Viimeksi julkaistu 27.5.2026 11.33

Toimenpidealoite TPA 43/2026 vp 
Kaisa Garedew ps 
 
Toimenpidealoite sen kieltämiseksi, että oppivelvollinen voi korvata katsomusaineiden oppimäärää osallistumalla uskonyhteisöjen sisällä järjestettävään tunnustukselliseen uskonnonopetukseen

Eduskunnalle

Perusopetuksen järjestäjän on järjestettävä oppilaille uskonnollisesti sitouttamatonta katsomusaineiden opetusta. Katsomusaineita ovat uskonto ja elämänkatsomustieto. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan uskonnonopetuksen tavoitteena on antaa oppilaille uskonnollista ja katsomuksellista yleissivistystä ja tutustuttaa myös muihin uskontoihin. 

Keväällä 2026 on noussut julkisuuteen tapauksia, joissa uskonnonopetuksen tunnustuksettomuus ei ole toteutunut. Erityisesti islamia on opetettu pitkään lainvastaisella tavalla. Esimerkiksi Salam — islamin polku -oppikirjasarjassa on todettu olevan opetussuunnitelman perusteiden vastaista sisältöä. Kirjasarja on Opetushallituksen kustantama, minkä johdosta poliisi on käynnistänyt asiasta virkavelvollisuuden rikkomista koskevan esiselvityksen. 

Koulujen antaman uskonnonopetuksen voi tietyissä tilanteissa korvata uskonnollisten yhdyskuntien itse antamalla uskonnonopetuksella. Virallisesti oikeus koskee ainoastaan tilanteita, joissa kunta ei pysty järjestämään kyseisen uskonnon opetusta koulussa. Käytännössä esimerkiksi islaminopetusta on myös pääkaupunkiseudulla ulkoistettu koraanikouluun tai moskeijoihin, vaikka pääkaupunkiseudun kunnat opettavat islaminuskoa myös oppilaitoksissa. Muista uskontokunnista ainakin Jehovan todistajien tiedetään järjestävän todistajalapsien uskonnonopetuksen omassa yhteisössään, eivätkä lapset osallistu koulujen uskonnonopetukseen. 

Kouluissa annettava uskonnonopetus perustuu opetussuunnitelmaan, on neutraalia ja antaa valmiuksia ymmärtää sekä omaa että muita uskontoja ja maailmankatsomuksia. Koraanikoulussa tai uskonyhteisöjen sisällä annettavaa opetusta ei valvo mikään taho. Tämä altistaa lapset radikalisoivalle opetukselle. Lisäksi se voi osaltaan heikentää maahanmuuttajataustaisten lasten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä pahentaa vastakkainasettelua ja segregaatiota. 

Vuonna 2025 62,2 prosenttia suomalaisista kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Demokraattisten länsimaisten hyvinvointivaltioiden piirteitä ovat esimerkiksi tasa-arvo, yhtäläiset kouluttautumismahdollisuudet sekä monipuoliset sosiaali- ja terveyspalvelut. Nämä arvot perustuvat kristilliseen arvopohjaan. Siksi Suomessa tulisi turvata jokaiselle, myös erilaisista kulttuuri- ja uskontotaustoista tuleville lapsille, oikeus saada sitouttamatonta opetusta kristinuskosta ja suomalaisesta kulttuuriperinnöstä, mikä edistää merkittävästi suomalaisen yhteiskunnan arvojen ymmärtämistä ja tänne sopeutumista. 

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sen kieltämiseksi, että oppivelvollinen voi korvata katsomusaineiden oppimäärää osallistumalla uskonyhteisöjen sisällä järjestettävään tunnustukselliseen uskonnonopetukseen. 
Helsingissä 27.5.2026 
Kaisa Garedew ps