Yleistä
Hallituksen esityksessä on kyse terrorismirikoksia koskevan rangaistussääntelyn kokonaisuudistuksesta. Keskeisimmät ehdotetut muutokset liittyvät terrorismirikoksia koskevan 34 a luvun (1. lakiehdotus) uudistamiseen. Terrorismirikoksia koskeva rikoslain 34 a luku korvattaisiin terroristisia rikoksia koskevalla rikoslain uudella 34 a luvulla.
Esityksessä ehdotettujen lainsäädäntömuutosten valmistelun taustalla ovat hallitusohjelman terrorismilainsäädännön kokonaisuudistusta koskevat kirjaukset sääntelyn selkeyttämistarpeesta, kattavuuden varmistamisesta ja rangaistusten koventamisesta. Terrorismirikosten rangaistussäännöksiin on tehty runsaan 20 vuoden aikana lukuisia yksittäisiä muutoksia ilman kokonaistarkastelun tekemistä.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on useasti korostanut tarvetta yksinkertaistaa terrorismirikoksia koskevaa sääntelykokonaisuutta (PeVL 37/2016 vp, s. 3, PeVL 56/2016 vp, s. 6, PeVL 1/2021 vp, 12 kohta ja PeVL 34/2021 vp, 13—14 kappale). Valiokunta on painottanut terrorismirikoksia koskevan sääntelyn kokonaistarkastelun tarvetta (PeVL 1/2021 vp, 13 kappale ja PeVL 32/2021 vp, 14 kappale). Myös lakivaliokunta on aiempien lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä kiinnittänyt huomiota sääntelyn kokonaisarvioinnin tarpeeseen (LaVM 4/2018 vp, s.10, LaVM 2/2021 vp, s. 5 ja 6, LaVM 15/2021 vp, s. 11 ja 12 ja LaVM 29/2022 vp, s. 4 ja 5).
Hallitusohjelmakirjausten johdosta asetettu työryhmä luovutti joulukuussa 2024 yksimielisen työryhmämietinnön, jossa ehdotetut lainsäädäntömuutokset jatkovalmisteltiin oikeusministeriössä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan sääntelyn selkeyttämistä, kattavuutta, rangaistavuuden alan laajentamista sekä ankarampaa rangaistuskäytäntöä koskevia muutoksia. Ehdotusten mukaan pakkokeinolain 10 luvun mukaisten salaisten pakkokeinojen ja poliisilain 5 luvun mukaisten salaisten tiedonhankintakeinojen käyttöala myös laajenisi terrorististen rikosten estämisessä, paljastamisessa ja selvittämisessä, osin rangaistusasteikkomuutosten vuoksi. Lisäksi ehdotetaan teknisluonteisia muutoksia useisiin muihin lakeihin.
Nyt käsiteltävän hallituksen esityksen mukaan (HE, s. 149 ja 150) esityksen tavoitteet liittyvät muun muassa rikoslain 34 a luvun uudistamiseen niin, että säännökset muodostavat mahdollisimman selkeän ja johdonmukaisen kokonaisuuden. Rikoslain uuteen 34 a lukuun ehdotettavilla lainsäädäntömuutoksilla edistettäisiin sitä, että rangaistussäännökset ovat riittävän kattavia suhteessa sääntelyn tavoitteeseen eli yhteiskunnan perustoimintoja, oikeusjärjestystä sekä ihmisten henkeä, terveyttä ja turvallisuutta hyvin vakavasti uhkaavan rikollisuuden torjumiseen. Taustalla ovat myös terrorististen rikosten torjuntaan liittyvät tavoitteet. Rangaistusasteikkoja koskevien muutosten osalta tavoitteena on, että asteikot ovat asianmukaisessa suhteessa toisiinsa ja myös rikoslaissa rangaistaviksi säädettyjen muiden tekojen asteikkoihin nähden.
Perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa (PeVL 11/2026 vp, s. 2) todennut, että terrorismissa on kysymys yhteiskunnan perustoimintoja, oikeusjärjestystä sekä ihmisten henkeä, terveyttä ja turvallisuutta hyvin vakavasti vaarantavasta rikollisuudesta, jonka estämiselle ja keskeyttämiselle on perusoikeusjärjestelmän näkökulmasta hyväksyttävät ja painavat perusteet. Terrorismin poikkeuksellisen vakavalle luonteelle on myös annettava merkitystä arvioitaessa sitä vastaan käytettävien keinojen oikeasuhtaisuutta. Lisäksi perustuslakivaliokunta on korostanut, että terrorismirikoksia koskeva sääntely on tärkeää perusoikeuksien suojelun kannalta.
Lakivaliokunta pitää tärkeänä, että Suomen terrorismirikoksia koskevan lainsäädännön selkeyttä, kattavuutta ja rangaistustasoa koskeva kokonaistarkastelu on toteutettu perusteellisessa lainvalmisteluprosessissa. Valiokunta korostaa, että terrorismirikoksia koskevan lainsäädännön tulee olla toimivaa ja kattavaa ottaen huomioon terrorismirikollisuuden vakavan luonteen. Edellä todetun valossa lakivaliokunta pitää esityksen tavoitteita perusteltuina ja asianmukaisina. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että ehdotetulle sääntelylle on painava yhteiskunnallinen tarve ja hyväksyttävät perusteet.
Hallituksen esityksessä ilmenevistä syistä sekä saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomioin ja muutosehdotuksin.
Terroristiryhmän toimintaan osallistuminen
Esityksessä ehdotetun rikoslain uuden 34 a luvun 6 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan rangaistaan sitä, joka terrorismirikoksen tai terrorismirikoksen valmistelun tekemistä varten hoitaa muuta terrorismirikoksen tai terrorismirikoksen valmistelun tekemisen kannalta olennaista terroristiryhmän tehtävää. Ehdotettu säännös on muotoilultaan melko avoin, sillä se kattaa sanamuotonsa mukaan terroristiryhmän terrorismirikoksen tai terrorismirikoksen valmistelun tekemisen kannalta olennaisen tehtävän hoitamisen. Momentin muissa kohdissa säädetään edelleen rangaistavaksi muita terroristiryhmän toiminnan kannalta olennaisia tehtäviä.
Lakivaliokunta pitää terroristiryhmän toimintaan osallistumista koskevaa säännösehdotusta perusteltuna. Lakivaliokunta on kuitenkin arvioinut ehdotettua säännöstä erityisesti siltä kannalta, onko se rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen kannalta riittävän täsmällinen.
Perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa (PeVL 11/2026 vp, s. 4) todennut, että ehdotettu rikoslain 34 a luvun 6 §:n 1 momentin 8 kohdan mukainen tunnusmerkistö on valiokunnan aikaisempi terrorismirikoksia koskeva tulkintakäytäntö huomioiden kuvattu säännöksessä perustuslain 8 §:ssä turvatun rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vähimmäisvaatimukset täyttäen. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan sääntelyä on sen soveltamisen kannalta kuitenkin syytä täsmentää niin, että siitä nyt ehdotettua paremmin käyvät ilmi kriminalisoidut teot.
Olennaisen tehtävän hoitaminen mainitaan tekotapana jo nykyisessä terroristiryhmän toimintaa koskevassa rangaistussäännöksessä (rikoslain 34 a luvun 4 §:n 1 momentin 4 kohta). Esityksen perusteluissa (HE, s. 260) todetaan, että uuden 34 a luvun 6 §:n 1 momenttiin lisättäisiin nykyisen luvun 4 §:n 1 momenttiin verrattuna uusia esimerkkejä rangaistavista osallistumisteoista. Nämä lisätyt tekotavat olisivat nykyisin jo mainittujen osallistumistapojen tapaan olennaisen tehtävän hoitamista. Perusteluissa (HE, s. 209) myös todetaan, että rikoslain 34 a luvun 6 §:n 1 momentin 8 kohdassa ei kuvattaisi yksityiskohtaisesti sen soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä. Saadun selvityksen perusteella tämä liittyy siihen esityksessäkin (HE, s. 260) todettuun lähtökohtaan, jonka mukaan 34 a luvun 6 §:n 1 momenttiin ei tulisi osallistumistapojen tyhjentävää listausta, koska terroristiryhmän toimintaan voidaan osallistua hyvin monin tavoin ja sääntelyn on kestettävä aikaa terrorismirikollisuuden tekotapojen muuttuessa.
Perusteluissa (s. 209—212) kuvataan suhteellisen kattavasti, minkälainen toiminta voisi tulla arvioitavaksi avoimen tekotapatunnusmerkin perusteella. Kohdan piiriin kuuluisi kaikkien sellaisten merkityksellisten tehtävien hoitaminen, jotka konkreettisesti edistävät tai auttavat terroristiryhmän kyseisten rikosten tekemistä tai jotka muuten vaikuttavat myönteisesti terroristiryhmän rikollisiin toimintamahdollisuuksiin ja tavoitteenasetteluun, ja ovat näin edistävästi vaikuttamassa terroristiryhmän edustaman toiminnan vaarallisuuteen. Perusteluissa mainitut esimerkit liittyvät muun muassa tärkeiden taloudellisten asioiden hoitamisen ja erittäin tärkeiden taloudellisten tai oikeudellisten neuvojen antamisen lisäksi esimerkiksi ryhmän toimintaan liittyvään ideologiseen tai uskonnolliseen koulutukseen, jolla oikeutetaan terrorismirikosten tekemistä ja kannustetaan niiden tekemiseen.
Edelleen perustelujen mukaan (HE, s. 209 ja 210) olennaisen tehtävän hoitaminen voisi ilmetä myös rikosten tekemisenä tarkoituksessa edistää terrorismirikosten tai terrorismirikosten valmistelun tekemisenä terroristiryhmän toiminnassa. Tällaisina rikoksina voisivat tulla kysymykseen esimerkiksi terroristiryhmän terroristista rikollista toimintaa palvelevat väärennysrikokset, tietoverkkorikokset ja erilaiset terroristiryhmän varainhankintaa palvelevat varallisuuteen kohdistuvat rikokset. Kohdan piiriin kuuluisi myös nykyisen luvun 4 §:n 1 momentin 5 kohdassa mainittu 32 luvun 6 tai 7 §:ssä tarkoitetun rikoksen (rahanpesu tai törkeä rahanpesu) tekeminen.
Lisäksi perusteluissa tuodaan esiin esimerkkejä tilanteista, joita ei voida pitää olennaisena tehtävänä (HE, s. 210). Perusteluissa (HE, s. 211 ja 212) tuodaan myös esiin rajat, joita kansainvälinen humanitaarinen oikeus asettaa terrorismirikoksia koskevien rangaistussäännösten soveltamiselle.
Lakivaliokunta pitää rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen noudattamista rangaistussäännösten valmistelussa erittäin tärkeänä. Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo, että nykyiseen sääntelyyn verrattuna tekotapojen lisäämisellä ehdotetun 6 §:n 1 momenttiin edistetään sääntelyn tarkkarajaisuutta. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että olennaisen tehtävän hoitamista koskevaa tekotapaa arvioitiin perusteellisesti sen säätämisen yhteydessä, jolloin lakivaliokunta totesi sitä koskevan kohdan olevan sääntelyn täsmällisyyteen ja tarkkarajaisuuteen liittyvien vähimmäisvaatimusten kannalta asianmukainen (LaVM 15/2021 vp, s. 6).
Saamansa selvityksen sekä myös perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetun perustella lakivaliokunta katsoo, että ehdotettu rikoslain 34 a luvun 6 §:n 1 momentin 8 kohdan mukainen tunnusmerkistö on kuvattu säännöksessä rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vähimmäisvaatimukset täyttäen. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta myös katsoo, että säännöksen soveltamisen tai laillisuusperiaatteen kannalta ei ole saavutettavissa merkittävää lisäarvoa sisällyttämällä täsmennyksiä ehdotettuun säännökseen. Edellä todetun valossa lakivaliokunta puoltaa ehdotetun säännöksen hyväksymistä muuttamattomana. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että säännöksen soveltamisessa tukeudutaan esityksen perusteluissa esitettyihin rajauksiin ja esimerkkeihin, joilla ohjataan säännöksen tulkintaa ja varmistetaan sen ennakoitavuus.
Terroristinen matkustaminen
Ehdotetun rikoslain 34 a luvun 12 §:n 2 momentin mukaan terroristisesta matkustamisesta tuomittaisiin myös se, joka tehdäkseen luvussa rangaistavaksi säädetyn rikoksen oleskelee valtiossa, jonka kansalainen hän ei ole tai jossa hän ei pysyvästi asu. Uudella rangaistussäännöksellä puututtaisiin nykyisin jo rangaistavaksi säädetyn matkustamisrikoksen tavoin niin sanottuun terroristiseen vierastaistelijailmiöön. Hallituksen esityksen perusteluissa (HE, s. 119) todetaan, että oleskeluteon rangaistavaksi säätämisellä paikattaisiin lainsäädännössä oleva aukko.
Perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa (PeVL 11/2026 vp, s. 4) todennut, että ehdotettu rikoslain 34 a luvun 12 §:n 2 momentin mukainen tunnusmerkistö on valiokunnan aikaisempi terrorismirikoksia koskeva tulkintakäytäntö huomioiden kuvattu säännöksessä perustuslain 8 §:ssä turvatun rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vähimmäisvaatimukset täyttäen. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan sääntelyä on sen soveltamisen kannalta kuitenkin syytä täsmentää niin, että siitä nyt ehdotettua paremmin käyvät ilmi kriminalisoidut teot.
Ehdotetun rikoslain 34 a luvun 12 §:n 2 momentti koskee sitä koskevien perustelujen (HE, s. 232) mukaan tilanteita, joissa henkilöllä ei matkustamisen aikaan ole terroristisen rikoksen tekemisen tarkoitusta, mutta sellainen tarkoitus syntyy hänen oleskellessaan vieraassa valtiossa. Kysymys olisi korotetusta tahallisuusvaatimuksesta, joka edellyttäisi objektiivisesti havaittavia tai muuten tietoon tulleita seikkoja, jotka ilmentävät rikoksen tekemisen aikomusta.
Edelleen perustelujen (HE, s. 232) mukaan 2 momentin mukainen teko voisi liittyä esimerkiksi tilanteisiin, joissa henkilö oleskelee terroristiryhmän tai -järjestön hallinnassa olevalla alueella. Rangaistava oleskelu voisi liittyä kaikkiin uudessa luvussa rangaistaviksi säädettyihin, myös valmisteluluonteisiin rikoksiin ja tilanteisiin, joissa henkilö oleskelun yhteydessä edistää toisen henkilön terroristisen rikoksen tekemistä. Esityksen perustelujen (HE, s. 146) mukaan teon tarkoituksena olevan tulevan rikoksen ei tarvitsisi olla yksilöity pykälän ja rikosnimikkeen tarkkuudella.
