Suomessa moni rautavajeesta ja raudanpuutteesta kärsivä potilas kertoo joutuvansa hakemaan diagnoosia, lisätutkimuksia ja hoitoa yksityiseltä sektorilta sen vuoksi, että oireita ei tunnisteta riittävän varhaisessa vaiheessa julkisessa terveydenhuollossa. Potilaat ovat tuoneet esiin kokemuksia siitä, että oireiden kokonaisuutta ei aina tunnisteta, ferritiiniarvojen tulkinnassa esiintyy vaihtelua ja jatkotutkimuksiin tai hoitoon pääsy voi viivästyä merkittävästi. 

Rautavaje voi aiheuttaa huomattavaa toimintakyvyn laskua ja heikentää työ- ja opiskelukykyä sekä yleistä hyvinvointia. Oireisiin voi kuulua muun muassa voimakasta väsymystä, suorituskyvyn heikkenemistä, sydämentykytystä, hengenahdistusta, huimausta ja keskittymisvaikeuksia. Erityisesti nuoret naiset, runsaista kuukautisista kärsivät sekä pitkäaikaissairaat ovat ryhmiä, joilla rautavajetta esiintyy yleisesti. 

Useilta tahoilta on esitetty huoli siitä, että julkisessa terveydenhuollossa rautavajeen tutkimus- ja hoitokäytännöt vaihtelevat alueittain eikä potilaiden hoito toteudu yhdenvertaisesti. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa vain taloudellisesti paremmassa asemassa olevilla on tosiasiallinen mahdollisuus saada kattavia tutkimuksia ja asianmukaista hoitoa yksityisen sektorin kautta.