Oikeus kunnallisvalituksen tekemiseen on tärkeä kunnan asukkaan oikeus, josta säädetään kuntalain (410/2015) 16 luvussa. Kuntalain 137 §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsen.
Kunnallisvalituksen muutoksenhakuoikeuden laajuus mahdollistaa kunnan jäsenelle muutoksenhaun siinäkin tapauksessa, ettei muutoksenhakijalla ole tosiasiallista oikeussuojan tarvetta. Muutoksenhaku tyypillisesti aiheuttaa viivästyksiä ja lisäkustannuksia muille kunnan asukkaille ja elinkeinonharjoittajille sekä lisää kuntien hallinnon kustannuksia. Ilmeisen perusteettomilla tai kiusantekotarkoituksessa tehdyillä valituksilla voidaan merkittävästi haitata kunnan tehtävien hoitamista tai esimerkiksi yksityishenkilöiden rakennushankkeita ilman, että tätä perustelisi mikään todellinen oikeudellinen intressi. Oikeutta kunnallisvalituksen tekemiseen on tällöin tarvetta punnita myös suhteessa muiden kuntalaisten oikeuksiin.
Lakialoitteen tarkoituksena on vähentää epäasiallisten oikaisuvaatimusten ja kunnallisvalitusten tekemistä päätöksistä, joissa kuntalaisten yleisen muutoksenhakuoikeuden tarve on vähäinen mutta viivästyksen aiheuttama haitta on yksityishenkilön kannalta merkittävä. Tällaisia päätöksiä ovat erityisesti päätökset kiinteistöjen tai asuinhuoneistojen vastikkeellisista luovutuksista yksityishenkilöille. Oikaisuvaatimus- ja valitusoikeus rajattaisiin näissä tilanteissa koskemaan asianosaisia.
Kunnallisvalituksella on kiinteä kytkentä perustuslaissa turvattuun asukkaiden itsehallintoon ja sitä kautta kunnalliseen demokratiaan ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin, samoin oikeusturvaan ja osallistumisoikeuksiin. Edellä kuvatulla tavalla valitusoikeutta esitetäänkin rajattavaksi vain siltä osin kuin aitoa oikeussuojan tarvetta ei katsota olevan. Valitusoikeus säilyisi entisellään asianosaisten kohdalla, ja valitusoikeutta rajattaisiin kunnan jäsentenkin osalta vain kiinteistön kauppa-, vaihto- ja vuokratilanteissa julkisen ja yksityisen välillä.
Aloitteella halutaan parantaa kuntien toimintaedellytyksiä sekä selventää kunnallisvalituksen muutoksenhakijan oikeussuojan ja käsiteltävänä olevan asian asianosaisen oikeuksien välistä tasapainoa sekä ehkäistä hybridivaikuttamisen mahdollisuuksia.
Vaikka ehdotetun muutoksen voi odottaa jonkin verran vähentävän kiusan- tai haitantekotarkoituksessa tehtyjä valituksia, se ei rajoittaisi niiden tekemistä kuin suhteellisen rajallisesta osasta kunnan päätöksiä. Ottaen huomioon ilmeisen perusteettomien valitusten kunnille, yksityisille tahoille ja oikeusviranomaisille aiheuttama haitta ja kustannukset on myös muilta osin perusteltua selvittää mahdollisuutta vähentää tämänkaltaista toimintaa. Selvitettäviä asioita voivat olla ainakin oikeudenkäyntimaksua vastaavan vakuustalletuksen edellyttäminen etukäteen hallintotuomioistuimissa sekä tässä yhteydessä oikeusavun saamisen tekeminen nykyistä vahvemmin riippuvaiseksi sitä hakevan perustellusta ja riittävän merkittävästä oikeudellisesta intressistä asiassa. Arvioitavaksi voisi tulla myös kevennetty menettely, jossa vahvistettaisiin hallinto-oikeuksien mahdollisuuksia hylätä valitus nopeutetusti yhden tuomarin kokoonpanossa ilman kuulemismenettelyitä silloin, kun hakemus on ilmeisen perusteeton.