologiset käytävät ovat niin yksioikoisesti toisilleen
vaihtoehtoisia", hän lisää.
Sekä Tiusanen
että Salolainen ovat allekirjoittaneet 11 muun eri puolueista olevan
kansanedustajan kanssa kirjallisen kysymyksen Sipoonkorven
kansallispuiston jouduttamisesta.
Sipoonkorvesta kirjoitettua:
Sipoonkorven kävijätutkimus 2009
Sipoonkorven luonnonsuojelualue laajenee
Sipoonkorpea esitetään kansallispuistoksi
Ks. myös Sipoonkorven
kansallispuisto - NYT! -seminaari
2010: LUMO-vuosi!
Luonnon
monimuotoisuuden vähenemistä ei saada pysäytettyä vuoteen 2010
mennessä. Kansainväliset tavoitteet voidaan saavuttaa vain
luonnonsuojelua tehostamalla. Suojelutoimia voidaan toteuttaa
tehokkaasti kansalaisten tietoisuutta lisäämällä.
Vuosi 2010 on
luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta tärkeä:
YK:n
kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden vuosi
YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokousvuosi
EU päättää vuoden 2010 jälkeisestä luonnonsuojelupolitiikastaan
Lue lisää:
http://www.sll.fi/lumo2010
Hyvästit itsenäiselle
ympäristöhallinnolle
Kun
talousministeriöiden osuus kasvaa 40 prosenttiin, työvoima- ja
elinkeinoministeriön budjetti paisuu yli 80 prosenttia ja
valtiovarainministeriön peräti kaksinkertaistuu,
ympäristöministeriön hallinnonalan budjetti on ensi vuonnakin alle
0,7 prosenttia ministeriöiden kokonaisbudjetista.
"Itsenäiset ja riippumattomat
ympäristökeskukset jäävät historiaan. Yhtenä elinkeino-, liikenne-
ja ympäristökeskuksen (ELY) vastuualueena ympäristöhallinnolla ei
ole edellytyksiä valvoa yleistä etua ja edistää luonnon- ja
ympäristönsuojelua. Myös aluehallinnon henkilöstöleikkaukset
painottuvat ympäristöpuolelle.. Luonnon- ja ympäristönsuojelun
heikko painoarvo näkyy myös johtajanimityksissä.
ELYjen ympäristöjohtajien nimityksissä biologinen ja ekologinen
asiantuntemus sivuutettiin." kerrotaan
Suomen luonnonsuojeluliiton tiedotteessa 29.12.2009.
Lue
koko tiedote...
Ilmastokokous päättyi pettymykseen
"Kokouksen kolme keskeistä tavoitetta jäivät
saavuttamatta. Ensinnäkin johtajat eivät kyenneet
sopimaan riittävistä päästövähennystavoitteista.
Toisekseen riittävästä ja ennakoitavasta julkisesta
rahoituksesta kehitysmaille ei saatu pitävää päätöstä.
Kolmanneksi, lopputulokseksi ei saatu laillisesti
sitovaa sopimusta, jolla olisi varmistettu
päästövähennys- ja rahoitustoimien toteutuminen.
Päättäjät tullaan muistamaan tästä Kööpenhaminan
epäonnistumisesta pitkään..."
Lue
lisää
WWF:n tiedotteesta
Ks. myös
Ympäristöministeriön tiedote
Jottei aika loppuisi kesken
Ympäristö- ja
kehitysjärjestöt sekä Akava pitivät Helsingissä 27.11.09
tiedotustilaisuuden tavoitteistaan Kööpenhaminan joulukuiselle
ilmastokokoukselle. Järjestöt julkaisivat yhteisen kannanoton, johon
on koottu
kymmenen tärkeintä vaatimusta.
Tilaisuudessa
Kaisa Kosonen Greenpeacesta sanoi, että jos jokin yksittäinen
tärkeä asia pitää nostaa esiin, se on luku 2015, vuosi jota ennen
päästöjä täytyy saada rajoitettua merkittävästi. Vuonna 2020
tavoitteet nousevat jo niin korkealle, että niiden saavuttaminen on
lähes mahdotonta.
Kirkon ulkomaanavun
ilmastonmuutosasiantuntija Katri Suomi huomautti, että kehitysmaat
tarvitsevat vähintään 110 miljardia vuosittain vuoteen 2020
mennessä. Lukua kannattaa tarkastella esim. siitä näkökulmasta, että
USA käyttää sotilaalliseen varusteluun vuodessa 400 miljardia
dollaria.
Akavan
kv-päällikkö Markus Penttinen painotti, että ilmastonmuutoksen
edelläkävijät tulevat hyötymään uusilla työpaikoilla ja työaloilla.
