|
Pysyvä YRTTI-työryhmä aloitti työnsä eduskunnassa 18.9.2008
Eduskunnan ympäristötyötä jatkamaan on
asetettu uusi Yrtti-ryhmä.
Ryhmään kuuluvat kansliatoimikunnan eduskunnan ympäristöpäälliköksi
(oto) nimeämä Jukka Savola (turvallisuusyksikkö),
apulaisympäristöpäällikkö (oto) Pekka Siitonen (kiinteistötoimisto),
Antti Vehmas (asiakirjatoimisto), Seppo Jolkkonen
(turvallisuusyksikkö), Riitta Huikari-Hyvönen (kiinteistötoimisto),
Satu Keitaanpää (kiinteistötoimisto), Pentti Kykkänen
(virastopalvelujaosto), Minna Majuri (kiinteistötoimisto), Tuula
Nyström (tietohallintotoimisto) ja Barbro Söderlund
(eduskuntatiedotus).
Yrtti-ryhmän työ perustuu Eduskunnan
ympäristöturvallisuusohjelmatyöryhmän tekemään
ympäristökäsikirjaan. (ks. myös
eduskunnan ympäristöohjelma)
Tavoitteena on, että ensimmäinen
käsikirjan mukainen seurantaraportti olisi
valmis vuoden 2010 alussa.
Ensi työkseen ryhmä antaa lausuntonsa valmisteilla olevaan
eduskunnan jätehuoltosuunnitelmaan.
Energiansäästöviikko Eduskunnassa
Energiatehokkuus on mainio sijoituskohde! - seminaari pidettiin
7.10.2008 lisärakennuksen auditoriossa
Ks.
ohjelma
Motiva Oy ja
Energiateollisuus
ry ovat käynnistäneet Sähkölämmityksen tehostamisohjelman
Elvarin. Tavoitteena on löytää sähkölämmittäjille keinoja
tehostaa omaa energiankäyttöään.
Elvari-ohjelman koordinoijana ja vetäjänä toimii Motivan Oy:n
ohjelmapäällikkö DI Antti Kokkonen.
Eduskunnan Ympäristö- ja luontoryhmän
järjestämä kiinnostava seminaari
LOPETETAANKO LUONNONSUOJELU?
pidettiin 1.10.2008 eduskunnan lisärakennuksen Kansalaisinfossa
Ks.
ohjelma ja esitykset.
 EDUSKUNNAN
TOINEN YMPÄRISTÖPÄIVÄ
PIDETTIIN 5.6.2008
Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmä järjesti eduskunnan
ympäristöpäivän ensimmäisen kerran 18.5.2005.
Hyvän vastaanoton
saaneesta tapahtumasta haluttiin tehdä jatkuva, eduskunnan
toimijoiden ympäristötietoisuutta kehittävä perinne.
Tällä kertaa teemana olivat vesistöt.
Ks.
ohjelma ja miniseminaarien
esitykset.
Retki Haapasaareen la 24.5.2008
Haapasaaren saaristo sijaitsee n. 20
km Kotkan kaupungista etelään, keskellä Suomenlahtea. Se on maamme
eteläisin ulkosaaristo ja samalla Suomen ja Euroopan Unionin
kaakkoisin saareke.
Lintujen arktinen massamuuttoreitti
kulkee saariston yli. Ympäristöryhmä bongasi lintuja, tutki kasveja ja
tutustui muutenkin saaristoluontoon. Oppaanamme oli luontokuvaaja,
lintuharrastaja ja käärmetutkija Urpo Koponen.
Merentutkimuslaitoksen pilkkominen otettava
uuteen harkintaan
Ympäristöryhmän kansanedustajat
lähettivät STT:lle
Tiedotteen 9.5.2008, jossa todetaan, ettei asiantuntijoiden
kuulemisen ja eri lähteisiin tutustumisen jälkeen löydy perusteita
sille, että Itämeren tutkimus pitäisi hajauttaa, päinvastoin.
Tiedotteen allekirjoittivat kansanedustajat Erkki Pulliainen (pj),
Pentti Tiusanen (vpj), Eero Akaan-Penttilä, Christina Gestrin, Merja
Kuusisto, Pirkko Lerner-Ruohonen, Pertti Salolainen, Tarja Tallqvist
ja Pekka Vilkuna.
Ympäristöryhmä vieraili tutkimusalus
Arandalla keskiviikkona 9.4.2008.
Ympäristöryhmä järjesti yhdessä
Merentutkimuslaitoksen kanssa vierailun tutkimusalus Arandalle keskiviikkona 9.4.2008.
Ympäristöryhmä halusi näin tuoda päättäjille mahdollisuuden arvioida
omaa kantaansa Merentutkimuslaitoksen jakamisesta osaksi Ilmatieteen
laitosta (IL) sekä Suomen ympäristökeskusta (Syke).
Lue
lisää...
Vuoden 2008
johtokunta on valittu.
Toimintavuoden
haasteita ovat Itämeren saastuminen, Etelä-Suomen metsien
suojeluohjelman (METSO) toteuttaminen, Sipoonkorven suojelu ym.
Onneksi Ympäristöryhmän johtokunnan jäseniä on ensi kertaa kaikista
puolueista, joten tuloksia on lupa odottaa!
Eduskunnalle laaditaan ympäristöohjelma
Kansanedustaja Erkki Pulliaisen johdolla toiminut
ympäristöturvallisuusohjelmatyöryhmä laati
eduskunnan toiminnoista ympäristökartoitusraportin, joka noudattaa
ISO 14001 -standardia ja EMAS-asetusta.
Kartoituksen perusteella tullaan laatimaan eduskunnan
ympäristöjärjestelmä, jonka avulla voidaan järjestelmällisesti
seurata, kehittää, hallita ja raportoida toiminnan
ympäristövaikutuksia. Parlamentin ympäristöjärjestelmän luominen on
kansainvälisesti arvioiden ainutlaatuinen hanke.
Lue lisää....
Kansanedustaja, emeritusprofessori
Erkki Pulliaiselle vuoden 2007 Tietokirjailijapalkinto
Suomen tietokirjailijat ry palkitsi
Ympäristöryhmän puheenjohtajan Helsingin kirjamessuilla la
27.10.2007.
Kuva: ©Helena
Juutilainen
Kansanedustaja Erkki Pulliaiselta on ilmestynyt kirjoja viidellä eri
kielellä kaikkiaan 46 kpl, mukaan lukien yhteisteokset, tieteellisiä
julkaisuja yli 500 kpl, sekä yksi DVD, Rajavartijat
luonnontutkijoina.
Suomen Tietokirjailijat ry:n perusteli palkintoa mm. seuraavasti:
"... Pulliainen oli
ensimmäisten joukossa käynnistämässä keskustelua luonnon
monimuotoisuuden suojelemisesta. Hänellä on erinomainen taito kytkeä
vankka luonnontieteellinen tietämys lukijoita kiehtovaan
ilmeikkääseen, usein hauskaan ilmaisuun. Ahkerana artikkelien
kirjoittajana ja suosittuna esiintyjänä Pulliainen toteuttaa
taitavasti tietokirjailijan tehtävää tuoda uutta tietoa ja tuoreita
näkemyksiä lukijoiden ja kuuntelijoiden makusteltavaksi..."
Lue lisää (pdf)....
Tutustu viikolla 41 pidetyn
eduskunnan energiansäästöviikon materiaaliin:
Projektipäällikkö Tauno Äijälä Liikenne- ja viestintäministeriö:
Digisiirtymä 1.9.2007
Kehityspäällikkö Pirkko Rajala TV2007-ryhmä/MTV Oy:
Digisiirtymä (TV2007 ja yhteistyökumppanit organisoivat digiapua)
Motiva Oy:
Digisovittimien valmiustilat - ohjeita ostajalle ja käyttäjälle
Avainasiakaspäällikkö Annukka Pokki,
Oy Osram Ab:
Klikkaa
valot päälle ympäristön suojelemiseksi!
Itämeren Villilohi elää vielä
Allekirjoita
Lohiadressi, jotta lohen elämä jatkuisi.