Lakivaliokunta on arvioinut ehdotettua rikoslain 34 a luvun uutta 12 §:n 2 momenttia erityisesti sääntelyn mahdollisen täsmentämistarpeen kannalta. Valiokunta katsoo, että arvioitaessa 2 momentin mukaista oleskelua merkityksellisiä ovat kriminalisointiperiaatteet ja rikoslainsäädännön käytölle asetettavat yleiset edellytykset. Lakivaliokunta on aiemmin terrorismirikossääntelyä arvioidessaan (LaVM 15/2021 vp, s. 7) todennut, että rikosoikeuden käytön yleisiin edellytyksiin liittyy se, että pelkkä oleskelu tietyllä alueella ei sellaisenaan vielä loukkaa tai vaaranna mitään oikeushyviä. Valiokunta katsoo, että tältä osin merkityksellinen on hallituksen esityksen perusteluissa (HE, s. 233) todettu lähtökohta, jonka mukaan oleskelun säätämisellä rangaistavaksi 2 momentin mukaisesti ei kriminalisoitaisi esimerkiksi pelkkää oleskelua terroristijärjestön tai -ryhmän hallitsemalla alueella ilman terroristisen rikoksen tekemisen tarkoitusta.
Lakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että saadun selvityksen mukaan 2 momentin tunnusmerkistö rinnastuisi tarkkuustasoltaan jo rangaistavaksi säädettyyn varsinaiseen matkustamisrikokseen. Tältä osin esityksen perusteluissa (HE, s. 261) todetaan, että oleskelurikos olisi henkilön jo ollessa vieraassa valtiossa lähtökohtaisesti lähempänä terroristisen rikoksen tekemistä kuin nykyisin rangaistavaksi säädetty matkustamisrikos.
Saamansa selvityksen sekä myös perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetun perustella lakivaliokunta katsoo, että ehdotettu rikoslain 12 §:n 2 momentin mukainen tunnusmerkistö on kuvattu säännöksessä rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vähimmäisvaatimukset täyttäen. Valiokunta pitää tärkeänä, että oleskelun rangaistavuus ehdotetussa säännöksessä edellyttää terroristisen rikoksen tekemisen tarkoitusta. Edellä todetun sekä saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että säännöksen soveltamisen tai laillisuusperiaatteen kannalta ei ole saavutettavissa merkittävää lisäarvoa sisällyttämällä täsmennyksiä ehdotettuun säännökseen. Lakivaliokunta katsoo, että ehdotettu rikoslain 34 a luvun 12 §:n 2 momentti on hyväksyttävissä esityksessä ehdotetussa muodossa.
Omaa perhettä palvelevat kotitaloustehtävät ja lasten hoitaminen
Esityksen perusteluissa (HE, s. 90—93, 210, 211 ja 232) on osana kokonaistarkastelua kiinnitetty huomiota perheenjäsenen rikosoikeudelliseen vastuuseen. Myös lakivaliokunta on aiemmin terrorismirikossääntelyä arvioidessaan (LaVM 15/2021 vp, s. 10) pitänyt tärkeänä, että kokonaisarvioinnissa arvioidaan lainsäädännön toimivuutta, ilmiöiden kehittymistä ja keskeisten verrokkimaiden lainsäädännön ja käytännön kehitystä myös perheenjäsenten mahdolliseen rikolliseen toimintaan liittyvien kysymysten osalta.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hallituksen esityksen perustana olleessa lainvalmisteluhankkeessa on tehty laaja, yhdeksän valtion sääntelyyn perustuva vertailu. Lainsäädäntömuutoksen kannalta merkitykselliset tiedot vertailuvaltioiden terrorismirikoksia koskevista rangaistussäännöksistä on kuvattu terrorismirikostyöryhmän mietinnössä (s. 230—257). Yleisenä huomiona on todettavissa, että Suomen sääntely on hyvinkin tarkkaa verrattuna vertailuvaltioiden lainsäädäntöihin. Hallituksen esityksessä (HE, s. 92) todetulla tavalla kansainvälisen vertailun yhdeksän valtion rangaistussäännöksissä ei nimenomaisesti mainita rangaistavana tekona omaa perhettä palvelevien tehtävien hoitamista terroristijärjestön tai ryhmän hallitsemalla alueella. Edelleen perusteluista ilmenevin tavoin vertailuvaltioiden oikeuskäytännöistä ei ole tiedossa tuomioita, joissa henkilö olisi tuomittu pelkästään lasten hoitamisesta tai oman kotitalouden hoitamisesta. Esimerkiksi esityksen perusteluissa (HE, s. 86) tarkastellun vuodelta 2022 olevan, perheenjäsenen rikosoikeudellisen vastuun kannalta keskeisen Norjan korkeimman oikeuden ratkaisun mukaan kynnys vierastaistelijan puolison tekemän kotityön ja lastenhoidon katsomiseksi rangaistavaksi teoksi on korkea.
