Toimintamenot
Edustustoverkko
Ulkoministeriön edustustoverkon merkitys Suomen intressien edistäjänä, talouskasvun tukijana ja kansainvälisten kumppanuuksien solmijana on keskeinen. Edustustoverkolla on myös tärkeä rooli turvata yhteiskunnan perustoimintoja, jos Suomeen kohdistuisi vakava ulkopuolelta tuleva uhka.
Suomella on tällä hetkellä 92 toimipistettä ja niissä työskentelee noin 600 Helsingistä lähetettyä henkilöä. Useimmissa edustustoissa työskentelee 2-4 lähetettyä virkahenkilöä. Lisäksi edustustojen palveluksessa on noin 1 000 asemamaista palkattua työntekijää.
Jo tehtyjen päätösten mukaisesti vuoden 2026 aikana suljetaan edustustot Afganistanissa, Myanmarissa sekä Pakistanissa. Lisäksi vuoden 2026 aikana on tarkoitus avata konsulaatti Münchenissa, Saksassa. Konsulaatti keskittyy viennin ja kaupan edistämiseen. Lisäksi ulkoministeriö valmistee Business Finlandilta siirtyneiden toimipisteiden avaamista Suomen suurlähetystöjen alaisuuteen sellaisissa kaupungeissa, joissa ulkoasiainhallinnolla ei ole edustustoa. Tällaisia kaupunkeja ovat muun muassa Ho Chi Minh Vietnamissa, Sydney Australiassa, Istanbul Turkissa, Palo Alto Yhdysvalloissa sekä Toronto Kanadassa.
Ulkoasiainvaliokunta korostaa kattavan ja toimivan edustustoverkon tärkeyttä Suomen ja suomalaisten etujen ajamiseksi laajalti valtionhallinnon ja yhteiskunnan eri sektoreilla. Valiokunta toteaa pitävänsä selvänä, että ulkoasiainhallinnolle osoitetut toimintamenosäästöt vaikuttavat merkittävällä tavalla edustustoverkkoon lähivuosina ottaen huomioon, että edustustoverkko muodostaa merkittävän osan ministeriön toimintamenoista. Edustustoverkostoa päivitettäessä on arvioitava, miten verkosto parhaalla mahdollisella tavalla vastaa geopoliittiseen muutokseen ja kasvaneisiin tarpeisiin ulkopolitiikassa ja kaupallistaloudellisten suhteiden luomisessa. Päätökset edustustoverkon mitoituksesta on tehtävä pitkällä aikavälillä suunnitelmallisesti. Verkon osalta tulee myös miettiä kustannustehokkaita sekä kansantaloutta tukevia edustautumistapoja hakien mallia muun muassa muista Pohjoismaista. Lisäksi valiokunta painottaa pitkäaikaista kantaansa siitä, että edustustokiinteistöistä osana valtion kiinteistöomaisuutta on pidettävä huolta remonttien oikea-aikaisella toteuttamisella.
Kriisinhallinta
Ulkoasiainvaliokunta korostaa kriisinhallintaa yhtenä tärkeänä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alana osana kansainvälistä vastuunkantoa ja yhteisen turvallisuuden rakentamista. Valiokunta painottaa kokonaisvaltaisuutta kriisinhallinnassa sekä niin siviili- kuin sotilaallisen kriisinhallinnan resurssien turvaamisen tärkeyttä.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös kriisinhallinnan tarkkailuoperaatioihin osallistumiseen ja niiden tarjoamaan mahdollisuuteen osoittaa kustannustehokkaalla tavalla Suomen sitoutuneisuutta kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään eri kriisialueilla. Myös Suomen tiedonsaannin ja näkyvyyden kannalta määrällisesti pienikin osallistuminen tarkkailuoperaatioihin voi tarjota merkittävää hyötyä.
