Digirata-hankkeessa uusitaan sekä rataverkon että junien kulunvalvontajärjestelmä. Koko maan rataverkossa tehtävä uudistus maksaa noin puolitoista miljardia euroa ja valmistuu 2030-luvun loppuun mennessä. 

Yle uutisoi 4. toukokuuta 2026 suomalaisten raideoperaattoreiden näkemyksistä lykätä Digiradan toteutusvaihetta pitkälle 2040-luvulle. VR ja Fenniarail perustelivat vaadettaan vetureiden ennenaikaisen romuttamisen välttämisellä. 

Uudistuksen näkyvin muutos on, että radan varrella olevat opastimet poistetaan. Opastimet korvataan yhteiseurooppalaisella järjestelmällä. Kuljettaja saa näytöltä tiedon edessä olevan rataosuuden tilanteesta, esimerkiksi suurimmasta sallitusta nopeudesta ja muiden junien liikkeistä rataosuudella. Juna on jatkuvassa radioyhteydessä liikenteenohjausjärjestelmään. Hanketta on perusteltu nykyisen junien kulunvalvontateknologian vanhenemisella ja sen elinkaaren loppumisella vuoden 2035 paikkeilla sekä pakolla toimia, ettei pääse syntymään sellaista tilannetta, että Suomesta puuttuu kulunvalvontajärjestelmä kokonaan. 

Myöskään ei ole pidetty järkevänä jatkaa vanhan järjestelmän käyttöikää keinotekoisesti, koska se saattaisi johtaa kalliisiin investointeihin ja lisätä rataverkon korjausvelkaa. Koko rataverkon korjausvelka on jo nyt 1,6 miljardia euroa. Radalla on huonokuntoisia opastinlaitteita, ja korjausvelan vuoksi on jouduttu pahimmillaan rajoittamaan liikennettä nopeusrajoituksilla. Tärkeimmät tavoitteet Digiradalle ovat tehokkuuden, täsmällisyyden ja turvallisuuden parantuminen raideverkossamme sekä häiriöherkkyyden väheneminen ja huoltovarmuuden paraneminen. 

Joulukuussa 2025 valtioneuvoston 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa oli vielä näkyvissä rahoitus Digiradan toteutusvaiheen rahoitukseen. Kuitenkin kevään 2026 valtiontalouden kehyksissä, Julkisen talouden suunnitelmassa 2027—2030, oli rahoituksesta leikattu.