| |
Ympäristövaliokunnan sekä Ympäristö- ja luontoryhmän vpj. Pentti
Tiusanen, Eduskunnan ympäristövaliokunnan edustajana ja Suomen
valtuuskunnan jäsenenä
Balilla 9. -
15.12. 2007
MITÄ TUOMISINA
BALILTA?
Suomen virallinen
johtopäätös Balin ilmastokokouksesta on varsin positiivinen: ”Suomi
ja EU saavuttivat tavoitteensa”. Tämä on ”virallinen totuus”, on
”muitakin totuuksia”.
Euroopan unioni, Suomi tällä kertaa ulkokehällä, lähtivät hakemaan
YK:n ilmasto-osapuolikokouksesta (COP13/MOP3) määrällisiä
tavoitteita Kioton sopimuksen (2008 - 2012) jälkeiselle kaudelle,
joka alkaa jo viiden vuoden päästä. Tavoitteena oli myös Kioton
sopimuksesta ulkona olevan Yhdysvaltojen saanti mukaan
sopimusjärjestelmään.
Määrällisiä tavoitteita – kuten päästöalenematavoitteita – ei saatu.
Yhdysvallat tuli kuitenkin mukaan. Jälkimmäisen ehtona oli
edellinen.
Nyt edetään kaksilla raiteilla. Ensinnäkin Balilla tarkasteltiin
Kioton sopimuksen (1997) sisältöjä. Kehittyneiden maiden päästöjä
tarkastelleissa AWG – neuvotteluissa kirjattiin päästötavoitteita
vuosille 2020 ja 2050. Tällä raiteella USA ei ollut mukana. Junassa
istuvat Kioton ratifioineet maat, käytännössä kaikki paitsi USA.
Toisena raiteena ovat UNFCCC:n eli YK:n ilmastosopimuksen (1992)
neuvottelutulokset. Tässä sopimuksessa on USA mukana. Näissä
neuvotteluissa nähtiin Balin suurin dramatiikka.
Päästiin yhteisymmärrykseen Kööpenhaminan osapuolikokouksen
merkityksestä. Siellä päätetään vuoden 2012 jälkeinen
sopimusmenettely. Tähän Balin toimintaohjelmaan ei tullut
määrällisiä tavoitteita. Alaviitteenä saatiin viittaus IPCC:n eli
hallitusten välisen ilmastopaneelin päätelmiin.
Neuvottelujen loppuvaiheessa YK:n pääsihteeri Ban Kimoon vahvasti
vedottua yksimielisyyden puolesta, USA ilmoitti, että se ”ei voi
olla mukana”. Syynä oli kehittyvien maiden päästöjen kirjaaminen.
Kokoussali täyttyi buuauksista kahden tuhannen osallistujan
osoittaessa mieltään. Tätä seurasi kymmenkunnan valtuuskunnan
tuomitsevat, mutta samalla vetoavat puheenvuorot – mukana
Etelä-Afrikka, Papua-Uusi-Guinea, Intia. Parinkymmenen minuutin
kuluttua salin täyttivät aplodit USA:n ilmoitettua: ”Olemme mukana”.
Seuraava osapuolikokous (COP14/MOP4) on ensi vuonna Puolan
Poznanissa, Berliinin ja Varsovan puolivälissä. Siellä tarkastellaan
miten kulku Balin ”tiekartalla” on onnistunut. Tuolloin myös USA:n
presidentinvaalit on käyty.
Kööpenhamina (COP15/MOP5) on erityisesti haaste Euroopan unionille
ja Pohjoismaille. EU:n puheenjohtajamaana vuoden 2009 syksyllä on
Ruotsi.
Balilla siirrettiin sitovien päätösten teko kahden vuoden päähän,
yhtenä syynä ovat USA:n vaalit. Samalla Kioton sopimuksen jatkon
valmisteluille jää vain kolme vuotta. Kriittinen vuosi 2020 on
tuolloin ainoastaan kymmenen vuoden päässä. Aika kuluu, globaalit
vaikuttavat ja sitovat sopimukset puuttuvat.
Balilla näkyi myös kyyneliä YK:n ilmastosopimuksen pääsihteerin Yvo
de Boerin purskahtaessa lauantain aamutunneilla itkuun. Syynä oli
Intian ja erityisesti Kiinan kritiikki kokousaikataulusta.
Kööpenhaminassa tilanne tulee olemaan haastavin, siellä ei voida
siirtää päätöksentekoa myöhäisemmäksi. Meillä ei ole varaa
epäonnistua Kööpenhaminassa, edes itku ei auta.
Balin tuomisia on neuvottelujen jatkuminen. Trooppisten metsien
suojelu ja köyhimpien maiden tuki etenivät. 20 % ihmisen
aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä tulee trooppisten metsien
tuhoamisesta. Määrällisiä päästötavoitteita ei Balin tuomisissa
ollut.
Pentti Tiusanen
ympäristövaliokunnan vpj
|
|
