Rikoslain 17 luvun 13 §:n mukaan yleisellä paikalla järjestettävässä yleisötilaisuudessa taikka muussa yleisön kokoontumisessa yleisellä paikalla tunnistamattomaksi naamioituminen on kielletty, jos tarkoituksena on ryhtyä käyttämään henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittamaan omaisuutta. Rangaistuksena tästä on sakko tai vankeutta enintään kolmeksi kuukaudeksi.  

Nykyinen rikoslaki naamioitumisesta on poliisin työn kannalta erittäin haastava. Jos naamioituneella ihmisellä ei ole mitään väkivaltaan liittyvää tekovälinettä mukana, niin poliisin on lähes mahdotonta ennalta tunnistaa aikomus ryhtyä rangaistavaan tekoon. Toisin sanoen laki, joka on tehty siksi, että väkivaltaa ja vahinkoa syntyisi vähemmän, on nykyisellään tehoton. 

Vappuna järjestettiin monenlaisia kulkueita. Tampereella yksi henkilö loukkaantui, kun kulkueessa syntyi väkivaltatilanne. Tapahtumasta saatiin tallenne, joka on luovutettu poliisille. Tekijöitä ei kuitenkaan ole vielä saatu selville, koska väkivaltaan syyllistyneet henkilöt olivat naamioituneita. 

Nykyinen laki ei estä vastaavanlaisen tapahtuman toistumista. Poliisi voi vaatia naamion poisottamista, mutta sen pitäisi perustua epäilyyn väkivallan välittömästä uhasta, jonka määritteleminen pelkästään ulkoisesti arvioiden on erittäin vaikeaa. Poliisilla ei myöskään ole niin paljon resursseja, että tällaisia yleisötilaisuuksia pystyttäisiin valvomaan jokaista ihmistä myöden. 

Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että nykyinen lainsäädäntömme naamioitumisesta suojelee etenkin niitä ihmisiä, joilla on taipumusta väkivaltaan. Samalla vastaavissa tilanteissa väkivallan uhriksi joutuneiden on vaikeampaa saada oikeutta. Yleisötilaisuuksissa turvallisuus pitäisi kuitenkin aina asettaa naamioitumista tärkeämmäksi oikeudeksi.