Ehdotus
Pääomadirektiivissä eli toisessa
yhtiöoikeudellisessa direktiivissä säädetään
muun muassa yhtiön perustamisesta, vähimmäisosakepääomaa koskevasta
vaatimuksesta, varojen jakamisesta osakkeenomistajille sekä pääoman
korottamisesta ja alentamisesta. Direktiivin yleistavoitteena
on varmistaa yhtiöiden pääoman säilyttäminen
velkojien suojaamiseksi. Lisäksi direktiivissä säädetään
vähemmistöosakkeenomistajien suojaamisesta ja
osakkeenomistajien yhdenvertaisuudesta. Direktiivi koskee Suomessa
vain julkisia osakeyhtiöitä.
Nyt ehdotetuilla muutoksilla pyritään helpottamaan
pääomaa koskevia toimenpiteitä julkisissa
osakeyhtiöissä. Ehdotetut muutokset perustuvat
osittain SLIM-hankkeen (Simplification of the Legislation on the
Internal Market) neljännen vaiheen yhteydessä toimineen
yhtiöoikeudellisen työryhmän työhön,
johon Suomikin osallistui. EU:n yhtiöoikeuden uudistamisesta annetussa
raportissa suurin osa SLIM-työryhmän ehdotuksista
katsottiin toteuttamiskelpoisiksi, minkä lisäksi
asiantuntijaryhmä laati joitakin lisäehdotuksia
direktiivin uudistamiseksi. Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille
ja neuvostolle "Yhtiöoikeuden uudistaminen ja omistajaohjauksen
(corporate governance) parantaminen Euroopan unionissa — etenemissuunnitelma"
suositeltiin direktiivin yksinkertaistamista SLIM-työryhmän
suositusten ja niitä täydentävän
korkean tason asiantuntijaryhmän raportin mukaisesti siten,
että kysymyksessä on lyhyen aikavälin
ensisijainen tavoite.
Komission ehdotuksella pyritään edellä mainitussa
komission tiedonannossa asetettujen tavoitteiden mukaisesti parantamaan
yritysten tehokkuutta ja kilpailukykyä heikentämättä kuitenkaan
osakkeenomistajien ja velkojien suojaa. Tarkoitus on antaa osakeyhtiöille
mahdollisuus reagoida pääoman määrän,
pääomarakenteen ja omistajuuden osalta nykyistä nopeammin
ja vähäisemmin kustannuksin niiden kannalta merkitykselliseen
markkinakehitykseen.
Ehdotetulla direktiivillä pääomadirektiiviin lisättäisiin
uusi 10 a artikla, joka sallisi jäsenvaltioiden poiketa
pääomadirektiivin 10 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa
säädetystä velvollisuudesta hankkia ja
julkistaa hallintoviranomaisen tai tuomioistuimen määräämän
tai hyväksymän riippumattoman asiantuntijan lausunto
silloin, kun yhtiölle perustamisessa tulee vastikkeeksi muuta
omaisuutta kuin rahaa.
Uutta 10 a artiklaa täydentäisi uusi 10 b
artikla, jossa annetaan lisämääräyksiä tilanteisiin, joissa
poiketaan asiantuntijalausuntoa koskevista velvoitteista. Kunkin
jäsenvaltion olisi mm. nimettävä riippumaton
hallinto- tai oikeusviranomainen, joka vastaa 10 a artiklan ja 10
b artiklan 1 kohdassa tarkoitetun lausunnon mukaisesti annettujen
vastikkeiden lainmukaisuuden tutkinnasta.
Yhtiön omien osakkeiden hankkimista koskevaa
pääomadirektiivin 19 artiklan 1 kohtaa ehdotetaan
muutettavaksi siten, että yhtiökokous voisi antaa
hallinto- tai johtoelimelle valtuuden hankintaan nykyisen enintään
18 kuukauden sijasta enintään viideksi vuodeksi.
Lisäksi nykyinen pakottava säännös,
jonka mukaan hankittavien osakkeiden nimellisarvo tai kirjanpidollinen
vasta-arvo ei saa olla enemmän kuin kymmenen prosenttia
merkitystä pääomasta, korvattaisiin säännöksellä,
jonka mukaan jäsenvaltiot voivat halutessaan asettaa tällaisen
edellytyksen. Toisaalta komission esittämän tulkinnan mukaan
sanotut edellytykset olisi artiklassa lueteltu tyhjentävästi,
eli jäsenvaltio ei voisi asettaa omien osakkeiden hankinnalle
muita kuin artiklassa mainittuja edellytyksiä.
Pääomadirektiivin 23 artiklan 1 kohdan kieltoa
antaa varoja, lainaa tai vakuutta sitä varten, että ulkopuolinen
voi hankkia yhtiön osakkeita, ehdotetaan lievennettäväksi.
