Viimeksi julkaistu 11.5.2026 10.48

Eduskunnan vastaus EV 51/2026 vp HE 16/2026 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poliisin hallinnosta annetun lain, Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain ja poliisilain 1 luvun 10 §:n muuttamisesta

HE 16/2026 vp
HaVM 6/2026 vp

Asia

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poliisin hallinnosta annetun lain, Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain ja poliisilain 1 luvun 10 §:n muuttamisesta (HE 16/2026 vp). 

Valiokuntakäsittely

Valiokunnan mietintö: Hallintovaliokunta (HaVM 6/2026 vp). 

Päätös

Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait: 

Laki poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
kumotaan poliisin hallinnosta annetun lain (110/1992) 15 b §, sellaisena kuin se on laeissa 873/2011 ja 740/2018, sekä  
lisätään lakiin uusi 15 k—15 m § seuraavasti: 
15 k §  
Poliisin reservi 
Poliisilla on reservipoliiseista koostuva reservi, joka muodostuu poliisialan ammattikorkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista sekä poliisikoulutuksen saaneista henkilöistä, jotka eivät työskentele poliisina.  
Reservi voidaan ottaa käyttöön 3 momentissa tarkoitetuissa normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa, valmiuslaissa (1552/2011) tarkoitetuissa poikkeusoloissa tai puolustustilalaissa (1083/1991) tarkoitetussa puolustustilassa, jos se on välttämätöntä poliisin voimavarojen turvaamiseksi kaikissa tilanteissa. Valtioneuvoston yleisistunto tekee päätöksen reservin käyttöönotosta ja käytön päättämisestä. Poliisihallitus antaa määräyksen poliisin reservin käyttöönottoon liittyvistä rekisterinpitoa, koulutustarpeiden arviointia, koulutusvastuiden jakautumista sekä varustusta ja kalustoa koskevista seikoista. 
Normaaliolojen vakavilla häiriötilanteilla tarkoitetaan sellaisia poikkeuksellisia ja tilapäisiä tilanteita, joissa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen ei ole mahdollista poliisin olemassa olevin voimavaroin. Normaaliolojen vakava häiriötilanne on: 
1) yhteiskunnan rakenteisiin tai laajoihin ihmisjoukkoihin kohdistettu terroristinen teko, sen välitön uhka tai muu sisäistä turvallisuutta vakavasti vaarantava rikollinen toiminta; 
2) yleistä järjestystä ja turvallisuutta vakavasti vaarantava laaja-alainen häiriötilanne; 
3) kriittiseen infrastruktuuriin, tietojärjestelmiin tai tietoverkkoihin kohdistuva laaja-alainen tai vakava häiriötilanne; 
4) laajamittainen maahantulo, painostaminen maahantulijoita ohjaamalla tai muu rajaturvallisuuteen kohdistuva vakava häiriötilanne; 
5) sotilaallisen voiman käyttö, sen välitön uhka taikka muu vakava painostamistilanne; 
6) muu vaikutuksiltaan 1—5 kohtaan rinnastuva vakava häiriötilanne. 
Poliisi pitää rekisteriä reservin hallinnoimiseksi. Poliisihallitus toimii rekisterinpitäjänä. Edellä 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi ilmoittautua rekisteriin. Tällöin rekisteriin kirjataan henkilön nimi, henkilön yksilöimiseksi tarvittava henkilötunnus, yhteystiedot ja ammatillinen erityisosaaminen. Ilmoittautuminen voidaan peruuttaa henkilön omalla ilmoituksella. Ilmoittautumisen voimassaolo tarkastetaan vuosittain. 
15 l §  
Koulutus 
Reservipoliisiksi voidaan nimittää henkilö, joka on suorittanut Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain (1164/2013) 24 §:ssä tarkoitetun poliisialan ammattikorkeakoulututkinnon tai aikaisemmin voimassa olleen lainsäädännön mukaisen poliisin perustutkinnon tai poliisimiehistön virkatutkinnon tai on suorittanut poliisialan ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvissa opinnoissa perus- ja ihmisoikeuksia, poliisin tehtäviä ja toimivaltuuksia sekä operatiivisen toiminnan perusteita koskevat kokonaisuudet. Tällaisen koulutuksen laajuus on vähintään 45 opintopistettä.  
Reservipoliisin oikeudesta kantaa ja käyttää voimankäyttövälineitä säädetään poliisilain 9 luvun 10 §:n 2 momentin nojalla annetuissa säännöksissä.  
