Ks. hankkeiden esittely (Jaana Hietala, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä
& Jaana Marttila, Uudenmaan ympäristökeskus)

TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSHANKKEEN VAIHEET
 
(Tiivistelmä 22.4.2009 toimitusjohtaja Mauri Pekkarinen, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä)

Tuusulanjärvellä on pitkä tutkimus- ja kunnostushistoria. 1970-luvulla jätevesien voimakkaasti kuormittama järvi pidettiin ta1visin hengissä tehokkaalla ilmastuksella.  Järvenpään jätevesien ohjaaminen Keski-Uudenmaan meriviemäriin v. 1979 loi  edellytykset järven kunnostussuunnitelman laatimiselle 1980-1uvulla. 1990-1uvun alussa valmistunut sedimenttitutkimus osoitti järven huonokuntoisen sedimentin aiheuttavan järvelle voimakasta fosforin sisäistä kuormitusta. Sen johdosta järvellä tehtiin pohjasedimentin kunnostuskokeita ja suunniteltiin sedimentin käsittelyä kemikaaleilla ja savipeitolla. Savipeittoa kuitenkaan toteutettu.

Kesän 1997 pahan sinileväkukinnan siivittämänä järven tehokkaat kunnostustyöt käynnistyivät osittain jo saman vuoden aikana Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimesta. Kuntalaisten kiinnostus asiaan synnytti Pro Tuusulanjärvi -liikkeen, joka osaltaan takasi kuntien huomattavan rahoituksen  hankkeelle. Sen seurauksena myös valtio tuli mukaan budjettirahoituksella vuodesta 1999 lähtien. Vuonna 1999 käynnistyi Tuusulanjärvi-projekti, jonka kuntayhtymän koordinoimana kustantavat pääasiassa Järvenpää, Tuusula ja Uudenmaan ympäristökeskus. Vuosina 1999-2009 on valtio myöntänyt määrärahoja hankkeelle 736 000 euroa. Lisaksi ympäristökeskuksen osuuteen sisältyy virkatyötä ja järven tilan seurantatutkimuksia. Kunnat ovat samoina vuosina rahoittaneet hanketta 3,5 milj. eurolla. Jatkossa rahoitustarve selvästi pienenee.

Järven sisäisen kuormituksen vähentämiseksi tehtyjä toimenpiteitä ovat olleet jokavuotiset hoitokalastukset pääasiassa syysnuottauksin syksystä 1997 alkaen sekä kesäaikainen tehokas alusveden hapetuskierrätys vuodesta1998 alkaen. Ravintoketjukunnostusta tukevana toimintana on istutettu vuosittain petokaloja, pääasiassa ankeriasta sekä ruopattu umpeenkasvaneita rantoja lähinnä haukien kutupaikkojen parantamiseksi. Järven rantojen virkistyskäyttöedellytyksiä on parannettu säännöstelykäytännön muutoksella (lupa saatu v. 1989) sekä ylitiheää vesikasvillisuutta niittämällä.

Valtion rahoitus on käytetty ympäristökeskuksen työosuutena valuma-alueella tehtäviin vesiensuojeluhankkeisiin. Vuonna 2001 rakennettiin Rantamon kosteikko (vesialuetta 7 ha) ja v. 2002 Mäyränojan suukosteikko (2 ha) sekä vuosina 2007-2009 nyt valmistumassa oleva Rantamon laajennusosa ja Seittelin kosteikko. Vuonna 2004 myönnetty valtion II-vaiheen rahoitusosuus on mahdollistanut kosteikkorakentamisen valtakunnallisen mallialueen toteutumisen. Yhteistyökumppanina kosteikkojen suunnittelussa ja  vaikutusten seurannassa on Suomen ympäristökeskus. Lisäksi valtion rahaa on käytetty Natura-alueilla vastikerahana lintuvesien kunnostushankkeessa. Kahden järveen laskevan tulopuron suualueille on siinä yhteydessä toteutettulaaja-alaiset hajotusojastot purovesien ravinteiden sitomiseksi rantakasvillisuuteen.

Tehokkaiden kunnostustoimien ansiosta järven tila parani selvästi jo 2000-luvun alkuvuosina. Sinileväkannat ovat huomattavasti vähentyneet ja pohjasedimentin tila on paranemassa. osoituksena järven kuntoutumisesta on Järvenpään kaupungin v. 2004 Tervanokkaan perustama uusi uimaranta. Kesällä 2008 järvessä ei esiintynyt lainkaan uimista haittaavaa sinilevää. Pysyvän ja hyvän ekologisen tilan saavuttaminen vaatii kuitenkin vielä useiden vuosien ajan määrätietoisia ja tehokkaita hajakuormituksen vähentämistoimia etenkin peltoviljelyn ja haja-asutuksen suhteen sekä lisäksi hoitokalastuksen ja alusveden kesäaikaisen hapetuksen jatkamista. Lisäksi  ilmastonmuutos aiheuttaa erityisiä paineita vesiensuojelutoimien toteuttamiseksi.

Uudenmaan ympäristökeskuksen vesienhoito-suunnitelmaluonnoksen mukaan järvi olisi mahdollista saada hyvään ekologiseen luokkaan vasta vuoteen 2021 mennessä. Uuden luokituksen mukaan järven tilaluokka on tällä hetkellä välttävä.

Kuvassa Tuusulanjärven tila sen eri kunnostusvaiheissa. Klikkaa kuva isommaksi!

Kuva: ©Mauri Pekkarinen

Teksti ja kuva pdf-tiedostona.
 

Kuvat: ©Matti Kyrö

Klikkaa kuvaa,
se avautuu suuremmaksi!