Adressi luovutetaan valtioneuvostolle ja eduskunnalle 15.2.2007.
Itämeren Villilohen voima,
terveet vaistot ja itsenäinen tahto ovat säilyneet tuhansien vuosien
ajan.
Suomalaisille se on ollut ja on yhä kalojen kuningas. Kun Villilohi
kuulee vaistojensa kutsun, se lähtee kohti syntymäjokeaan – antamaan
elämän uudelle vapaiden lohien sukupolvelle. Kutumatkallaan Salmo
salar kohtaa monet vaarat. Suomessa sen kanta on säilynyt vain
kahdessa paikassa, Simojoessa ja Tornion-Muoniojoen alueella.
Lähde:
http://www.villilohi.fi/
Motiva, Kuluttajavirasto ja TUKES: Digisovittimen valinnassa
kannattaa muistaa myös sähkönkulutus:
Lue lisää...
|
|
Itämeren suojelu ala-arvoista
Kun WWF julkisti
barometrin Itämeren suojelun tilasta 27.8.2008, tulokset olivat
heikkoja kaikilla suojelun alueilla. Suomi sijoittui Itämeren maiden
välisessä vertailussa neljänneksi.
Tasavallan
presidentti Tarja Haloselle annettiin WWF:n ”Baltic Leadership Award”
-tunnustuspalkinto vahvasta poliittisesta johtajuudesta Itämeren
suojelussa. Lue koko
tiedote!
Itämeren vapaaehtoiset
öljyntorjuntajoukot juhlivat
WWF:n
vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot juhlivat 5-vuotissyntymäpäiviään
29.4.2008.
Viiden vuoden
aikana mukaan on liittynyt jo yli 4600 suomalaista. Öljykuljetusten
määrä Itämerellä on lisääntynyt nopeasti ja vakavan
öljyonnettomuuden uhka kasvaa. Vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot
toimivat viranomaisten tukena öljyonnettomuuksien jälkitorjunnassa.
Lue koko
tiedote!
Kieroselkäisyyttä, sokeutumista ja
halvaantumisia - sisäsiittoisuus uhkaa susipopulaatiota
Susien
sisäsiittoisuutta on tutkittu erityisesti Ruotsissa, jossa susikanta
on vain n. 120 yksilöä. "Joka kymmenennellä Ruotsin sudella on
jonkinasteinen luustovaurio", kertoo Ruotsin luonnontieteellisen
keskusmuseon tutkija Jannike Räikkönen.
Suomen 200 suden
kanta sairastuu myös, mikäli sille ei ole tarjolla
geneettistä vaihtelua esim. Venäjän puolelta. Susien tulo itärajan
toiselta puolelta on kuitenkin vähentynyt.
Susilaumassa voi
olla useita sukukypsiä ja kiimassa olevia naaraita, mutta vain
johtajapariskunta saa pentuja. Joka vuosi syntyy noin 4 jälkeläistä.
Jotta geneettinen monimuotoisuus säilyisi, lisääntyviä yksilöitä
pitäisi olla vähintään 50. Ja jotta lisääntyviä pareja olisi
tarpeeksi, suomalaisia susia pitäisi olla vähintään 250. (HS
13.4.2008)
Susia Riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitoksen laskennassa enää 200
Tutkimustulos
yllätti jopa RKTL:n suurpetotutkija Ilpo Kojolan, joka arvioi
syksyllä 2007, että susia voisi olla 270-300.
Syynä susien vähenemiseen ja länttä kohti leviämiseen pidetään
metsästystä ja ravinnon puutetta.
EU-komissio
hyväksyi sudenmetsästyksen kotieläinten suojelemiseksi. Susikannan
tulisi kuitenkin olla 250-300 yksilöä.
Ympäristöryhmän
vpj kansanedustaja Tiusanen kysyy maa- ja metsätalousministeri
Anttilalta, kenen toimesta sudet katoavat Suomen metsissä ja kuka
kantaa tästä vastuun?
Tiusanen huomauttaa, että lainsäädännöstä puuttuu edelleen
törkeän salametsästyksen käsite, joka mahdollistaisi
salametsästystapausten paremman selvittämisen ja rikollisten
saamisen vastuuseen.