Team Finland -uudistuksen vienninedistämisen palvelut
Valiokunta sai päivityksen Suomen julkisrahoitteisen vienninedistämistoiminnan tehostamiseen. Saadun selvityksen mukaan Business Finlandin ulkomaantoiminnot integroitiin ulkoasiainhallintoon 1.1.2026. Integraation myötä yritykset saavat ulkomailla tarjottavat nykyiset ulkoasiainhallinnon ja Business Finlandin yhdistetyt palvelut keskitetysti. Ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä suomalaisten yritysten viennin ja kansainvälisen kasvun vauhdittamiseen tähtäävää työtä erityisesti muuttuvassa geotaloudellisessa toimintaympäristössä ja korostaa uudistuksen toimeenpanon sujuvaa jatkamista.
Momentin määrärahat ovat kehyskaudella noin 20,4 miljoonaa euroa vuositasolla. Saadun selvityksen mukaan haastetta Suomen Team Finland -palvelupolun sujuvuuden jatkumisessa aiheuttavat samanaikaiset uudistukset niin elinvoimakeskuksissa kuin ulkoministeriössä ja Business Finlandissa. Tiukkenevat toimintamenokehykset kaikissa kolmessa organisaatiossa vaikuttavat yritysten rahoitus- ja kasvupalveluihin.
Kehitysyhteistyö
Ulkoasiainvaliokunta korostaa kehityspolitiikan merkitystä osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehitysyhteistyön päämäärät perustuvat kestävän kehityksen tavoitteisiin, joiden toteutumista Suomi edistää. Valiokunta pitää tärkeänä jatkuvuutta kehityspolitiikassa ja pitää myönteisenä, että julkisen talouden suunnitelman mukaisesti Suomen painopisteet säilyvät ennallaan. Painopisteitä ovat naisten ja tyttöjen asema, itsemääräämisoikeuden ja seksuaali- ja lisääntymisterveyden vahvistaminen sekä koulutus ja ilmastotoimet.
Kehitysrahoituksen osalta julkisen talouden suunnitelmassa Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvioidaan vuonna 2027 olevan kokonaisuudessaan yhteensä 1,105 miljardia euroa, mikä vastaa 0,37:ää prosenttia bruttokansantulosta. Osuuden arvioidaan laskevan 0,33 prosenttiin kehyskaudella.
Osana julkisen talouden tasapainottamistoimia Suomen kehitysyhteistyömäärärahoihin on varsinaisen kehitysyhteistyön momentille kohdistettu sopeutuksia viiteen otteeseen kuluvan hallituskauden aikana. Kaudelta 2024—2028 vähennys suhteessa edellisen kauden budjettikehyksiin on prosentuaalisesti varsinaiseen kehitysyhteistyöhön 40 %.
Lisäksi nyt käsiteltävänä olevassa julkisen talouden suunnitelmassa esitetään ulkoministeriön hallinnoimaan kehityspoliittisten lainojen ja sijoitusten määrärahaan tehtäväksi 35 miljoonan euron vuotuinen vähennys vuosille 2027—2030.
Laajemminkin globaalin kehitysrahoituksen tilanne on hyvin vakava useiden länsimaiden kohdistaessa kehitysyhteistyövaroihin huomattavia leikkauksia. Yhdysvaltojen erittäin merkittävät kansainvälisen avun leikkaukset kohdentuvat erityisesti hauraimpiin valtioihin ja humanitaariseen apuun. Myös Euroopassa useat valtiot ovat päättäneet isoista säästöistä kehitysyhteistyöbudjetteihin.
Vähenevien määrärahojen tilanteessa ulkoasiainvaliokunta korostaa pitkäaikaista kantaansa siitä, että on ensiarvoisen tärkeää, että Suomi tehostaa ja ajaa kehityspolitiikan tavoitteitaan myös EU:n kehityspolitiikassa, kansainvälisissä kehitysrahoituslaitoksissa ja YK-järjestöissä.
Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää vahvaa kansainvälistä yhteistyötä sekä kehitysrahoituksen rahoituspohjan vahvistamista myös uusien kumppanien kanssa. On tärkeää, että rahoitussektoria uudistetaan hallitusti ja strategisesti ja että myös uudentyyppistä rahoitusta lisätään, mukaan lukien yksityinen rahoitus. Valiokunta painottaa erityisesti laina- ja sijoitusmuotoisen kehitysyhteistyön mahdollisuuksia mobilisoida yksityistä pääomaa kehityspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tähän liittyen valiokunta kiinnittää huomiota Finnfundin asiantuntijalausuntoon, jossa todetaan sen toimintamallin perustuvan vakaaseen ja ennakoitavaan pääomistukseen. Vaihdettavien lainojen takaisinmaksun käynnistyminen lähivuosina ilman vastaavaa pääomitusta tai konversiota loisi markkinoille kielteisen signaalin valtion tuen heikkenemisestä. Valiokunta esittää valtiovarainvaliokunnan harkittavaksi, että tulevalla hallituskaudella aloitetaan Finnfundin vaihtokelpoisten lainojen konvertointi osakepääomaksi.
Kehitysrahoitukseen liittyen valiokunta kiinnittää huomiota pääministeri Orpon hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan Suomi on historiallisesti ollut sitoutunut YK-suosituksen mukaiseen kehitysrahoituksen 0,7 prosentin bruttokansantulotasoon, vaikka tavoitteeseen ei valitettavasti ole 2000-luvun aikana päästy.
Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota suomalaisten kansalaisjärjestöjen tärkeään rooliin Suomen kehitysyhteistyön tavoitteiden toteuttamisessa. On hyvä, että kansalaisjärjestöjen rooli tunnistetaan julkisen talouden suunnitelmassa. Hallitusohjelman painopisteiden ja kehyspäätöksen mukaisesti kansalaisjärjestöjen rahoitus on noussut selvästi hallituskaudella. Se muodostaa 20%:ia momentin määrärahasta kehyskaudella. Suomalaisten järjestöjen tuki kohdentuu tutkitusti erittäin hyvin kaikkein haavoittuvimpiin yhteisöihin usein vähiten kehittyneissä maissa. Myös järjestöjen tekemä kasvatus- ja tiedottamistyö on tärkeää.
Monenkeskisen yhteistyö osalta valiokunta korostaa erityisesti YK:n ja sen alaisten järjestöjen merkitystä Suomen kehityspolitiikan tavoitteiden ja kestävän kehityksen edistämisessä. Valiokunta pitää myönteisenä saamaansa selvitystä siitä, että kehitysyhteistyössä ja sen rahoituksessa korostetaan edelleen YK:n väestörahaston UNFPA:n, tasa-arvojärjestö UN Womenin ja lastenrahasto UNICEFin työn tärkeyttä.
Ukraina on hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun kohde. Ukrainan tuen momentille esitetään noin 57 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2027, vuosille 2028—2029 noin 58 miljoonaan euron vuotuista määrärahaa sekä vuodelle 2030 noin 68 miljoonan euron määrärahaa. Lisäksi Ukrainaan kohdennetaan humanitaarista apua vähintään 22 miljoonaa euroa vuosittain kehyskaudella. Momentille on kohdennettu 10,1 miljoonan euron vuotuinen vähennys vuosille 2027—2029, joka aiheutuu rahoituksen siirrosta Euroopan jälleenrakennus ja kehityspankin (EBRD) pääoman korottamiseen. Pääomankorotus on EBRD:n puolelta sidottu Ukrainan tukemisen jatkamiseen sodan aikana sekä Ukrainan jälleenrakennuksen rahoittamiseen.
Valiokunta kiinnittää huomiota globaalin humanitaarisen kriisin syvenemiseen. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa todettiin maailmanlaajuisen humanitaarisen kriisin olevan äärimmäisen vakava ja avun tarpeen suhteessa globaaliin rahoitukseen olevan kestämättömällä tasolla.
Varsinaisen kehitysyhteistyön momentille on budjetoitu humanitaariseen apuun 55 miljoonaa euroa vuodelle 2027. Lisäksi kehyspäätöksen 2025 mukaisesti perustetulle uudelle momentille Humanitaarinen katastrofiapu budjetoidaan 30 miljoonan euron määräraha vuosittain. Saadun selvityksen mukaan humanitaarisen avun osuus on noussut yhteensä 20 prosenttiin ulkoministeriön kehitysrahoituksesta. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi painottaa humanitaarisessa avussaan kaikkein haavoittuvimpien auttamista.