Kiitos, arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan useita muutoksia asunto-osakeyhtiölakiin. Tavoitteena on varmistaa, että yli 15 vuotta vanha sääntely vastaa tämän päivän asumisen ja toimintaympäristön tarpeita. Ehdotuksilla vahvistetaan taloyhtiöiden kykyä puuttua häiriöihin, helpotetaan hallittua alasajoa ja täsmennetään konkurssitilanteisiin liittyviä kysymyksiä. Samalla selkiytetään lyhytaikaisen vuokrauksen pelisääntöjä niin, että toiminta on mahdollista, mutta häiriöihin voimme puuttua nykyistä tehokkaammin. Näin myös hallitusohjelmassa haluttiin tämä asia tasapainottaa. 

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä vastataan oikeusministeriön osalta hallitusohjelmakirjaukseen, että lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset varmistetaan, mutta samalla mahdollistetaan nykyistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin. Esityksessä sääntelyä ehdotetaan täydennettäväksi sen selventämiseksi, että hallintaanottoa voidaan käyttää keinona puuttua lyhytvuokrauksesta aiheutuvaan haittaan. Ehdotus mahdollistaisi nykyistä paremman puuttumisen sellaiseen asuinkäytöstä poikkeavaan lisäkustannukseen tai haittaan, jota yhtiölle, osakkeenomistajalle tai asukkaille aiheutuu. Säännös toisaalta helpottaisi lain lukemista sen johdosta, että lyhytvuokrauksen sallittavuudesta asunto-osakeyhtiölain kannalta on ollut epäselvyyttä. Toisaalta sääntelyllä varmistettaisiin, että kukin osakkeenomistaja voi käyttää osakehuoneistoaan haluamallaan tavalla asumiseen ja siihen rinnastuvaan käyttöön. 

Laissa ehdotetaan säädettäväksi osakkeenomistajien velvollisuudesta antaa yhtiölle tarvittavia tietoja lyhytvuokralaisesta. Näin yhtiöllä olisi paremmat edellytykset selvittää, onko lyhytvuokrausta harjoittanut osakkeenomistaja itse järjestänyt toimintansa riittävän huolellisesti vahinkojen minimoimiseksi. Lisäksi tietojen perusteella taloyhtiöllä olisi paremmat edellytykset selvittää sitä, kehen osakehuoneiston käyttäjään mahdollinen vahingonkorvausvaatimus on syytä kohdistaa. 

Esityksessä ehdotetaan myös muita täsmennyksiä osakehuoneiston hallintaanottoperusteisiin, jotta yhtiöllä on käytössään riittävät keinot turvata asumisrauha ja asumisviihtyvyys. Tavoitteena on, että sääntely mahdollistaa jatkossa puuttumisen sellaisiin vähäistä suurempiin häiriöihin tai haittoihin, jotka jäävät nyt voimassa olevien hallintaanottoperusteiden soveltamisalan ulkopuolelle. 

Ensinnäkin hallintaanottoperusteita ehdotetaan täydennettäväksi siten, että terveyden säilyttämiseksi säädetyn tai määrätyn rikkominen voi olla peruste osakehuoneiston ottamiselle yhtiön hallintaan. Säännöksestä seuraisi, että esimerkiksi tupakkalain perusteella määrätyn tupakointikiellon rikkominen olisi asunto-osakeyhtiölaissa säädetyin edellytyksin huoneiston hallintaanoton peruste. Rikkomuksen vähäistä suurempaa merkitystä arvioidaan aina tietysti tapauskohtaisesti. 

Toiseksi hallintaanottoperusteita ehdotetaan täydennettäväksi uudella häiritsevän elämän viettämiseen tai järjestyksen rikkomiseen rinnastuvan erittäin painavan syyn perusteella. Tällä mahdollistetaan osakehuoneiston ottaminen yhtiön hallintaan myös silloin, kun osakkeenomistajan vieraana yhtiön rakennuksessa tai kiinteistöllä vierailevat henkilöt aiheuttavat toistuvasti muille osakkeenomistajille haittaa ja häiriötä tai vahinkoa yhtiön omaisuudelle. 