(HS 5.4. ja 6.4.2008)
Koko
pääkaupunkiseutu voitaisiin lämmittää ydinvoimalan hukkalämmöllä
"Kaukolämpöputki
Loviisasta Helsinkiin siirtäisi hiilivoimalat historiaan",
kirjoitti HS 5.4.2008. Linjaussuunnitelma on ollut olemassa jo
1980-luvulta saakka, mutta nykyisin kaukolämpöputki voitaisiin
liittää kaukolämpöverkkoon jo Vuosaaressa.
Nykyisten pelkästään sähköä tuottavien ydinvoimaloiden lämpötehosta
2 5 menee suoraan mereen lauhdevesien mukana. Uuden voimalan
hyötysuhde voisi olla jopa 60 %, mikäli sähkön lisäksi tuotettaisiin
myös lämpöä, vaikka se vähentäisikin voimalan sähkötehoa. Mikäli
uusi voimala rakennetaan, eikä lämmön talteenottoa toteuteta,
voimalan hyötysuhde on vain 35-40 prosenttia.
(HS 5.4.2008)
Lakialoite
Sipoonkorven kansallispuiston perustamiseksi
Lakialoitteen on tehnyt kansanedustaja
Jacob Söderman ja sen ovat allekirjoittaneet mm. Ympäristöryhmän
jäsen ulkoasiainvaliokunnan pj Pertti Salolainen.
Ehdotetun kansallispuiston koko olisi
noin 2 700 hehtaaria, joista valtio omistaa jo 1 700 hehtaaria.
Helsingin ja Vantaan maita alueesta on tuhat hehtaaria.
Ympäristöryhmän puheenjohtajan kansanedustaja Erkki Pulliaisen
mielestä luonnon säilyttämiseksi Sipoonkorpeen tarvitaan pian
ainakin kunnostettu tie ja pitkospuut.
Ympäristöryhmän ja Ympäristövaliokunnan vpj Pentti Tiusanen
totesi, että ympäristövaliokunnan tulisi ottaa Södermanin lakialoite
vakavasti ja vauhdittaa ympäristöministeriön toimintaa asiassa. Näin
toimittiin myös Repoveden kansallispuistoa perustettaessa.
Sipoonkorven noin 4 800 hehtaarin metsäalue on valtakunnallisesti
arvokas luonto- ja virkistyskohde. Sen luontoarvoja uhkaavat paineet
rakentaa puistoalueen ympärillä ja alueen lisääntyvä
virkistyskäyttö. Rakentamispaineita on kasvattanut mm.
Lounais-Sipoon liittäminen osaksi Helsinkiä. (HS 4.4.2008)
sivun alkuun
Vuotoksen ja Kollajan rakentamisesta
keskustaministerien edesauttama koskisota
Nykyisen vesilain mukaan koskien
rakentamista tulee välttää jos rakentaminen aiheuttaa "huomattavia
vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa."
Hallitusohjelman mukaan lakia ei voida muuttaa ilman hallituksen
yksimielistä päätöstä. Nykyinen hallitus voisi kuitenkin päättää
rakentamisesta erillisellä lailla, jotta vesilainmuutosta ei
tarvitsisi tehdä yksimielistä päätöksen perusteella. Tätä mieltä
ovat ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Väyrynen ja
elinkeinoministeri Pekkarinen.
Ympäristöryhmän jäsen
ulkoasianvaliokunnan pj Pertti Salolainen luonnehtii puheita "hämmästyttäviksi
ja käsittämättömiksi". Hän korostaa, että hallitusohjelmasta on
pidettävä kiinni ja kunnioitettava sekä hallitusohjelman
periaatteita että korkeimpien tuomioistuinten päätöksiä.
(HS 21.2.2008)
Ympäristövaliokunnan ja Ympäristöryhmän
vpj., kansanedustaja Pentti Tiusanen raportoi tuoreeltaan Balin
ilmastokokouksesta
(3.-14.12.2007):
"Mitä tuomisina
Balilta
Suomen virallinen
johtopäätös Balin ilmastokokouksesta on varsin positiivinen: ”Suomi
ja EU saavuttivat tavoitteensa”. Tämä on ”virallinen totuus”, on
”muitakin totuuksia”.