Kilpailu ei saa vääristyä, eikä työpaikkoja siirtyä saastuttaviin
maihin. Lopuksi Penttinen totesi, ettei mikään energiantuotanto
ydinvoimasta tuulivoimaan ole energiaa säästävä: vain
energiatehokkuus ja kulutuksen vähentäminen ovat säästäviä
toimenpiteitä.
Lue lisää:
ilmasto.org - Kööpenhaminan ilmastokokous 7.-18.12.2009 -
Taustat ja reportaasit
Valtionmaista päättäminen on hallituksen ja eduskunnan asia
Luonnonsuojeluliitto hämmästelee, että maa- ja metsätalousministeri
Sirkka-Liisa Anttila ja ympäristöministeri Paula Lehtomäki kertoivat
Keskustan puolueristeilyllä valtion luontopalvelujen siirrosta
erityisyhtiöön.
Keskustaministerit
esittävät asian ikään kuin sovittuna. Asia on jo tiedotettu
Metsähallituksessa.
"Luonnonsuojeluliiton
saamien tietojen mukaan valtion yli 12 miljoonan hehtaarin maa- ja
vesiomaisuutta havitellaan siirrettäväksi maa- ja
metsätalousministeriön ohjaukseen ja taseeseen. Aiemmin 7 miljoonan
hehtaarin alueita on hallinnoinut Metsähallituksen luontopalvelut
ympäristöministeriön ohjauksessa..."
Lue lisää...
Aluehallintouudistus aukoo portteja myös ympäristöministeriön
lakkauttamiseen
Aluehallinnon
uudistuksen eduskuntakäsittely alkaa tänään.
Uudistuksella pönkitettäisiin kahden superministeriön valtaa.
Valtiovarainministeriö vastaisi aluehallintovirastojen (AVI)
strategisesta ohjauksesta. Työvoima- ja elinkeinoministeriö ohjaisi
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia (ELY). Vetovastuuta
ympäristö- ja luonnonvarasuunnittelusta siirrettäisiin
maakuntaliitoille. Niitäkin ohjaisi työvoima- ja
elinkeinoministeriö, jonka tontille alueiden kehittäminen
siirrettiin 2008.
Lue lisää...
Ks. myös
Aluehallinnon uudistus
eduskunnassa ja valiokuntien lausunnot
Suomen luonnonsuojeluliiton kannanotto hallituksen esitykseen
eduskunnan valiokunnille 14.9.2009.
Sipoonkorven alueelle kansallispuisto
Luontonsa ja
lajirikkautensa takia Sipoonkorpi on jopa monipuolisempi kuin
Nuuksio. Lisänä ovat Natura 2000 -luonnonsuojeluverkostoon kuuluvat
Östersundomin lintuvedet.
Paine kasvattaa
Helsinkiä rakentamalla Sipoota on kova, joten Sipoonkorven
tulevaisuus pitää ratkaista nopeasti ja pysyvästi. Paras tapa on
perustaa alueelle kansallispuisto. Se vahvistaisi eteläisen Suomen
luonnon monimuotoisuutta ja metsien suojelua. Sillä on myös
valtakunnallista merkitystä yleisenä luonnonnähtävyytenä sekä
luontoharrastuksen ja luonnontuntemuksen lisäämisen kannalta.
Puiston
perustaminen ei ole edes kallista, sillä valtio omistaa alueelta
lähes 1900 ha, Helsinki yli 700 ha ja Vantaa muutamia kymmeniä
hehtaareja. Laki edellyttää, että kansallispuiston minimikoko on
1000 ha valtion maata.
"Sipoonkorven
kansallispuiston perustaminen on päätös, jota tulevat sukupolvet
kiittävät. Päätöksen aika on nyt", toteavat puoluerajoja rikkoen
kansanedustajat Timo Juurikkala (vihr), Pertti Salolainen (kok) ja
Jacob Söderman (sd) Helsingin Sanomien mielipidesivulla
su 13.9.2009.
Himalajan aarrearkku
Himalajan
alueelta on tehty viime vuosina 350 uutta lajilöytöä, mikä on lähes
yhtä paljon kuin Borneon saarelta Kaakkois-Aasiasta löydettyjen
lajien määrä. Tuhansia kasvi- ja eläinlajeja on todennäköisesti
vielä löytämättä. Ilmastonmuutos uhkaa kuitenkin tänä päivänä
kaikkia näitä lajeja,
tiedottaa WWF.
Ydinvoimalat rehevöittäisivät Itämerta
Uudenmaan
ympäristönsuojelupiiri esittää työ- ja elinkeinoministeriölle uusien
ydinvoimalahakemusten hylkäämistä.
Loviisan ja Ruotsinpyhtään ydinvoimaloiden hukkalämpö rehevöittäisi
Suomenlahtea, koska kaukolämpötunneli Helsinkiin ei ole
toteuttamiskelpoinen. Pitkälle tunnelille ei ole tilaa kaavoissa.
