Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) myönsi 23.6.2026 valtionavustusta sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen yhteensä neljä miljoonaa euroa yhdeksälle hankkeelle. Haettavana oli kuitenkin kahdeksan miljoonaa euroa, eli suunnitellusta rahoituksesta jaettiin vain puolet.
Valtion talousarvion mukaan momentille "Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)" on myönnetty, edellisen vuoden mukaisesti, 40 000 000 euroa, joista valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaisesti on varattu sosiaalityön tutkimukseen kahdeksan miljoonaa euroa. Tämä sama kahdeksan miljoonaa euroa on mainittu myös alkuperäisessä rahoituksen hakuilmoituksessa. Nyt kuitenkin STM:n päätöksen mukaan rahoitusta on myönnetty vain neljä miljoona euroa, vaikka rahoituksen leikkauksesta ei ole tehty päätöstä talousarviossa.
Haku valtionavustukselle oli auki 12.2.—31.3.2026, ja hakemuksia tuli yhteensä 49 kappaletta. Hakijoita on siis ollut runsaasti. Vuoden 2025 haussa hakemuksia oli 44, ja avustusta myönnettiin kahdeksan miljoonaa euroa yhteensä 18 hankkeelle. Ero tämän ja viime vuoden välillä onkin merkittävä.
STM:n mukaan rahoitusta myönnettiin tutkimushankkeille, jotka "edistävät väestön hyvinvointia lisäämällä sosiaalihuollon vaikuttavuutta ja jotka tukevat sosiaalihuollon tutkimusperusteisuutta". Erityisesti on painotettu hankkeita, jotka "kaikkein selkeimmin kohdentuvat vaikuttavuuteen sekä sosiaalityön osa-alueisiin, joilla palveluiden vaikuttavuuden lisäämisessä on tämän hetken tiedon valossa eniten merkitystä". Lisäksi STM kertoo, että rahoitetuissa hankkeissa on painotettu muun muassa lastensuojelua, lasten ja nuorten tukemiseen liittyvää tutkimusta sekä digitalisaation merkitystä. Tätä temaattista painotusta ei kuitenkaan mainita hakuilmoituksessa, jossa painoalueina mainitaan seuraavat: 1) sosiaalityön vaikuttavuus, laatu ja asiakasturvallisuus; 2) erityisen haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden elämäntilanteet ja palvelutarpeet; 3) ehkäisevän ja rakenteellisen sosiaalityön tutkimus sekä innovaatiot sosiaalityössä; 4) asiakkaiden osallisuus ja toimijuus sosiaalihuollossa; 5) sosiaalityön henkilöstö, asiantuntijuus ja työn rakenteet sekä 6) sosiaalihuoltolain 60 c §:n nojalla rahoitettujen tutkimusten arviointitutkimus. Näin ollen hakijoilla ei ole ollut ennakkotietoa temaattisista painopisteistä, joiden perusteella hakemuksia tultaisiin priorisoimaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: