Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia tullilain (304/2016) tiedoksiantoa koskevaan sääntelyyn. Tarkoituksena on saattaa Tullin tiedoksiantomenettely vastaamaan nykyistä digitaalista toimintaympäristöä ja että sähköinen tiedoksianto on jatkossa ensisijainen tiedoksiantotapa myös Tullissa. Tulli toimittaa vuosittain noin 26 miljoonaa asiakirjan tiedoksiantoa, joista lähes kaikki (99,88 %) toteutetaan jo nykyisin sähköistä menettelyä käyttäen. Vuonna 2016 voimaan tulleessa unionin tullikoodeksissa (EU) N:o 952/2013 edellytetään sähköistä toimintatapaa, jossa kaikki tulli- ja kauppatapahtumat on käsiteltävä sähköisesti. Muita kuin sähköisiä tiedonkäsittelymenetelmiä käytetään vain erityistilanteissa. Tullin asiakaskunnan kyky käyttää sähköisen asioinnin palveluja voidaan arvioida melko korkeaksi.
Hallintovaliokunta pitää tavoitteita sähköisen tiedoksiannon lisäämisestä kannatettavina. Siirtyminen ensisijaisesti sähköisiin tiedoksiantoihin viranomaistoiminnassa nopeuttaa asioiden käsittelyä, parantaa tietoturvaa, keventää hallinnollista taakkaa ja vähentää työvaiheita. Sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuuteen liittyy kuitenkin myös asiakkaiden oikeusturvan toteutumiseen liittyviä riskejä, jotka on kyettävä minimoimaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että viranomaisten sähköiset asiointikanavat ovat mahdollisimman selkeitä ja yhdenmukaisia. Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että digitukea ja muita asiointikanavia on saatavilla riittävästi.
Eduskunta on maaliskuussa 2026 hyväksynyt sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta viranomaistoiminnassa koskevan lainsäädännön (HaVM 1/2026 vp — HE 124/2025 vp), joka mahdollistaa sen, että viranomaisen tiedoksiannot lähetetään ensisijaisesti sähköisesti niille hallinnon asiakkaille, joille se on mahdollista. Lainsäädännön keskeisenä sisältönä on tiivistetysti se, että täysi-ikäiselle henkilölle avataan jatkossa tietyin poikkeuksin viranomaisaloitteisesti viestinvälityspalvelutili (Suomi.fi-tili), kun hän tunnistautuu johonkin julkishallinnon sähköiseen palveluun. Tämän jälkeen viranomaiset voivat toimittaa sähköisiä tiedoksiantoja tälle viestinvälityspalvelutilille ilman henkilön nimenomaista suostumusta. Tiedoksianto voidaan toimittaa myös viranomaisen asiointipalveluun (esim. OmaKanta, Kelan asiointipalvelu ja OmaVero) tai muuhun sähköiseen osoitteeseen. Mainittu sääntely on tullut voimaan 14.4.2026 eli sen jälkeen, kun nyt käsiteltävänä oleva esitys on annettu eduskunnalle.
Valiokunta tähdentää, että tiedoksiantomenettely on keskeinen osa hallintoasian käsittelyä. Hallintopäätöksen ja muun asiakirjan tiedoksiannosta säädetään hallintolaissa (434/2003), jossa on muun ohella yleiset säännökset viranomaisen tiedoksiannosta ja tiedoksiannossa noudatettavasta menettelystä. Sähköisestä tiedoksiannosta säädetään erikseen sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003, asiointilaki), joka on sähköistä asiointia koskeva yleislaki ja jossa säädetään viranomaisten ja näiden asiakkaiden oikeuksista, velvollisuuksista ja vastuista sähköisessä asioinnissa. Asiointilakiin ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annettuun lakiin (571/2016, tukipalvelulaki) juuri tehdyt muutokset mahdollistavat edellä todetuin tavoin sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuuden laissa säädetyin rajauksin. Hallintovaliokunta toteaa, että yleissääntelystä poikkeamiseen on syytä suhtautua pidättyvästi (PeVL 29/2026 vp) ja että yleissääntelyn kanssa päällekkäistä sääntelyä on pyrittävä välttämään.