Poliisihallitus varmistaa reservipoliisin osaamisen ajantasaisuuden 1 ja 2 momentin mukaisesti toteutettavalla koulutuksella ja vuosittaisella täydennyskoulutuksella. 
15 m §  
Nimittäminen, tehtävät ja toimivaltuudet 
Päätöksen poliisilaitoksen reservipoliisin tehtävään nimittämisestä tekee poliisilaitoksen päällikkö. Poliisin ammattikorkeakoulututkintoa suorittava henkilö voidaan nimittää reservipoliisiksi vain sellaisia toimivaltuuksia edellyttävään tehtävään, johon hänellä on riittävä koulutus. Reservipoliisi nimitetään poliisin määräaikaiseen virkasuhteeseen.  
Reservipoliisilla on oikeus käyttää poliisin toimivaltuuksia normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa, poikkeusoloissa ja puolustustilassa poliisilain 1 luvun 1 §:ssä säädettyjen tehtävien suorittamiseksi. Poliisin ammattikorkeakoulututkintoa suorittavan reservipoliisin toimivaltuuksia käytetään virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetyn poliisimiehen välittömässä valvonnassa ja reaaliaikaisella johdolla. 
Reservipoliisin oikeudesta voimakeinojen käyttöön säädetään poliisilain 2 luvun 17—20 §:ssä. Reservipoliisille sallitut voimankäyttövälineet ovat ampuma-aselain (1/1998) 2 §:ssä tarkoitettu ampuma-ase ja mainitun lain 11 §:ssä tarkoitettu kaasusumutin, käsiraudat, enintään 70 senttimetriä pitkä patukka ja teleskooppipatukka.  
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain (1164/2013) 22 §:n 1 momentin 3 kohta, 23 § ja 31 §:n 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 22 §:n 1 momentin 3 kohta laissa 552/2017, seuraavasti: 
22 § 
Kelpoisuus ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin 
Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
3) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaisen poliisin perustutkinnon tai poliisimiehistön virkatutkinnon ja joka on nimitetty Poliisiammattikorkeakoulussa opettajaksi toistaiseksi tai vähintään kahdeksi vuodeksi; tai 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
23 § 
Kelpoisuus ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin 
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö: 
1) joka on suorittanut sisäisen turvallisuuden viranomaistehtävään soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai korkeakoulututkinnon ja jolla on vähintään kahden vuoden työkokemus tutkintoa vastaavasta sisäisen turvallisuuden viranomaistehtävästä; tai 
2) jolla on vähintään kolmen vuoden työkokemus poliisina Suomessa ja jolla Poliisiammattikorkeakoulu katsoo muutoin olevan riittävät tiedot ja taidot opintoja varten. 
31 § 
Opiskeluoikeus 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Kokopäiväopiskelijan on suoritettava 1 momentissa tarkoitetut opinnot enintään vuotta niiden laajuutta vastaavaa aikaa pitemmässä ajassa. Tähän enimmäisaikaan ei lasketa aikaa, jonka opiskelija on ollut poissa: 
1) tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella;  
2) opintojensa keskeyttämisen vuoksi; 
3) määräaikaisen erottamisen vuoksi; tai 
4) poliisin reserviin nimittämisen vuoksi. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . Sen 22 §:n 3 momentin 1 kohta sekä 23 § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä syyskuuta 2026. 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki poliisilain 1 luvun 10 §:n muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan poliisilain (872/2011) 1 luvun 10 §:n 3 momentti, seuraavasti: 
1 luku 
Yleiset säännökset 
10 § 
Virkapuku  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Muu kuin poliisimies ei saa käyttää poliisin virkapukua tai virka-asustetta. Kukaan ei myöskään saa käyttää tällaista pukua tai asustetta erehdyttävästi muistuttavaa asua tai pukinetta sillä tavoin, että se voi saada aikaan vaikutelman käyttäjän asemasta poliisimiehenä. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske 1 momentissa tarkoitetun ylivartijan tai vartijan oikeutta käyttää säädettyä virkapukua tai virka-asustetta. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 8.5.2026 

Eduskunnan puolesta

puhemies   
pääsihteeri