Lisäksi jäähdytysvesi on haaleaa (30-40 astetta), kun Helsingin
kaukolämpöverkoissa vesi on 120-asteista.
Lue lisää...
Metsähallituksen
purkamisesta riskejä suomalaisten virkistykselle ja luonnonkäytölle
Valtion omistamia
maita ja vesiä hoitavalle Metsähallitukselle haetaan uutta
hallintomallia, kun valtion liikelaitokset lakkautetaan vuoden 2010
aikana. Suomen luonnonsuojeluliitto ehdottaa ratkaisuksi
puolueetonta virastoa. Samalla liitto vaatii, että 12 miljoonan
hehtaarin maa- ja vesiomaisuuden käyttäjinä kansalaiset kytketään
hankkeen valmisteluun jo alkuvaiheessa.
Hallinnonuudistus
antaa Luonnonsuojeluliiton mielestä hyvän mahdollisuuden ratkoa
samalla valtionmaiden käytön nykyisiä ongelmia. Valtionmaiden liian
tehokas talouskäyttö uhkaa jo nyt luonnonsuojelun edistämistä,
metsien monikäyttöä ja poronhoitoa. Uudeksi valtion maa- ja
vesiomaisuuden käyttöorganisaatioksi ovat olleet ehdolla virasto-,
säätiö- ja osakeyhtiöpohjainen hallintomalli tai näiden yhdistelmä.
Osa näistä vaarantaisi luonnon perinteiset käyttötavat.
Lue lisää...
WWF: Tilaisuutta
Itämeren pelastamiseen ei saa hukata!
EU:n komissio
antoi 10.6.2009
Itämeri-strategiaa koskevan tiedonannon ja toimenpideohjelman
Eurooppa-neuvostolle. Strategia tarjoaa meren pelastamiseen
mahdollisuuden, johon Itämeren maiden hallitusten pitää ehdottomasti
tarttua. "Tätä tilaisuutta hallitukset eivät saa hukata",
sanoo WWF Suomen meriohjelman päällikkö, FT Anita Mäkinen. WWF
toivoo erityistä aktiivisuutta Ruotsilta, jolle EU:n
puheenjohtajuuden myötä heinäkuussa siirtyy myös vastuu strategian
edistämisestä.
Lue lisää...
Energiatehokkuussuunnitelma hyvä alku
Suomalaisten
ympäristöjärjestöjen mielestä 9.6.2009 julkistettu työ- ja
elinkeinoministeriön energiatehokkuus-toimikunnan mietintö on
merkittävä harppaus Suomen energiapolitiikassa.
Esitetyillä toimenpiteillä päästään kolmen Olkiluoto 3 -reaktorin
sähköntuotantoa vastaavaan energiantarpeen vähennykseen kymmenessä
vuodessa.
Erityisen tärkeää on, että ehdotuksista on päästy sopuun energian
tuottajien ja muiden energia-alan etujärjestöjen, työnantajien,
ay-liikkeen sekä vastaavien ministeriöiden kesken.
Toimikunnan työ on hyvä alku, mutta mahdollisuuksia energiansäästöön
on huomattavasti enemmän. Pelkästään rakennusten lämmityksessä
säästömahdollisuudet vuoteen 2020 mennessä ovat VTT:n
Teknologiapolut 2050 -selvityksen mukaan noin kolminkertaiset (11-22
TWh) toimikunnan toimilla saavutettavaan säästöön verrattuna.
Ks.
Ympäristöjärjestöjen täydentävä mielipide mietintöön (Lähde:
SLL)
Kalaopas ohjaa
kuluttajaa oikeisiin valintoihin
WWF:n tuore Meren herkkuja -kalaopas ohjaa kuluttajaa
ympäristöystävällisiin valintoihin kalatiskillä ja ravintolassa.
Lompakossa kulkeva taskuopas ja laajempi verkkoversio luokittelevat
kalat kestävyysjärjestykseen helposti liikennevalojen avulla. WWF
suosittelee ensisijaisesti kotimaista kalaa ja MSC-sertifioituja
kalatuotteita. Suurten petokalojen sijasta kannattaa valita
lautaselle pikkukalaa.
Lue lisää...
Tutustu
kalaoppaaseen
Laiton pyynti on
suuri uhka Lapin uhanalaisille suurpedoille
WWF Suomen mielestä
metsästyslakiin on jo ensi talveksi lisättävä metsästysrikoksen
törkeää tekomuotoa koskeva määritelmä. Lainmuutos mahdollistaisi
muun muassa epäiltyjen rikostapausten nykyistä tehokkaamman
tutkinnan. ”Laiton pyynti on suuri uhka Lapin uhanalaisille
suurpedoille”, sanoo WWF Suomen suojelukoordinaattori Petteri
Tolvanen.
Lue lisää...
