Ehdotuksen tausta ja tavoitteet

Euroopan komissio julkaisi 25.2.2026 luonnoksen uudeksi valtiontukien yleiseksi ryhmäpoikkeusasetukseksi. Uusi asetus korvaa nykyisen ryhmäpoikkeusasetuksen, jonka voimassaolo päättyy vuoden 2026 lopussa. 

Valtiontukien yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa säädetään poikkeuksista Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT) säädettyyn ilmoitusvelvollisuuteen, jonka mukaan jäsenmaiden on tehtävä komissiolle etukäteen ilmoitus tuista, joita se aikoo myöntää taloudelliseen toimintaan. Komissio voi ryhmäpoikkeusasetuksen perusteella vapauttaa ennakkoilmoitusvelvollisuudesta tukimuotoja, jotka vääristävät kilpailua vähiten ja joilla edistetään esimerkiksi vihreää siirtymää, aluekehitystä tai tutkimusta. Tavoitteena on nopeuttaa talouskasvua ja kilpailukykyä edistävien valtiontukien käsittelyä sekä siirtää komission valtiontukivalvonnan painopistettä eniten kilpailua vääristäviin tukiin. 

Talousvaliokunta huomauttaa, että tukitoimenpiteen jääminen asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle ei sinänsä tarkoita, että tuki olisi EU:n valtiontukisääntöjen nojalla kielletty. Ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävien valtiontukien hyväksyttävyys arvioidaan ennakkoilmoitusmenettelyssä komission valtiontukisuuntaviivojen ja -puitteiden tai suoraan perussopimuksen nojalla. 

Talousvaliokunta toteaa, että nyt käsiteltävänä oleva uudistus on erittäin merkittävä, koska valtaosa jäsenvaltioiden valtiontuista myönnetään yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen perusteella. Komission mukaan jäsenvaltioiden vuonna 2024 myöntämistä tuista ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla myönnettiin 69 % kaikista ja 95 % kaikista normaaliajan tukitoimenpiteistä sekä euromääräisesti 36 % jäsenvaltioiden tuista.  

Komissio esittää huomattavia laajennuksia ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan sekä helpotuksia niihin kriteereihin, joiden perusteella tuki vapautetaan ennakkoilmoitusvelvollisuudesta. Luonnoksessa todetaan, että uudistuksella pyritään mukauttamaan asetuksen sääntelyä yhteiskunnallisiin, teknologisiin ja markkinoihin liittyviin muutoksiin, sekä yksinkertaistamaan ja selkeyttämään sääntelyä. 

Talousvaliokunta toteaa, että uudistuksen tavoitteet ovat sinänsä kannatettavia, mutta pitää erittäin valitettavana, että komissio ei ole tehnyt tästäkään ehdotuksesta vaikutusarviointia. Lisäksi eräät ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisen kannalta keskeiset määritelmät, kuten digitalisaatiotukea ja innovatiivista yritystä koskevat määritelmät, eivät vielä valmistelun tässä vaiheessa ole täsmentyneet. Näin ollen ehdotuksen vaikutuksia jäsenvaltioiden tasavertaisiin kilpailuedellytyksiin ja tukikilpailuun on komission luonnoksen perusteella osin hyvin vaikea arvioida. On kuitenkin selvää, että ehdotus mahdollistaa jäsenmaiden aiempaa mittavammat ja laaja-alaisemmat tuet ilman komission huolellista arviointia niiden vaikutuksista. Tämä heikentää valtiontukien ja niiden taustalla olevien perusteiden läpinäkyvyyttä sekä komission ja jäsenmaiden mahdollisuuksia seurata, millaisia tukia eri jäsenmaissa myönnetään. Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan ilmoitusvelvollisuudesta tulisi vapauttaa vain sellaiset tukimuodot, joiden kilpailua vääristävät vaikutukset ovat rajalliset ja joiden vaikutuksia voidaan seurata riittävän luotettavasti.  

