Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Valkohäntäkauris eli toiselta nimeltään valkohäntäpeura on vieraslaji, joka tuotiin Suomeen Pohjois-Amerikasta 1930-luvulla. Valkohäntäkauriit tuotiin alunperin tarhaolosuhteisiin, mutta yksilöitä pääsi karkaamaan ja niitä myös vapautettiin luontoon.
Valkohäntäkauriskanta on kasvanut voimakkaasti. Vielä 1960-luvulla valkohäntäkauriita oli Suomessa noin tuhat. Tällä hetkellä Suomessa on Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 120 000 valkohäntäkaurista. Kanta on tihein Länsi-Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.
Valkohäntäkauriin vaikutuksista Suomen luonnolle ei toistaiseksi ole juuri tutkimustietoa. Osittain haasteena on, että valkohäntäkauriin aiheuttamia vaikutuksia on vaikea erottaa samanaikaisesti runsastuneen Suomen luontoon kuuluvan metsäkauriin aiheuttamista vaikutuksista.
Tutkijoiden ja asiantuntijoiden mukaan tiheiden kauriskantojen alueella kuitenkin esiintyy selvää ylilaidunnusta, joka voi vaikuttaa kasvillisuuden koostumukseen ja lajistoon. Tällä voi olla edelleen vaikutuksia esimerkiksi hyönteislajistoon. Kauriiden ravinnoksi on havaittu päätyvän myös uhanalaisia kasvilajeja, kuten punavalkkua ja hämeenkylmänkukkaa. Muita suuren kauriskannan haittavaikutuksia ovat muun muassa puutiaisten leviäminen ja liikenneonnettomuudet.
Yksi syy valkohäntäkauriskannan kasvuun on niiden talviaikainen ruokinta. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan ruokintapaikoille viedään vuosittain noin 17 miljoonaa kiloa rehua, pääasiassa viljaa ja juureksia. Talviruokinta vähentää kauriiden luontaista talvikuolleisuutta ja ylläpitää ylisuurta kantaa.
Yksi valkohäntäkauriskantaa vähentävä tekijä on metsästys. Tyypillisesti kauriit ammutaan nimenomaan ruokintapaikalta. Tällainen houkutusruokinta on tarkoituksenmukaista mahdollistaa jatkossakin. Kannan ylläpitämiseen ja kasvattamiseen tähtäävä ruokinta on kuitenkin haitallista, ja se tulisi lopettaa ensi tilassa.
Valkohäntäkauriskannan luonnon monimuotoisuudelle aiheuttamien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi tarvitaan useita toimenpiteitä, joista ruokinnan rajoittaminen on vain yksi. Kauriskannan kasvatus- ja ylläpitoruokinnan kieltäminen olisi kuitenkin keinopaletin helpoimmasta ja eettisimmästä päästä. Ruokinnan rajoittamista on suositeltu myös maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2023 julkaisemassa Kestävään valkohäntäpeurapolitiikkaan ‑selvityksessä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: