Yleisiä näkökohtia

Hallituksen esityksessä ehdotetulla lainsäädännöllä luodaan perusteet poliisin reservin perustamiselle ja käyttöönotolle. Poliisin hallinnosta annettuun lakiin (110/1992) ehdotetaan tähän liittyen lisättäväksi kolme uutta pykälää, jotka koskevat poliisin reserviä (15 k §), koulutusta (15 l §) sekä nimittämistä, tehtäviä ja toimivaltuuksia (15 m §). Samalla kumotaan nykyinen sääntely poliisihenkilöstön täydentämisestä eli niin sanottu täydennyspoliisijärjestelmä, jota ei ole koskaan otettu käyttöön. Lisäksi muutoksia ehdotetaan Poliisiammattikorkeakoulusta annettuun lakiin (1164/2013) ja poliisilakiin (872/2011).  

Muutokset Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain poliisin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kelpoisuusvaatimuksiin eivät liity poliisin reserviin, vaan niillä pyritään lyhentämään poliisipäällystön tehtäviin valmentavien opintojen suorittamiseen kuluvaa aikaa sekä turvaamaan poliisin koulutusresurssin tehokas käyttö ja poliisin päällystötehtäviin koulutettujen henkilöiden saatavuus.  

Hallintovaliokunta on useissa yhteyksissä todennut Suomen turvallisuusympäristön muuttuneen perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti. Turvallisuusympäristön muutokset ovat olleet nopeita ja ne ovat yhä vaikeammin ennakoitavia. Viranomaiset kohtaavat muuttuneessa toimintaympäristössä aiempien turvallisuusuhkien lisäksi koko ajan monimuotoisempia uusia uhkia, kuten erilaisia hybridivaikuttamisen keinoja. Myös teknologian kehitys on tuonut mukanaan uudenlaisia turvallisuuteen kohdistuvia riskejä. Valiokunta on käsitellyt laajasti sisäisen turvallisuuden tilannekuvaa juuri valmistuneessa mietinnössään sisäisen turvallisuuden selonteosta (HaVM 5/2026 vp — VNS 6/2025 vp). 

Hallintovaliokunta tähdentää, että sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat ensivasteen viranomaisia useimmissa turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa arkipäivän onnettomuuksista vakaviin turvallisuusuhkiin ja poikkeusoloihin, mukaan lukien erilaiset hybriditilanteet. Ne toimivat ensivasteviranomaisina epäselvissä uhkissa ja tapahtumissa niin kauan kuin uhkia ei voida tulkita tai tunnistaa sotilaallisiksi. Myös Ukrainasta saadut kokemukset osoittavat, että sisäisen turvallisuuden viranomaisten rooli ensivasteen toimijoina on tilanteen kriisiytyessä keskeinen. Uhkien realisoituessa poliisi on usein se toimivaltainen viranomainen, joka antaa operatiivisen vasteen ja hoitaa tilanteen pitkittyessä esimerkiksi kohteiden tai alueiden suojauksen ja eristämisen. 

Poliisin reserviä koskevan sääntelyn tavoitteena on turvata poliisin voimavarat kaikissa olosuhteissa. Poliisin henkilöstön määrä on Suomessa väkilukuun suhteutettuna Euroopan pienin. Valiokunta pitää tärkeänä, että poliisin toimintamenojen määrärahatasoa on nostettu merkittävästi kuluvalla hallituskaudella, mikä mahdollistaa muun ohella poliisin henkilöstömäärän suunnitelmallisen nostamisen. Valiokunta tähdentää, että poliisin toimintaedellytykset on turvattava ensisijaisesti huolehtimalla siitä, että poliisin henkilöstön määrää kasvatetaan pitkäjänteisesti. Poliisi on valmiusorganisaatio, joka vastaa kulloinkin eteen tulevaan tilanteeseen olemassa olevalla johtamisjärjestelmällä ja tehtävään koulutetuilla henkilöresursseilla etukäteen laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Lähtökohtana on, että poliisi on riittävästi resursoitu pystyäkseen tuottamaan tarvittavat poliisipalvelut eri toimintasektoreilla ja vastaamaan uhkien realisoituessa tehokkaasti pysyvällä henkilöresurssillaan. Ehdotettua poliisin reserviä voidaan käyttää vain tietyissä lainsäädännössä rajatuissa poikkeuksellisissa tilanteissa ja sen käyttöön ottamisen kynnys on tarkoitettu korkeaksi. 

Perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 19/2026 vp) mukaan lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, 1. lakiehdotus kuitenkin vain, jos valiokunnan 15 k §:stä esittämät valtiosääntöoikeudelliset huomautukset otetaan asianmukaisesti huomioon. Perustuslakivaliokunnan huomautukset koskevat normaaliolojen vakavien häiriötilanteiden määritelmää, päätöksentekotasoa poliisin reservin käyttöönotosta ja sen käytön lopettamisesta päätettäessä sekä ehdotettua määräyksenantovaltuutta. 

Hallintovaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta on ottanut perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitetyt huomautukset huomioon ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin muutosehdotuksin. 

Poliisin reservin käyttöönoton edellytykset

Ehdotuksen mukainen poliisin reservi muodostuu poliisialan ammattikorkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista sekä poliisikoulutuksen suorittaneista henkilöistä, jotka eivät työskentele poliisina. Esityksen perusteluista ilmenee, että selvästi suurin osa poliisin reservissä olevista henkilöistä olisi poliisiopiskelijoita, joita on arviolta 400—500 käytettävissä reserviin. Poliisikoulutuksen saaneita muualla kuin poliisihallinnossa työskenteleviä on noin 130 ja poliisihallinnossa muussa kuin poliisin virassa työskenteleviä hieman yli 100. Poliisista eläköityy noin 60—100 henkilöä vuosittain. Poliisin reservin kokonaisvahvuudeksi arvioidaan yhteensä 400—500 henkilöä, joten muita kuin poliisiopiskelijoita olisi reservissä vain joitakin kymmeniä.  

Hallintovaliokunta toteaa, että poliisin reservin ammattitaidon ja käytettävyyden kannalta on olennaista, että reservi koostuu henkilöistä, jotka muutenkin työskentelisivät poliisina joko normaali- tai poikkeusoloissa. Tästäkin näkökulmasta on perusteltua, että reservi koostuu ensisijaisesti riittävän koulutuksen saaneista poliisiopiskelijoista ja hiljattain poliisina toimineista henkilöistä. Poliisihallitus vastuutetaan ehdotetussa sääntelyssä varmistamaan reservipoliisin osaamisen ajantasaisuus asianmukaisella koulutuksella ja vuosittaisella täydennyskoulutuksella. Valiokunta pitää tärkeänä, että tähänkin koulutukseen varataan riittävät resurssit. 

Reservi voidaan ottaa 1. lakiehdotuksen 15 k §:n 2 momentin mukaan käyttöön normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa, valmiuslaissa (1552/2011) tarkoitetuissa poikkeusoloissa tai puolustustilalaissa (1083/1991) tarkoitetussa puolustustilassa, jos se on välttämätöntä poliisin voimavarojen turvaamiseksi kaikissa tilanteissa. Poliisin reserviä ei näin ollen voida käyttää normaalioloissa. Lisäksi sen käyttäminen on sidottu välttämättömyyteen, mikä tarkoittaa sitä, etteivät poliisin omat voimavarat riitä säännöksessä tarkoitettujen hyvin poikkeuksellisten tilanteiden hoitamiseen, eikä virka-apua muilta viranomaisilta ole saatavissa tai se ei ole riittävää. 

Normaaliolojen vakavilla häiriötilanteilla tarkoitetaan 15 k §:n 3 momentin mukaan sellaisia poikkeuksellisia ja tilapäisiä tilanteita, joissa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen ei ole mahdollista poliisin olemassa olevin voimavaroin. Tällainen tilanne voi perustelujen mukaan johtua yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin, valtioelimiin tai laajoihin ihmisjoukkoihin kohdistuvasta uhkasta tai usealle paikkakunnalle ulottuvasta yleistä järjestystä tai turvallisuutta vaarantavasta tapahtumakokonaisuudesta, kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvasta laaja-alaisesta tai vakavasta häiriöstä, sotilaallisen voiman käytöstä tai sen uhkasta tai muusta vastaavasta häiriötilanteesta, jolla on välitön vaikutus sisäiseen turvallisuuteen. Normaaliolojen vakavassa häiriötilanteessa ei ole todettu poikkeusoloja tai puolustustilaa. Saadun selvityksen mukaan esimerkiksi vuoden 2015 pakolaiskriisissä, vuoden 2020 Uudenmaan sulkuoperaatiossa ja vuoden 2023 itärajan välineellistetyn maahantulon tilanteessa olisi voitu käyttää poliisikoulutuksen saaneita tai poliisikoulutuksessa olleita henkilöitä, jos lainsäädäntö olisi sen mahdollistanut. 

Perustuslakivaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että ehdotetussa muodossaan normaaliolojen häiriötilanteen säädöstasoinen määritelmä jää huomattavan avoimeksi. Hallintovaliokunnan tulee täsmentää ehdotettua sääntelyä. Tämä on edellytyksenä 1. lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Täsmentämisestä voidaan huolehtia esimerkiksi lakiin otettavalla avoimella esimerkkiluettelolla säännöksen soveltamistilanteista. Hallintovaliokunta ehdottaa 1. lakiehdotuksen 15 k §:n 3 momentin täsmentämistä yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevin tavoin. 

Reservin käyttöönotosta päättäminen

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että sisäministeri tekee päätöksen reservin käyttöönotosta ja käytön päättämisestä. Poliisihallitus puolestaan antaa määräyksen reservin perustamisesta ja ylläpidosta.  

Perustuslakivaliokunnan mielestä reservin käyttöönotolla on sääntelyn soveltamisolosuhteetkin huomioon ottaen siinä määrin huomattavasti yhteiskunnallista ja myös taloudellista merkitystä, että nyt ehdotetun kaltainen reservin käyttöönottoa ja käytön päättämistä koskeva päätös on sellainen perustuslain 67 §:n 1 momentissa tarkoitettu laajakantoinen ja periaatteellisesti tärkeä asia, joka tulee ratkaista valtioneuvoston yleisistunnossa, ja jota ei siis voida ratkaista ministeriössä ministerin toimesta. Esityksen 1. lakiehdotuksen 15 k §:n 2 momenttia tulee muuttaa niin, että valtioneuvoston yleisistunto tekee päätöksen reservin käyttöönotosta ja käytön päättämisestä.  

Poliisihallitus antaa esityksen perustelujen mukaan määräyksen reservin perustamisesta ja ylläpidosta välittömästi esitetyn lakimuutoksen voimaantulon jälkeen. Tällainen määräys sisältää poliisin reservin rekisteriä, koulutuksen järjestämistä ja täydennyskoulutusta, varustusta ja palvelussuhteen ehtoja ja virkasuhteen nimittämisen kelpoisuutta koskevan yksityiskohtaisen ohjeistuksen poliisiyksiköille. 

Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan ehdotetussa määräyksenantovaltuudessa vaikuttaa pelkästään säännöksen sanamuodon ja esityksen perustelujen mukaan olevan kyse asioista, joista perustuslain 2 §:n 3 momentin ja 80 §:n mukaan tulee säätää lailla. Tarkoituksena on kuitenkin ollut säätää ennen kaikkea reserviä koskevaan henkilörekisteriin liittyvistä teknisistä seikoista. Ehdotettua sanamuotoa on muutettava niin, että Poliisihallituksen määräysvalta myös säännöksen sanamuodon mukaan rajoittuu täsmällisesti ja tarkkarajaisesti seikkoihin, joista on perustuslain 80 §:n nojalla mahdollista antaa määräyksiä. 

Hallintovaliokunta ehdottaa yksityiskohtaisista perusteluista tarkemmin ilmenevin tavoin 1. lakiehdotuksen 15 k §:n 2 momentin muuttamista niin, että päätöksen reservin käyttöön ottamisesta tekee valtioneuvoston yleisistunto ja että säännöstä Poliisihallituksen määräyksenantovaltuudesta täsmennetään perustuslakivaliokunnan lausunnossa edellytetyllä tavalla. 

Reservipoliisin tehtävät, toimivaltuudet ja koulutus

Reservipoliisi nimitetään määräaikaiseen poliisin virkasuhteeseen sen jälkeen, kun reservin käyttöönotosta on tehty päätös. Kysymyksessä on valtion virkamieslain 9 §:n 1 momentin mukainen nimitys määräaikaiseen virkasuhteeseen. Määräaikaisen virkasuhteen kesto määräytyy poliisin reservin käytön tarpeen mukaan. Reservin käytön ajallinen tarve määritetään jo käyttöönottopäätöksessä, jos se on mahdollista ja jos ei, reservipoliisi nimitetään poliisin tilannetta koskevan tarveharkinnan perusteella.  