Suoleluohjelma erittäin uhanalaiselle kiljuhanhelle
Siivekäs
matkalainen voi taittaa muuttoreittiään paremmassa suojelussa kuin
aikaisemmin, sillä kiljuhanhelle laadittiin suojeluohjelma äskettäin
päättyneessä EU:n Life Luonto -rahaston tukemassa kansainvälisessä
hankkeessa. Ohjelma on nyt vahvistettu ympäristöministeriössä.
Lue
lisää...
Suomen metsät katoavat nopeammin kuin Madagaskarin sademetsät
Sademetsien
tilanne on huolestuttanut suomalaisia syystä, että esim.
Madagaskarin sademetsien katoamisvauhti on vuodessa 1,4 %. Se, mikä
ei päättäjiä tunnu huolestuttavan on, että suomalaiset
luonnontilaiset metsät hakataan sellutehtaiden ruuaksi 2 %
vuosivauhtia.
Näin totesi akatemiaprofessori Ilkka Hanski Eduskunnan
ympäristö- ja luontoryhmän järjestämässä
Metsät ja monimuotoisuuden
vaaliminen -seminaarissa, joka
pidettiin 18.3.2009 eduskunnan lisärakennuksen auditoriossa.
Mielenkiintoiseen seminaariin tuli
lähes 90 osanottajaa eri hallinnon alueilta ja yksityisesti
kuulemaan tasokkaita esityksiä. Ks.
ohjelma ja esitykset!
Kansallispuistosta ennakkopäätöksellä yritysten rakennuskohteita?
Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitsevan Pallas-hotellin
laajennuksesta uhkaa tulla luonnonsuojelun kannalta vaarallinen
ennakkotapaus. Näin pelkää muun muassa
Suomen
luonnonsuojeluliitto.
Lue lisää esim.
Ylen Uutisista
Auta ministeri
Lehtomäkeä tekemään päätöksensä:
kirjoita adressiin nimesi!
Pelasta maailma pullo kerrallaan,
jätä pullovesi ostamatta:
katso hauska
video ja lahjoita 11 senttiä Itämerelle, ilmaiseksi.
YLE: ympäristöuutiset:
http://yle.fi/uutiset/ymparisto/
Lakialoite
Sipoonkorven kansallispuiston perustamiseksi
Lakialoitteen on tehnyt kansanedustaja
Jacob Söderman ja sen ovat allekirjoittaneet mm. Ympäristöryhmän
jäsen ulkoasiainvaliokunnan pj Pertti Salolainen.
Ehdotetun kansallispuiston koko olisi
noin 2 700 hehtaaria, joista valtio omistaa jo 1 700 hehtaaria.
Helsingin ja Vantaan maita alueesta on tuhat hehtaaria.
Ympäristöryhmän puheenjohtajan kansanedustaja Erkki Pulliaisen
mielestä luonnon säilyttämiseksi Sipoonkorpeen tarvitaan pian
ainakin kunnostettu tie ja pitkospuut.
Ympäristöryhmän ja Ympäristövaliokunnan vpj Pentti Tiusanen
totesi, että ympäristövaliokunnan tulisi ottaa Södermanin lakialoite
vakavasti ja vauhdittaa ympäristöministeriön toimintaa asiassa. Näin
toimittiin myös Repoveden kansallispuistoa perustettaessa.
Sipoonkorven noin 4 800 hehtaarin metsäalue on valtakunnallisesti
arvokas luonto- ja virkistyskohde. Sen luontoarvoja uhkaavat paineet
rakentaa puistoalueen ympärillä ja alueen lisääntyvä
virkistyskäyttö. Rakentamispaineita on kasvattanut mm.
Lounais-Sipoon liittäminen osaksi Helsinkiä. (HS 4.4.2008)
sivun alkuun
Vuotoksen ja Kollajan rakentamisesta
keskustaministerien edesauttama koskisota
Nykyisen vesilain mukaan koskien
rakentamista tulee välttää jos rakentaminen aiheuttaa "huomattavia
vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa."
Hallitusohjelman mukaan lakia ei voida muuttaa ilman hallituksen
yksimielistä päätöstä. Nykyinen hallitus voisi kuitenkin päättää
rakentamisesta erillisellä lailla, jotta vesilainmuutosta ei
tarvitsisi tehdä yksimielistä päätöksen perusteella. Tätä mieltä
ovat ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Väyrynen ja
elinkeinoministeri Pekkarinen.
Ympäristöryhmän jäsen
ulkoasianvaliokunnan pj Pertti Salolainen luonnehtii puheita "hämmästyttäviksi
ja käsittämättömiksi". Hän korostaa, että hallitusohjelmasta on
pidettävä kiinni ja kunnioitettava sekä hallitusohjelman
periaatteita että korkeimpien tuomioistuinten päätöksiä.
(HS 21.2.2008)
|