Euroopan unioni, Suomi tällä kertaa ulkokehällä, lähtivät hakemaan
YK:n ilmasto-osapuolikokouksesta (COP13/MOP3) määrällisiä
tavoitteita Kioton sopimuksen (2008 - 2012) jälkeiselle kaudelle,
joka alkaa jo viiden vuoden päästä. Tavoitteena oli myös Kioton
sopimuksesta ulkona olevan Yhdysvaltojen saanti mukaan
sopimusjärjestelmää..."
Lue lisää...
Kirjallinen kysymys eläinsuojelusta
"Eläinsuojelulain
toteuttaminen seuraaminen on puutteellista",
toteavat kansanedustajat Tanja Saarela (kesk) ja Pentti Tiusanen (vas,
Ympäristöryhmän vpj), jotka jättivät yhteisen kirjallisen kysymyksen
tuotantoeläimistä ja eläinsuojelurangaistuksista 28.11.2007.
Kirjallisessa kysymyksessä vaaditaan eläinsuojelulain toteuttamista
myös siipikarjan ja sikojen osalta sekä törkeän eläinsuojelurikoksen
käsitteen saamista Suomen lakiin.
Aasian karhutarhaus julmaa ja tarpeetonta
Aasiassa on valutettu tuhansien
vuosien ajan karhun sappea kansanlääkinnällisessä
tarkoituksessa, mutta vasta 1980-luvulta lähtien on karhuja tarhattu
järjestelmällisesti sapen hyödyntämiseksi paitsi lääkinnällisesti
myös esim. saippuateollisuudessa (ursodeoksikooli). Karhutarhaus
käyttää kauhistuttavia sappinesteen valutuskeinoja, kuten avohaavaan
liitettyä metallivyö, jota karhu pitää jatkuvasti ja josta
sappinestettä valutetaan jopa pari kertaa päivässä. Häkit ovat
karhun itsensä kokoisia, eivätkä ne pääse liikkumaan. Samalla
karhuilta amputoidaan kämmeniä turistien tuliaislahjoiksi ja
ravintoloiden ruokalistoille.
Lue
lisää ja kirjoita
vetoomus karhutarhauksen lopettamiseksi.
Ulkoasiainvaliokunta vaatii
hallitusta suojelemaan Itämerta
Helsingin Sanomat kirjoitti
20.10.2007, että hallituksen tulisi ryhdistäytyä toimissaan Itämeren
suojelemiseksi. Valiokunta jätti mietinnön, jossa hallitukselta
vaaditaan selontekoa ensi vuoden Itämeri-politiikasta. Selonteon
tulisi määritellä tavoitteet ja toimenpiteet, joilla Itämeren
tilanne kohenisi..
"Tämä on massiivinen poliittinen
mielenilmaus hallituksen suuntaan, että nyt [hallituksen] on
ryhdyttävä toimiin joka sektorilla",
valiokunnan puheenjohtaja Pertti
Salolainen (kok) sanoi 18.10.2007 järjestetyssä
tiedotustilaisuudessa.
Suomi ei halua sitoutua EU:n omiin päästövähennyksiin
"Hallituksen kanta on ikävä ja nolo",
sanoo ympäristöryhmän varapuheenjohtaja edustaja Pentti Tiusanen
KU:ssa ti 20.2.2007.
Hallitus kannattaa päästövähennyksiä
vain, jos EU-maiden lisäksi muutkin teollisuusmaat saadaan niihin
mukaan. Eduskunnan ympäristövaliokuntaa johtava Pentti Tiusanen
puolestaan muistuttaa, että ilmastonmuutoksen torjumisessa kannattaa
olla eturintamassa omankin etumme vuoksi.
(Elias Krohn, KU)
Ks. esim.
FINESSI, kaikille avoin verkkotyökalu, jolla voidaan tarkastella
ilmastonmuutoksen tulevia vaikutuksia Suomessa vuoteen 2100.
Ilmastonmuutoskampanja
Ilmasto.org
|