Keskeisten ehdotusten arviointia

Suuria tukiohjelmia koskevat ehdotukset ja tukiohjelmien jälkiarvioinnista luopuminen

Komission ehdotuksen mukaan ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla myönnettävien tukien tukikelpoiset kustannukset voitaisiin jatkossa aiempaa useammin määritellä myös suurten tukien osalta muulla tavoin kuin todellisiin kustannuksiin perustuen. Tukikelpoisten kustannusten laskeminen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisen yksinkertaistetun kustannusvaihtoehdon perusteella olisi mahdollista aina, jos kustannukset vahvistetaan etukäteen asianmukaisiin ja luotettaviin tietoihin perustuvan oikeudenmukaisen, tasapuolisen ja todennettavissa olevan menetelmän mukaisesti. Tällaisia luotettavia tietoja voisivat olla esimerkiksi tilastolliset ja historialliset tiedot, markkinatutkimukset, asiantuntijalausunnot ja talousarvioehdotukset. Talousvaliokunta suhtautuu valtioneuvoston tavoin varauksellisesti ilmoitusvelvollisuudesta luopumiseen sellaisten suurten tukien ja suuryrityksille myönnettäviin tukien osalta, jotka eivät perustu todellisiin kustannuksiin. 

Nykyinen ryhmäpoikkeusasetus edellyttää, että ryhmäpoikkeuksen perusteella hyväksytystä suuresta tukiohjelmasta ja sen vaikutuksista laaditaan arviointisuunnitelma, jonka komissio hyväksyy viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tukiohjelman käyttöönotosta. Jälkiarvioinnin tarkoituksena on antaa komissiolle mahdollisuus arvioida ja valvoa suurimpien tukiohjelmien todellisia vaikutuksia jo tukiohjelman voimassaolon aikana. Käytännössä suurten tukiohjelmien arviointisuunnitelmat ovat myös toimineet pidäkkeenä toimialojen ja jäsenvaltioiden välisiä kilpailuolosuhteita eniten vääristäville suurille tukiohjelmille. Pakollinen jälkiarviointi tuottaa tietoa myös tukiohjelmien vaikuttavuudesta ja mahdollistaa tietoon perustuvan valtiontukipolitiikan suurten tukien osalta. 

Komissio ehdottaa, että arviointisuunnitelmaan perustuvasta jälkiarvioinnista luovuttaisiin kokonaan hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Näin ollen euromäärältään kaikkein suurimmatkaan tukiohjelmat eivät enää olisi pakollisen jälkiarvioinnin piirissä, vaan jäsenmaat voisivat jatkossa perustaa rajoittamattoman kokoisia tukiohjelmia ilman ennakkovalvontaa tai pakollista jälkiarviointia. Talousvaliokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan ja toteaa, että suurten tukiohjelmien jälkiarviointia koskeva velvoite on perusteltua säilyttää uudessa asetuksessa. Jos jälkiarvioinnista luovutaan, suurten tukien läpinäkyvyys heikkenee olennaisesti, ja niiden todellisia vaikutuksia kilpailuun on jatkossa vaikea arvioida ja seurata.  

TKI-tuet ja EU:n digitaalisen ja teknologisen toimintakyvyn tukeminen

Ryhmäpoikkeusasetusluonnoksen perusteella tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotukia vapautettaisiin ennakkoilmoitusvelvollisuudesta nykyistä laajemmin. Komissio ehdottaa asetukseen uutta soveltavan tutkimuksen luokkaa, jonka perusteella yksittäisiä hankkeita voitaisiin tukea nykyistä paremmin niiden eri vaiheissa. Ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla voitaisiin tukea perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta, pilotointia, kaupallistamista sekä hankkeen teollista skaalaamista. Talousvaliokunta pitää ehdotusta kannatettavana siltä osin kuin sillä pyritään edistämään talouden kasvua, teknologista uudistumista ja markkinapuutteiden korjaamista. Ennakkoilmoitusvelvollisuudesta ei tule kuitenkaan vapauttaa tukia sellaisiin investointeihin, jotka toteutuisivat myös ilman julkista tukea. 

TKI-tukien sääntöjä muutettaisiin myös niin, että lähtökohtaisesti kaikkia TKI-tukia voisi myöntää listaamattomalle alle kymmenen vuotta vanhalle innovatiiviselle yritykselle. Ehdotuksen tavoitteena on edistää innovatiivisten startup-yritysten kasvua. Nykyisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaan tuen myöntämisen edellytyksenä on ollut, että yritystä ei pidetä yrityksen osakepääoman tai omien varojen menettämisen taikka tappioiden seurauksena EU:n valtiontukisäännöissä tarkoitettuna vaikeuksissa olevana yrityksenä. Talousvaliokunta pitää ehdotusta kannatettavana, koska innovatiivisten startup-yritysten on usein ollut toimintansa ensimmäisinä vuosina vaikea täyttää EU:n valtiontukisääntöjen kriteerejä, joiden mukaan niitä ei katsottaisi vaikeuksissa oleviksi yrityksiksi. Samalla valiokunta toteaa, että vaikeuksissa oleville yrityksille myönnettävää tukea pidetään yhtenä kaikkein eniten kilpailua vääristävänä tukimuotona. Tämän takia vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmän kriteerejä ei tule helpottaa niin, että tuen myöntäminen ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla olisi mahdollista vaikeuksissa oleville yrityksille nyt ehdotettua laajemmin. 