Pelkästään omaa perhettä palvelevien tehtävien hoitamista terroristijärjestön tai -ryhmän hallitsemalla alueella ei esityksessä ehdoteta säädettävän rangaistavaksi. Esityksen valmistelussa on perusteluista (HE, s. 90—93) ilmenevin tavoin kuitenkin kiinnitetty erityistä huomiota perheenjäsenen rooliin sen korostamiseksi ja selventämiseksi, että hänen rikosoikeudellinen vastuunsa on jo nykyisin laaja. Rangaistavuuden alan laajentaminen koskee muiden tekijöiden tavoin myös terroristisiin rikoksiin syyllistyviä perheenjäseniä.
Uuden 34 a luvun terroristiryhmän toimintaan osallistumista koskevan 6 §:n 1 momentin 8 kohtaan liittyen perusteluissa (HE, s. 210) on todettu, että yksityiselämän piiriin kuuluva, lähtökohtaisesti rankaisematon toiminta on erotettava tietyistä rikollisen toiminnan kannalta olennaisista tehtävistä sekä toimista ryhmän toimintaedellytysten turvaamiseksi. Hallituksen esityksen perusteluissa esitetyillä rajauksilla ei myöskään suljeta pois muuta rikosoikeudellista vastuuta, joka voi syntyä tilanteissa, joissa henkilö on yhteistoiminnassa terroristiksi katsottavan henkilön kanssa tai oleskelee terroristijärjestön tai -ryhmän hallinnassa olevalla alueella. Edelleen perustelujen mukaan perheenjäsenenkin kohdalla voisi tulla sovellettavaksi 34 a luvun 12 §:n 2 momentti, jossa säädetään uutena tekona rangaistavaksi oleskelu vieraassa valtiossa.
Myös perheenjäsenten rikosoikeudelliseen vastuuseen liittyen korostunut merkitys on rikoksen osallisuutta koskevien rikoslain 5 luvun säännöksillä. Perustelujen mukaan (HE, s. 210 ja 211) rikoslain 5 luvun 6 §:n mukainen avunanto voi tulla kyseeseen myös perheenjäsenen terroristisen rikoksen tekemisen edistämisenä. Rikoslain 5 luvun 5 §:n mukainen rangaistava yllytys voi perheestään huolehtivan henkilön kohdalla ilmetä esimerkiksi siten, että hän kannustaa puolisoaan osallistumaan terroristiryhmän toimintaan.
Pelkästään omien lasten hoitamisen tai oman perheen kotitaloustehtävien hoitamisen ei voida vielä katsoa loukkaavan tai vaarantavan jotakin oikeushyvää. Lasten hoitoa sekä suojelua koskevat näkökohdat on otettava huomioon myös silloin, kun kysymys on toisten henkilöiden lapsista. Hallituksen esityksestä HE 89/2021 vp antamassaan mietinnössä lakivaliokunta käsitteli perusteellisesti (LaVM 15/2021 vp, s. 6—10) muun muassa omaa perhettä palvelevia kotitaloustehtäviä ja lasten hoitamista. Lakivaliokunta piti esityksen perustelujen sisältämiä kotitöiden tekemiseen ja lasten hoitamiseen liittyviä rangaistavuuden rajauksia asianmukaisina (LaVM 15/2021 vp, s. 8). Saadun selvityksen sekä esityksessä todetun perusteella hallituksen esityksessä henkilön ei kotitaloustehtävien ja lasten hoitamiseen liittyvissä tilanteissa katsota pelkästään niillä toimilla syyllistyvän terroristiryhmän rikollisen terroristisen toiminnan kannalta olennaisen tehtävän hoitamiseen.