Hallintolain, asiointilain ja tukipalvelulain sääntelyä sovelletaan myös Tullissa, joten ehdotettu tullilain tiedoksiantoa koskeva sääntely on erityislainsäädäntöä mainittuun yleislainsäädäntöön nähden. Tulli on muiden virastojen tavoin tukipalvelulaissa tarkoitettu käyttäjäorganisaatio, joka käyttää tukipalveluja eli niin sanottuja Suomi.fi-palveluja. Kun luonnollinen henkilö käyttää vahvaa sähköistä tunnistautumista kirjautuessaan Tullin sähköiseen asiointipalveluun, hänelle avataan viranomaisaloitteisesti viestinvälityspalvelutili. Viestinvälityspalvelua käytetään yleislainsäädännön perusteella myös Tullin sähköisessä tiedoksiantomenettelyssä. Esityksen perusteluista ilmenee, että yleissääntely viestinvälityspalvelutilin viranomaisaloitteisesta avaamisesta ei koske kattavasti Tullin asiakaskuntaa, sillä suurin osa Tullin asiakkaista on oikeushenkilöitä, kuten yrityksiä. Saadun selvityksen mukaan Tullin tiedoksiantoa koskeva erityissääntely on tarpeen muun muassa sen vuoksi, että Tullin asiakaskunta saadaan mahdollisimman kattavasti sähköisen tiedoksiannon piiriin.
Valiokunta toteaa, että sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta koskevan lainsäädännön keskeisenä tavoitteena on ollut lisätä viestinvälityspalvelun käyttäjämäärää ja saada sitä kautta merkittäviä säästöjä. Kuten valiokunta on edellä todennut, sähköinen tiedoksianto on Tullissa käytössä jo nykyisin erittäin kattavasti. Tullissa toteutetaan asioiden kokonaismäärään suhteutettuna hyvin pieni määrä (n. 30 500 kpl/vuosi) kirjetiedoksiantoja, joiden postituskustannukset ovat vuositasolla noin 320 000 euroa. Kirjetiedoksiantojen määrän arvioidaan vähenevän ehdotettujen muutosten myötä noin 20 prosentilla, mikä merkitsee noin 60 000 euron vuotuista säästöä. Tullin tietojärjestelmien muutoskustannuksiksi on arvioitu 360 000 euroa. Tullissa käsiteltävien asioiden määrä on viime vuosina merkittävästi kasvanut ja kasvun odotetaan lähitulevaisuudessa myös jatkuvan, minkä vuoksi tiedoksiantomenettelyn on oltava mahdollisimman sujuvaa.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Tullin sähköisen asiointipalvelun tietojärjestelmäratkaisu on asiakohtainen, eikä siihen voida sen vuoksi tallentaa asiakasta koskevia tietoja niin, että ne ovat automaattisesti järjestelmässä käytettävissä myös asiakkaan tulevissa asioinneissa. Tämä tarkoittaa saadun selvityksen mukaan sitä, että myöskään asiakkaan antamaa sähköistä osoitetta ei voida tallentaa järjestelmään asiakkaan mahdollista tulevaa asiointia varten. Samasta syystä asiakas joutuu jokaisella asiointikerralla erikseen kieltäytymään sähköisestä asioinnista, mitä ei voida pitää kaikilta osin tarkoituksenmukaisena. Tukipalvelulain mukainen viestinvälityspalvelutili suljetaan asiakkaan pyynnöstä ja avataan uudelleen vuoden kuluttua tilin sulkemisesta, jos käyttäjä sen jälkeen asioi jonkin viranomaisen sähköisessä asiointipalvelussa. Tullia koskeva sääntelyratkaisu poikkeaa tältä osin myös Verohallintoa koskevasta tiedoksiantosääntelystä (PeVL 60/2025 vp). Tullia koskevan erityissääntelyn tarve johtuu osin EU:n tullilainsäädännön vaatimuksiin perustuvasta tietojärjestelmäratkaisusta.
Hallintovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että ehdotettu tullilain 61 §:n sääntely on osin päällekkäistä edellä mainitun sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta koskevan ja muun yleislainsäädännön kanssa. Lisäksi yleislainsäädännön ja ehdotetun erityislainsäädännön muodostama sääntelykokonaisuus voi olla hallinnon asiakkaan näkökulmasta vaikeaselkoinen. Hallintovaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että sähköistä tiedoksiantoa koskeva sääntely on mahdollisimman selkeää ja johdonmukaista. Tiedoksiantomenettelyn asianmukaisella toimivuudella on keskeinen merkitys hallinnon asiakkaiden oikeusturvan toteutumisessa. Myös viranomaisten tietojärjestelmiä on syytä kehittää niin, että ne mahdollistavat sähköisen tiedoksiannon mahdollisimman yhtenäisellä tavalla. Valiokunta ehdottaa lakiehdotukseen muutoksia, joilla selkeytetään erityisesti sen suhdetta yleislainsäädäntöön. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevin muutoksin.