Talousvaliokunta pitää tärkeänä myös EU:n digitaalisen ja teknologisen toimintakyvyn määrätietoista vahvistamista. Olennaista on tukien selkeä ja täsmällinen kohdentaminen. Digitalisaatiotuki ei saa muodostua yleiseksi IT-hankintojen tueksi, vaan sen tulee kohdistua uutta luovien kriittisten teknologioiden ja datainfrastruktuurin hankkeisiin sekä tekoälyn hyödyntämiseen, kyberturvallisuuteen ja eurooppalaisen teknologisen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Talousvaliokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan ja toteaa, että digitalisaatiotuen määritelmää tulee jatkovalmistelussa täsmentää siten, että tuet ohjaavat yrityksiä aidosti innovatiiviseen ja lisäarvoa tuottavaan toimintaan. 

Ympäristö- ja energiatuet

Komission ehdotuksella on merkittäviä vaikutuksia myös ympäristönsuojelua ja energiatukia koskevaan valtiontukisääntelyyn. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että sääntely tukee jatkossakin puhtaan siirtymän investointeja, kuten vetyhankkeita ja sähkövarastojen perustamista, sekä edistää sähköistymistä, energiatehokkuutta, ilmastokestävyyttä ja teollisuuden vähähiilistymistä. Ilmoitusvelvollisuudesta vapautettavien tukimuotojen tulee olla teknologianeutraaleja, vaikuttavuuteen perustuvia ja yhteensopivia EU:n energia-, ilmasto- ja teollisuuspolitiikan tavoitteiden kanssa. Valiokunta korostaa tukien läpinäkyvyyden sekä niiden vaikutusten seurannan keskeistä merkitystä, koska muiden jäsenvaltioiden liian kevyin perustein myöntämät laajamittaiset energia- ja teollisuustuet heikentävät puhtaaseen ja kilpailukykyiseen energiaan perustuvaa Suomen suhteellista kilpailuetua.  

Ehdotuksen mukaan ryhmäpoikkeusasetuksen perusteella voitaisiin sallia tukia, joiden seurauksena yritysten maksamat energiaverot alittaisivat energiaverodirektiivin salliman vähimmäistason. Lisäksi energiaverotukia voitaisiin myöntää myös vaikeuksissa oleville yrityksille. Talousvaliokunta suhtautuu ehdotukseen varauksellisesti, ja pitää huolestuttavana suuntausta, jossa samaa talouden sektoria koskevissa eri sääntelyissä omaksutut linjaukset eroavat toisistaan.  

Valtioneuvoston kirjelmän mukaan ryhmäpoikkeusasetuksen perusteella voidaan tukea hiilidioksidin talteenottoa, mutta asetuksesta ei käy selkeästi ilmi, sovelletaanko sitä biogeenisen hiilidioksidin talteenottoon. Valiokunta pitää tärkeänä, että asetus kattaa myös biogeenisen hiilen talteenoton.  

Vähähiilisen vedyn ja sen jatkojalosteiden tuotannon ja käytön investoinnit kuuluisivat ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan, mikäli tuotettava vety täyttää komission delegoiduissa säädöksissä vähähiiliselle vedylle asetetut kriteerit, ja investointi vähentää toimijan kasvihuonekaasupäästöjä aikaisempaan tai vaihtoehtoiseen tilanteeseen verrattuna. Samoin ehdoin voitaisiin tukea myös investointeja RFNBO-laatuisen eli muun kuin biologista alkuperää olevan uusiutuvan vedyn käyttöön. Valiokunta yhtyy asiantuntijalausunnoissa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan ryhmäpoikkeusasetuksen tulisi Ukrainan sodan syttymisen seurauksena hyväksyttyjen CISAF-valtiontukisääntöjen (Clean Industrial Deal State Aid Framework) tavoin kattaa myös tilanteet, joissa RFNBO-tukea saavissa investoinneissa enintään 20 prosenttia tuotetun vedyn määrästä on vähähiilistä vetyä. Tällainen joustomahdollisuus parantaisi ryhmäpoikkeusasetuksen perusteella tuettavien uusiutuvan vedyn ja sähköpolttoaineiden investointien toteutettavuutta. Teknologianeutraliteetin toteutumisen näkökulmasta myös biokaasun käyttö polttoaineena on perusteltua sisällyttää ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan.  

