Yhdenvertaisuusvaltuutetun on annettava valtion virkamieslain (750/1994) 8 a §:ssä tarkoitettu selvitys sidonnaisuuksistaan oikeusministeriölle. 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu antaa vuosittain valtioneuvostolle kertomuksen toiminnastaan. Kertomuksessa käsitellään myös ihmiskauppaa ja siihen liittyviä ilmiöitä. Kertomuksessa käsitellään lisäksi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa sekä toimia ja toimintaperiaatteita niiden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Kertomus sisältää raportoinnin valtuutetun taloudesta ja henkilöstöstä. 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu antaa lisäksi eduskunnalle vähintään joka neljäs vuosi kertomuksen yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Kertomus sisältää yhdenvertaisuuden edistämistä koskevia suosituksia. Kertomuksessa käsitellään myös ihmiskauppaa ja siihen liittyviä ilmiöitä. Kertomuksessa käsitellään lisäksi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa sekä toimia ja toimintaperiaatteita niiden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi antaa kertomuksen yhdessä tasa-arvovaltuutetun kanssa. 

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tulee eritellä syrjinnästä keräämänsä tieto syrjintäperusteittain ja elämänalueittain. 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu julkaisee tiivistelmän yhdenvertaisuuslain mukaisissa asioissa antamistaan erityisen merkityksellisiksi katsomistaan lausunnoista. 

Syrjintää epäilevälle tulee hänen ottaessaan yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun antaa tietoa asian käsittelystä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa, syrjintää epäilevän oikeussuojakeinoista ja mahdollisuudesta saada asiassa muuta tukea. 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu hyväksyy toimistolle työjärjestyksen ja työohjelman. 

Yhdenvertaisuusvaltuutetun on järjestettävä toimiston sisäinen toiminta niin, että valtuutettu voi käyttää eri toimivaltuuksiaan toisistaan riippumatta. 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi siirtää toimivallan kannanoton tai ohjauksen antamiseen toimiston esittelijänä toimivalle virkamiehelle asioissa, joissa lain soveltamiskäytäntö on vakiintunut ja joissa asian oikeudellinen luonne tai sisältö on sellainen, ettei kannanoton tai ohjauksen antaminen edellytä yhdenvertaisuusvaltuutetun kannanottoa. Asioista, joissa toimivalta voidaan siirtää, määrätään tarkemmin työjärjestyksessä. 

Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 

Tämän lain voimaan tullessa yhdenvertaisuusvaltuutettuna toimivan on annettava tämän lain 2 a §:ssä tarkoitettu selvitys kuuden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta. 

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986), jäljempänä tasa-arvolaki, säädettyjä tehtäviä varten on oikeusministeriön hallinnonalalla tasa-arvovaltuutettu. Tasa-arvovaltuutetun nimittää valtioneuvosto enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Tasa-arvovaltuutetuksi nimitetty vapautuu hoitamasta muuta virkaa siksi ajaksi, jonka hän toimii valtuutettuna. 

Tasa-arvovaltuutetun on annettava valtion virkamieslain (750/1994) 8 a §:ssä tarkoitettu selvitys sidonnaisuuksistaan oikeusministeriölle. 

Tasa-arvovaltuutettu hyväksyy toimistolle työjärjestyksen ja työohjelman. 

Tasa-arvovaltuutetun on järjestettävä toimiston sisäinen toiminta niin, että valtuutettu voi käyttää eri toimivaltuuksiaan toisistaan riippumatta. 

Tasa-arvovaltuutettu voi siirtää toimivallan ohjeiden tai neuvojen antamiseen toimiston esittelijänä toimivalle virkamiehelle asioissa, joissa lain soveltamiskäytäntö on vakiintunut ja joissa asian oikeudellinen luonne tai sisältö on sellainen, ettei ohjauksen tai neuvojen antaminen edellytä tasa-arvovaltuutetun kannanottoa. Asioista, joissa toimivalta voidaan siirtää, määrätään tarkemmin työjärjestyksessä. 

Tasa-arvovaltuutettu antaa vuosittain valtioneuvostolle kertomuksen toiminnastaan. Kertomus sisältää raportoinnin valtuutetun taloudesta ja henkilöstöstä. 

Tasa-arvovaltuutettu antaa lisäksi eduskunnalle vähintään joka neljäs vuosi kertomuksen tasa-arvon toteutumisesta. Kertomus sisältää tasa-arvon edistämistä koskevia suosituksia. Tasa-arvovaltuutettu voi antaa kertomuksen yhdessä yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa. 

Tasa-arvovaltuutetun tulee eritellä syrjinnästä keräämänsä tieto elämänalueittain. 

Tasa-arvovaltuutettu julkaisee tiivistelmän antamistaan erityisen merkityksellisiksi katsomistaan lausunnoista. 

Syrjintää epäilevälle tulee hänen ottaessaan yhteyttä tasa-arvovaltuutettuun antaa tietoa asian käsittelystä tasa-arvovaltuutetun toimistossa, syrjintää epäilevän oikeussuojakeinoista ja mahdollisuudesta saada asiassa muuta tukea. 

Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 

Tämän lain voimaan tullessa tasa-arvovaltuutettuna toimivan on annettava tämän lain 1 a §:ssä tarkoitettu selvitys kuuden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta. 

Asian vireilletulo yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa keskeyttää 2 momentissa säädetyn määräajan kulumisen. Määräaika alkaa kulua uudelleen, kun asia on ratkaistu lainvoimaisesti. 

Lisäksi 2 momentissa säädetyn määräajan kuluminen keskeytyy yhdenvertaisuusvaltuutetun johdolla käytävän sovintomenettelyn ajaksi. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tulee antaa sovintomenettelyn aloittamisesta ja päättymisestä ilmoitus osapuolille. 

Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olleeseen asiaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 

Edellä 2 momentissa säädetyn määräajan kuluminen keskeytyy tasa-arvovaltuutetun johdolla käytävän sovintomenettelyn ajaksi. Tasa-arvovaltuutetun tulee antaa sovintomenettelyn aloittamisesta ja päättymisestä ilmoitus osapuolille. 

Tuomioistuimen on sen käsiteltävänä olevassa, tämän lain soveltamista koskevassa asiassa varattava tasa-arvovaltuutetulle mahdollisuus tulla kuulluksi. 

Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olleeseen asiaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 

Valtioneuvosto nimittää lautakunnan pääsihteerin. Lautakunnan muun henkilöstön nimittää lautakunta. Nimittämisestä määrätään tarkemmin työjärjestyksessä. 

Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  .