Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Suomessa on lähes 90 000 lasta, joiden vanhemmilla on päihdeongelma. Arvioiden mukaan Suomessa syntyy vuosittain noin 600—3 000 vauvaa, jotka ovat vaurioituneet äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön vuoksi. Esimerkiksi alkoholin aiheuttamat sikiövauriot eli FASD (fetal alcohol spectrum disorders) voivat aiheuttaa lapselle rakennepoikkeavuuksia, keskushermoston toimintahäiriöitä sekä kasvuhäiriöitä. Lisäksi lapsilla, joiden toinen tai molemmat vanhemmat kärsivät päihdeongelmista, riski mielenterveysongelmille 13—17-vuotiaana on noin puolitoistakertainen ja päihteidenkäytön riski kaksinkertainen verrattuna niihin lapsiin, joiden vanhemmilla ei ole päihdeongelmia.
Raskaus on monelle naiselle vahva motivaattori hakea apua päihdeongelmaan. Tämän vuoksi matalan kynnyksen päihdehoitopalveluiden saatavuus ja nopea vieroitushoitoon pääsy on tärkeä varmistaa koko maan tasolla. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan raskaana olevien päihteitä käyttävien naisten hoitoa kehitetään.
Koska päihteidenkäyttö raskausaikana vaarantaa vakavalla tavalla syntymättömän lapsen hengen ja terveyden, myös tapauksissa, joissa raskaana oleva ei itse hakeudu päihdevieroitukseen tai ei ota vastaan tarjottua apua päihdeongelmaansa, on lapsen etua pystyttävä suojelemaan tehokkaasti. Lainsäädäntöä tulisi kehittää niin, että epäily tai tieto päihteidenkäytöstä tulisi olla peruste henkilönkatsastuksen eli huumeseulan, verinäytteen tai vastaavan päihdetestauksen suorittamiseen raskaana olevalle.
Lisäksi raskaana olevien päihteidenkäyttäjien pakkohoito tulisi mahdollistaa. Vastaava pakkohoito on Pohjoismaista käytössä Norjassa. Mikäli raskaana oleva nainen ei vapaaehtoisesti ota tarjottua päihdehoitoa vastaan ja jatkaa raskauden aikaista päihteidenkäyttöään, tulisi hänelle voida tehdä päätös pakkohoidosta lapsen hyvinvoinnin ja terveyden varmistamiseksi. Lisäksi mikäli nainen käyttää päihteitä loppuraskauden aikana tai lapsen syntymän jälkeen, tulee syntyvä lapsi kiireellisesti sijoittaa lapsen tarvitseman hoidon ja hoivan turvaamiseksi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,