Hallintovaliokunta korostaa, että reservipoliisi nimitetään vain sellaisia toimivaltuuksia edellyttävään tehtävään, johon hänellä on riittävä koulutus. Nimitysharkinta tehdään tapauskohtaisesti, mikä mahdollistaa poliisikoulutuksen saaneen henkilön nimittämisen myös vaativiin tehtäviin hänen osaamisensa, mahdollisen poistuman lyhyen keston ja koulutuksensa perusteella. 

Hallintovaliokunta toteaa, että esityksessä on keskeisesti kyse reservipoliisin tehtävistä ja toimivaltuuksista. Ehdotetut toimivaltuudet ovat samat kaikissa reservin käyttötilanteissa, ja niitä voidaan käyttää poliisilain 1 luvun 1 §:n mukaisten tehtävien suorittamiseksi. Reservipoliisin toimivaltuudet ovat poliisin toimivaltuuksia.  

Poliisin ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevan reservipoliisin toimivaltuuksia käytetään ehdotetun sääntelyn mukaan virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetyn poliisimiehen välittömässä valvonnassa ja reaaliaikaisella johdolla. Tällaisen henkilön toimivaltuudet ja niiden käyttö vastaavat harjoittelussa olevan poliisiopiskelijan toimivaltuuksia. Nuoremmaksi konstaapeliksi nimitettävän poliisiopiskelijan tehtävät ovat työharjoitteluun rinnasteisia. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen kuuluva järjestyksenvalvonta ja järjestyshäiriöihin puuttuminen, liikenteenvalvonta sekä erilaiset turvaamistehtävät. Hallintovaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että operatiiviset tilanteet voivat eskaloitua nopeastikin, jolloin perehdyttäminen tai oikean toimintatavan ohjaaminen ei välttämättä ole tehtävän hoidon aikana mahdollista. Tämä tulee ottaa huomioon reservin käyttöä suunniteltaessa. Perehdyttäminen ja esimerkiksi voimankäyttökoulutus vaativat myös merkittävän koulutusresurssin poliisilaitoksilta. Tästäkin syystä on tärkeää, että reserviin otettavilta edellytetään riittävän laajuisten opintojen suorittamista. 

Poliisin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kelpoisuusvaatimukset

Nykyisin kelpoisuusvaatimuksena poliisin ylempään ammattikorkeakoulututkintoon on Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 23 §:n mukaan soveltuva ammattikorkeakoulututkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto. Kelpoisuusvaatimuksia ehdotetaan muutettavaksi niin, että Poliisiammattikorkeakoulu voi jatkossa ottaa opiskelijaksi myös henkilön, jolla katsotaan muuten olevat riittävät tiedot ja taidot opintoja varten ja jolla on Suomessa saatu vähintään kolmen vuoden kokemus poliisina. Tavoitteena on antaa riittävän työkokemuksen omaaville poliisimiehille mahdollisuus suorittaa poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto edellyttämättä heiltä ensin ammattikorkeakoulututkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittamista.  

Esityksen perusteluista ilmenee, että poliiseina on edelleen runsaasti poliisin vanhan tutkintojärjestelmän mukaisen poliisin perustutkinnon suorittaneita henkilöitä, jotka harkitsevat poliisipäällystön tehtävään vaadittavan kelpoisuuden hankkimista, mutta joilla ei ole ammattikorkeakoulututkintoa tai korkeakoulututkintoa. Tällaisten henkilöiden on nykyisin täydennettävä ensin poliisin perustutkinto poliisialan ammattikorkeakoulututkinnoksi suorittamalla 45 opintopisteen laajuiset opinnot, jotka tehdään työajalla ja kestävät yhden vuoden. 

Hallintovaliokunta pitää ehdotettua muutosta poliisin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kelpoisuusvaatimuksiin perusteltuna. Muutos lyhentää poliisin vanhan tutkintojärjestelmän mukaisen poliisin perustutkinnon suorittaneiden poliisin päällystökelpoisuuden saavuttamiseen vaadittavaa opiskeluaikaa nykyisestä kolmesta vuodesta kahteen vuoteen. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että riittävistä opiskeluvalmiuksista huolehditaan ja ne turvataan jatkossakin.