Edellä selostetun sekä saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo, että hallituksen esityksen valmisteluvaiheessa ja hallituksen esityksessä on kattavasti arvioitu omaa perhettä palveleviin kotitaloustehtäviin ja lasten hoitamiseen liittyviä näkökohtia. Valiokunta toteaa, että esityksessä on riittävällä tavalla arvioitu perheenjäsenten mahdolliseen rikolliseen toimintaan liittyviä kysymyksiä myös keskeisten verrokkimaiden lainsäädännön ja käytännön kehityksen näkökulmasta. Edellä todetun valossa valiokunta pitää rangaistavuuden alan rajauksia asianmukaisina.
Rangaistusasteikot
Esityksessä ehdotetaan useita muutoksia, joiden perusteella voidaan tuomita nykyisiä asteikkoja ankarampia rangaistuksia. Sellaiset asteikkomuutokset koskevat terrorismirikoksen valmistelua, terroristista kouluttautumista, terroristista matkustamista ja terroristisen matkustamisen edistämistä. Enimmäisrangaistusmuutosten lisäksi mainituista rikoksista ei enää voisi tuomita sakkorangaistusta. Terroristiryhmän johtamisen kohdalla luovuttaisiin nykyisestä lievemmästä rangaistusasteikosta. Hallituksen esityksessä (s. 127—149) on tarkasteltu rangaistusasteikkoja ja niiden muutostarpeita suhteellisen laajasti.
Perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa (PeVL 11/2026 vp, s. 4 ja 5) katsonut, että voidaan sinänsä pitää selvänä, että terrorismirikoksia voidaan pitää lähtökohtaisesti hyvin moitittavina. Rikoslain 34 a luku kuitenkin niin voimassa olevassa kuin ehdotetussa muodossaan kattaa varsin monenlaisia rangaistavaksi säädettäviä tekoja, joiden moitittavuus voi olla huomattavan eriasteinen. Perustuslakivaliokunnan mielestä on kuitenkin selvää, että ehdotetut rangaistusasteikot eivät ole mielivaltaisia eivätkä ne valtiosääntöoikeudelliselta kannalta muodostu ongelmallisiksi, ottaen huomioon, että perustuslaki ei aseta tiukkoja rajoja rangaistusten korottamiselle, kunhan muutokset kytketään hyväksyttäviin perusteisiin.
Saamansa selvityksen sekä myös perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetun perusteella lakivaliokunta katsoo, että ehdotetut rangaistusasteikot eivät ole mielivaltaisia eivätkä ne muodostu ongelmallisiksi. Valiokunta toteaa, että osana kokonaistarkastelua rangaistusasteikkoja ja niiden muutostarpeita on hallituksen esityksessä tarkasteltu asianmukaisesti ja että arvioinnissa on perustellusti kiinnitetty huomiota myös rikoslain 34 a luvun ulkopuolisten rikosten rangaistusasteikkoihin. Hallituksen esityksessä ilmenevistä syistä sekä saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo, että terrorismirikollisuuden erityisen vaarallinen luonne huomioon ottaen rangaistusasteikot ovat oikeassa suhteessa tekojen yleiseen moitittavuuteen. Valiokunta myös katsoo, että rangaistusasteikot ovat riittävän laajoja mahdollistaakseen tuomioistuimille asianmukaisen harkintavallan. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että rikoslain 6 luvun säännökset mahdollistaisivat poikkeuksellisissa tapauksissa muutetuista rangaistusasteikoista poikkeavan rangaistuksen määräämisen. Edellä selostetun perusteella lakivaliokunta pitää rangaistusasteikkojen osalta esityksessä omaksuttuja ratkaisuja asianmukaisina.