Ryhmäpoikkeusasetusta koskevassa luonnoksessa todetaan, että asetus ei koske ydinvoimaa. Talousvaliokunta viittaa saamiinsa asiantuntijalausuntoihin ja pitää linjausta teknologianeutraliteetin toteutumisen kannalta ongelmallisena. Lähtökohtaisesti kaikkia puhtaita teknologioita tulisi kohdella tässä ryhmäpoikkeusasetuksessa samojen periaatteiden mukaisesti.  

Valtioneuvoston kirjelmän mukaan vesistönsuojelua koskevat tuet eivät kuuluisi uuden ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että vesiensuojeluhankkeita voitaisiin jatkossakin tukea ryhmäpoikkeusasetuksen perusteella.  

EU-osarahoitettuja hankkeita koskevat säännöt

Ryhmäpoikkeusasetusluonnoksen mukaan Euroopan kilpailukykyrahaston InvestEU-välineeseen sovellettaisiin nykyisin käytössä olevia valtiontuen yksinkertaistettuja menettelyjä. Komissio on ilmoittanut, että se pyrkii luomaan yksinkertaistetun järjestelmän EU:n kilpailukykyrahastosta myönnettävän rahoituksen ohella myös tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta Horisontti Eurooppa 2028—2034 rahoitettavien hankkeiden kansalliselle osarahoitukselle. 

Talousvaliokunta pitää komission ehdotusta sinänsä perusteltuna, mutta toteaa asiantuntijalausuntojen tavoin, että EU-rahoituksen ja kansallisen rahoituksen yhdistämisen tulee tukea EU-rahoituksen myöntämisen laatuperusteisuutta. Lisäksi rahoitusmekanismin tulee olla selkeä, ennakoitava ja kilpailuneutraali. Suomen tulee kaikissa yhteyksissä vaikuttaa siihen, että rahoitusta suunnataan erityisesti hankkeisiin, joilla on vahva kansainvälinen kasvupotentiaali ja Euroopan strategista kilpailukykyä parantava vaikutus. 

Lopuksi

Talousvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että ryhmäpoikkeusasetukseen esitettyjen muutosten vaikutuksia arvioidaan niiden ensisijaisen tarkoituksen, eli sisämarkkinoiden toimivuuden ja kilpailuvaikutusten, näkökulmasta. Valiokunta toteaa, että valtiontukipolitiikka tukee kasvua parhaiten, kun tuet kohdistuvat markkinapuutteisiin ja teollisuuden uudistamiseen, kuten puhtaaseen ja digitaaliseen siirtymään. 

Jatkoneuvotteluissa tulisi myös perusteellisesti selvittää ehdotettuun valtiontukien ryhmäpoikkeusasetukseen, muihin kilpailu- ja valtiontukisääntöihin sekä teollisuuspolitiikkaa koskevaan sääntelyyn tehtyjen ja suunniteltujen muutosten yhteisvaikutukset kilpailuun ja sisämarkkinoiden toimintaan. Tällaisia muita tärkeitä sääntelykokonaisuuksia ovat muun muassa koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan vuoksi hyväksytyt helpotukset EU:n valtiontukisääntöihin sekä niiden mahdollistamat suuret tuet valmistavan teollisuuden investointeihin ja tuotantoon. Sovellettavaksi tulevaan kokonaisuuteen vaikuttavat myös esimerkiksi suunnitteilla olevat muutokset vaikeuksissa olevia yrityksiä koskeviin pelastamis- ja rakenneuudistustukia ja yrityskauppojen arviointia koskeviin komission suuntaviivoihin.  

Valiokunta viittaa vielä teollisuuspoliittista strategiaa koskevaan mietintöönsä (TaVM 9/2025 vp — VNS 1/2025 vp) ja toteaa, että kiihtyvä valtiontukikilpailu vaikuttaa olennaisesti kilpailuun investoinneista sekä yritysten rahoitustarpeisiin. Suomalaisten yritysten kilpailuasema on väistämättä heikompi, jos sääntely mahdollistaa mittavat valtiontuet samoista investoinneista kilpaileville muiden jäsenmaiden yrityksille. Talousvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalan laajentamisen ohella huolehditaan siitä, että valtiontukien myöntämiseen liittyvät menettelyt ovat läpinäkyviä ja että jatkossakin seurataan erityisesti suurten tukien vaikutuksia kilpailuun ja markkinoiden toimivuuteen.