VIERAILULLA: Merentutkimuslaitoksen tutkimusalus Arandalla 9.4.2008    
                                                                                                    Päivitetty 22.04.2008

Kuvat © Maiju Kaajakari (klikkaa kuva suuremmaksi; palaa Edellinen/Back näppäimellä)   Kuvat © Tuula Nyström (klikkaa kuva suuremmaksi; palaa Edellinen/Back näppäimellä)

Vuoden 2007 lopulta keskustelu Merentutkimuslaitoksen kohtalosta on käynyt kiivaana sekä eduskunnassa että lehdistössä. Laitoksen Itämeren ja polaaristen merien monitieteellistä tutkimusta pidetään kansainvälisestikin  tarpeellisena ja laadukkaana. Laitos osallistuu useisiin globaaleihin  ilmastontutkimushankkeisiin, joissa selvitetään Atlantin ja arktisten merialueiden vaikutusta Suomen ilmastoon ja Itämeren tilaan. Merentutkimuslaitos tuottaa  yhteiskunnallisesti tärkeitä merenkulun turvallisuutta lisääviä palveluita, kuten jääpalvelun talvimerenkulun avuksi, vedenkorkeuspalvelun esim. laivojen väyläsyvyyksien maksimointiin sekä aallokkopalvelun veneilijöiden ja merenkulkijoiden käyttöön. Tutkimusta on tehty yhteistyössä mm. Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen, Geologian tutkimuskeskuksen ja Geodeettisen laitoksen kanssa. Tämä ei riittänyt pääministeri Vanhasen II hallitukselle. Hallitusohjelmassa haluttiin selvittää Ilmatieteen laitoksen (IL) ja Suomen Ympäristökeskuksen (Syke) yhteistyön syventämistä. Liikenne- ja viestintäministeriö  8.8.2007 asetti Helsingin yliopiston professori Juhani Keinosen selvitysmieheksi. Selvityksen tuloksena syntyi ajatus jakaa Merentutkimuslaitos näiden kahden em. laitoksen kesken. Itse selvitysmies tosin suhtautui ajatukseen jo alustavasti varauksella. Merentutkimuslaitoksen jakaminen ei tuo lisäarvoa tutkimukseen, jonka vahvuutena on ollut tutkijoiden tiivis yhteistyö sekä tutkimusalus Arandalla että kansainvälisten tutkimusryhmien kanssa. Tutkimusaluksen käytöstä tulevaisuudessa Merentutkimuslaitoksen kahtiajaon jälkeen ei ole tietoa.

Ympäristöryhmän ja Merentutkimuslaitoksen järjestämään vierailuun osallistui Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän kunniavieraaksi kutsuma tohtori Pentti Arajärvi, yhdeksän kansanedustajaa, valiokuntaneuvoksia, muita eduskunnan virkamiehiä sekä kansanedustajien avustajia, yhteensä 40 henkilöä.

Vieraat tutustuivat itse alukseen, sen toimintoihin sekä tutkijoiden työhön. Ylijohtaja Eeva-Liisa Poutanen kertoi merentutkimuksen historiasta ja nykypäivästä. Tutkijat esittelivät omaa tutkimusaluettaan ja sen tuloksia. Samalla saatiin tietoa paitsi tutkimustiimien tavoitteista, myös itse tutkimuksen kohteista.

Yksi tutkituista on kaunis mutta vaarallinen tulokaslaji Amerikankampamaneetti (Mnemiopsis leidyi). Se lisääntyy nopeasti ravinteikkaassa ja yhä lämpenevässä Itämeressä ja on mm. levinnyt jo Saaristomerelle saakka. Itämerestä on löytynyt n. 60 -70 vieraslajia, joista Amerikankampamaneettia pidetään yhtenä haitallisimmista.

"Meri on suuri CO2 nielu, jonka tehoa tutkitaan kansainvälisenä yhteistyönä", totesi tutkija Matti Perttilä esityksessään. Ilmastonmuutoksesta tehdään lukuisia tutkimuksia Itämerellä. Lähinnä tutkitaan mm. veden ja ilmakehän välistä hiilidioksidivuota. Itämeri on otollinen tutkimukselle mm. siksi, että siinä on suuria suolaisuus- ja lämpötilavaihteluita. Sen hydrografisia ja biologisia prosesseja voidaan tutkia, samoin kuin tuulisuutta ja aallokkoa sekä ajoittaisen jääkannen vaikutusta hiilidioksidipitoisuuksiin.

Tutkija Heidi Petterssonin esityksestä kävi ilmi, miten tärkeä vaikutus aallokolla on meren ja ilmakehän välisessä hiilidioksidin vaihdossa. Merentutkimuslaitoksen 13 mareografia rekisteröivät vedenkorkeutta kaiken aikaa automaattisesti. Tutkimuksen avulla tehdään ennusteita ja malleja. On mm. osoitettu, että ainutlaatuinen saaristomme vaimentaa tehokkaasti aallokkoa ja suojaa rannikkoamme sen vaikutuksilta. Pitkänomainen Suomenlahti ohjaa aallokkoa niin, että sen suunta Suomenlahden keskiosissa on lähestulkoon aina pitkin lahtea eli lounaaseen tai itään. Lisäksi pitkien vedenkorkeushavaintosarjojen avulla seurataan keskivedenkorkeuden muutoksia ja tehdään ennusteita
niiden kehityksestä tulevaisuudessa ilmaston muuttuessa.

Eduskunnan ympäristöryhmä kiittää lämpimästi vierailusta ja toivoo, että mukana olleet kansanedustajat omissa Merentutkimuslaitosta koskevissa päätöksissään ja kannanotoissaan palauttavat mieliinsä tämän hyödyllisen vierailun annin.
 

sivun alkuun