Syyteoikeutta koskeva järjestely
Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain uuteen 34 a lukuun ei otettaisi nykyisen luvun 7 §:ää vastaavaa säännöstä syyteoikeudesta. Voimassa olevan pykälän mukaan syytteen nostamisesta siinä luvussa tarkoitetuista rikoksista päättää valtakunnansyyttäjä. Valtakunnansyyttäjä määrää nykysäännöksen mukaan tällöin myös siitä, kenen on ajettava syytettä.
Rikoslain 34 a luvun 7 § on säädetty vuoden 2002 puitepäätöksen täytäntöönpanon yhteydessä. Saadun selvityksen mukaan tilanne on muuttunut tavalla, joka mahdollistaa niin sanotusta syytemonopolista luopumisen. Esityksen perusteluissa (HE, s. 123 ja 124) katsotaan, että syyttäjälaitos pystyy toimintatavoillaan varmistamaan sen, että rikoslain 34 a luvun 7 §:n esitöissä tarkoitettu erityisen huolellinen harkinta koskien perusoikeuksien turvaamista toteutuu. Edelleen perustelujen mukaan valtakunnansyyttäjä antaisi syyttäjäalueille ohjeen, jonka mukaisesti kaikista rikoslain 34 a luvun rikoksia koskevista asioista tehtäisiin ilmoitus valtakunnansyyttäjälle. Hänellä olisi myös mahdollisuus ottaa asia itselleen, jos siihen olisi erityistä syytä. Perusteluissa esitetyllä tavalla syyteoikeuden järjestäminen tavanomaiseen tapaan tukisi Syyttäjälaitoksessa jo tehtyjä koulutus- ja erikoistumislinjauksia, sillä syyttäjälaitos on vuodesta 2017 lähtien toteuttanut sota- ja terrorismirikossyyttäjien koulutusohjelmaa.
Perusteluissa (HE, s. 124) edelleen katsotaan, että terrorististen rikosten mahdolliset kansainväliset ulottuvuudet eivät ole yksinään peruste pitää rikoslain 34 a luvun 7 §:ää vastaavaa sääntelyä voimassa. Sellaiset ulottuvuudet ovat eri rikosten kohdalla osa normaalia esitutkintayhteistyötä ja syyteharkintaa.
Edellä selostetun sekä saadun selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo, että esityksessä omaksuttu ratkaisu on perusteltu.
Yhteensovittaminen
Esityksessä ehdotetaan henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 18 ja 18 a §:n muuttamista (8. lakiehdotus). Lain 18 a §:n 1 momentti on tullut voimaan 12.10.2025 valtioneuvoston asetuksella rajanylitystietojärjestelmän perustamiseen liittyvän lainsäädännön voimaantulosta (870/2025), mutta 2 momenttia ei ole vielä momenttia koskevan lain (laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain muuttamisesta 1207/2022) mukaisesti säädetty tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella. Tästä syystä lakivaliokunta ehdottaa lakien voimaantulon yhteensovittamista jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuin tavoin.
Lisäksi eduskunnan käsiteltävänä on ollut hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi (HE 16/2025 vp), jonka myötä on muutettu sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 32 §:n 1 momentin 1 kohtaa sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 32 §:n ja 173 §:n muuttamisesta annetulla lailla (21/2026), joka tulee voimaan 1.7.2027. Mainittua säännöstä ehdotetaan muutettavaksi myös nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä (HE 163/2025 vp, 17. lakiehdotus). Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nyt käsiteltävässä ehdotuksessa ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan suhteellisen nopeasti vahvistamisen jälkeen. Lakivaliokunta ehdottaa yhteensovittamisen toteuttamista jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuin tavoin.
Nyt käsiteltävällä esityksellä HE 163/2025 vp on lisäksi yhteys hallituksen esityksiin HE 198/2025 vp, HE 5/2026 vp ja HE 52/2026 vp. Kyseisten esitysten käsittelyaikataulu ajoittuu valiokunnan arvion mukaan tämän esityksen käsittelyn jälkeen. Tämän vuoksi yhteensovittaminen on tarpeen näiltä osin tehdä kyseisten esitysten käsittelyn yhteydessä.