Pääomadirektiivin uudeksi 23 a artiklaksi
ehdotetaan säännöstä, jonka
mukaan osakkeenomistajalla on oltava oikeus riitauttaa 23 artiklan
1 kohdassa tarkoitettu yhtiökokouksen hyväksyntä oikeus-
tai hallintoviranomaisessa. Pääomadirektiivin
uudeksi 23 b artiklaksi puolestaan ehdotetaan säännöstä jäsenvaltioiden velvollisuudesta
varmistaa asianmukaisin takein, ettei 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu
toimi ole ristiriidassa yhtiön etujen kanssa silloinkaan,
kun toimessa on osapuolena yhtiön hallinto- tai johtoelimen
jäseniä tai näihin rinnastettavia henkilöitä.
Pääomadirektiivin 27 artiklan 2 kohdan säännöstä,
joka koskee riippumattoman asiantuntijan lausuntoa merkittyä pääomaa
korotettaessa, ehdotetaan täydennettäväksi
siten, että mahdollisuudet poiketa riippumattoman asiantuntijan lausuntoa
koskevista velvollisuuksista koskisivat perustamisen lisäksi
merkityn pääoman korottamista.
Pääomadirektiivin 29 artiklaan ehdotetaan
lisättäväksi uusi 5 a kohta, jonka mukaan
annettaessa yhtiön hallinto- tai johtoelimelle
valtuudet pääomaa korotettaessa poiketa merkintäetuoikeudesta
hallinto- tai johtoelimen ei tietyin edellytyksin tarvitsisi antaa
yhtiökokoukselle kirjallista selvitystä, josta
käyvät ilmi etuoikeudesta poikkeamisen perusteet
ja jossa perustellaan osakkeiden ehdotettu merkintähinta.
Pääomadirektiivin 32 artiklan 1 kohdan säännös
siitä, että pääoman alentaminen
on vailla vaikutuksia ennen kuin yhtiön velkojat ovat saaneet
suorituksen tai tuomioistuin on päättänyt olla
suostumatta heidän vaatimuksiinsa, ehdotetaan korvattavaksi
säännöksellä, jonka mukaan velkojilla
on oltava oikeus hakea hallinto- tai oikeusviranomaisessa riittäviä takeita,
jos velkojat voivat uskottavalla tavalla osoittaa, että merkityn
pääoman alentamisen vuoksi niiden saatavat ovat
vaarassa jäädä saamatta.
Pääomadirektiiviin ehdotetaan lisättäväksi 39 a
artikla, joka koskee julkisesti noteeratun yhtiön
enemmistöosakkaan oikeutta lunastaa vähemmistöosakkaan
osakkeet käypään hintaan. Artiklan säännökset
olisivat toissijaisia yritysostotarjousdirektiivin (2004/25/EY)
säännöksiin verrattuna.
Edelleen pääomadirektiiviin ehdotetaan lisättäväksi
39 b artikla, jonka mukaan vähemmistöosakkaalla
olisi vastaavasti oikeus vaatia lunastusta. Artiklan säännökset
olisivat toissijaisia yritysostotarjousdirektiivin (2004/25/EY)
säännöksiin verrattuna.
Lisäksi pääomadirektiiviin ehdotetaan
eräitä edellä mainituista muutosehdotuksista
johtuvia teknisiä muutoksia.
Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden olisi annettava direktiivin
edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset
määräykset viimeistään
31 päivänä joulukuuta 2006.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto kannattaa direktiiviehdotuksen yleisiä tavoitteita
helpottaa julkisten osakeyhtiöiden pääomaa
koskevia toimenpiteitä ja siten parantaa yritysten tehokkuutta
ja kilpailukykyä heikentämättä osakkeenomistajien
ja velkojien suojaa. Jäsenvaltioille sallittaviksi ehdotettavien
uusien lainsäädäntöratkaisujen
käyttökelpoisuutta kuitenkin vähentää merkittävästi
ehdotusten monimutkaisuus ja tulkinnanvaraisuus, jota olisi pyrittävä lieventämään.
Erityisesti olisi pyrittävä välttämään
sitä, että ehdotettavat säännökset
osaksikaan olisivat tulkittavissa uusiksi pakottaviksi vaatimuksiksi
jäsenvaltioille.
Vähemmistöosakkeiden lunastamisen osalta ehdotettavan
uuden pakottavan sääntelyn osalta valtioneuvosto
katsoo ensisijaisesti, että asia olisi jätettävä kansallisesti
ratkaistavaksi.
Vähemmistöosakkeiden lunastuksen sääntely on
olennaisessa yhteydessä siihen, miten vähemmistönsuoja
on kussakin jäsenvaltiossa kansallisesti järjestetty,
minkä vuoksi asiasta olisi ongelmallista säätää EU-tasolla.
Toissijaisesti valtioneuvosto katsoo, että pääomadirektiivin
39 a ja 39 b artiklaan ehdotettavien säännösten
ei tulisi perusteettomasti poiketa yritysostotarjousdirektiivin
vastaavista säännöksistä.
Erityisesti lunastusoikeuden ja -velvollisuuden rajaa määriteltäessä tulisi
voida ottaa huomioon myös osuus yhtiön kokonaisäänimäärästä samalla
tavalla kuin yritysostotarjousdirektiivissä ja Suomen voimassa
olevassa osakeyhtiölaissa on tehty.