Hallintaanottomenettelyä koskevaa sääntelyä ehdotetaan täydennettäväksi erityisesti varoituksen ja hallintaanottopäätöksen sähköistä tiedoksiantoa koskevilla säännöksillä. Tavoitteena on tukea sähköisten menettelytapojen käyttöä. 

Asunto-osakeyhtiön hallitun alasajon mahdollisuuksia ehdotetaan parannettavaksi selventämällä ja keventämällä yhtiön selvitystilaan asettamista ja kiinteistö- ja rakennusomaisuuden luovuttamista koskevia säännöksiä. Tarkoituksena on varmistaa, että yhtiökokouksen päätös selvitystilasta ja luovutuksesta olisi käyttökelpoinen keino yhtiön toiminnan päättämiseksi silloin, kun toiminnan jatkamisesta aiheutuisi osakkeenomistajille huomattavaa taloudellista vahinkoa. 

Päätöksentekoa kevennetään luopumalla riippumattoman asiantuntijan lausunnosta. Yhtiökokoukselle olisi sen sijaan toimitettava riippumattoman asiantuntijan arvio yhtiön osakkeiden ja osakeryhmien käyvistä arvoista sekä yhtiön rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapitotarpeista päätöstä seuraavien vähintään 10 vuoden aikana. Lisäksi laissa ehdotetaan säädettäväksi yhtiön ja osakkeenomistajien kunnossapitovastuun rajoittamisesta selvitystilaa ja luovutusta koskevan päätöksen jälkeen vain asumisen kannalta välttämättömään. Näin varmistetaan, että asunto-osakeyhtiö voi päättää toimintansa lopettamisesta hallitusti silloin, kun jatkamiselle ei enää ole edellytyksiä. Osakehuoneistot ovat voineet menettää arvonsa esimerkiksi taloyhtiöiden toimintaympäristön muutoksen takia. 

Suomessa asuinalueiden rakennemuutos on ollut toisilla paikoilla voimakasta. Se on johtanut erityisesti asumisen keskittymiseen kasvukeskuksiin usein harvaan asuttujen alueiden, kuten maaseudun, kustannuksella. Haasteisiin vastaamiseksi laissa ehdotetaan myös poikettavaksi lain lähtökohtana olevasta suostumusvaatimuksesta yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen muuttamiselle silloin, kun osakehuoneiston käyttötarkoitusta muutetaan. Nyt lakiesityksessä ehdotetaan, että päätös edellyttäisi neljän viidesosan määräenemmistöä yhtiön kaikista muista kuin muutoksen kohteena olevista osakkeista, ja sitä, että uudeksi vastikeperusteeksi valitaan uuden käyttötarkoituksen osakehuoneistoa vastaava vastikeperuste. Tällä on tarkoitus helpottaa esimerkiksi liikehuoneistojen käyttötarkoituksen muuttamista asuinhuoneistoksi huoneistojen vajaakäytön vähentämiseksi. Tällaisessa tilanteessa yksi osakas ei voisi olla taloyhtiötä hyödyttävän päätöksen esteenä. Lisäksi ehdotetaan selvennettäväksi yhtiön omien osakkeiden hankkimista koskevaa säätelyä. 

Asunto-osakeyhtiön konkurssia koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että päätös yhtiön omaisuuden konkurssiin luovuttamisesta kuuluisi ensisijaisesti yhtiökokoukselle. Lisäksi laissa ehdotetaan selvennettäväksi konkurssin oikeusvaikutuksia yhtiön osakkeenomistajien ja asukkaiden kannalta. Tavoitteena on varmistaa, että päätös konkurssiin hakemisesta tehdään yhtiössä lähtökohtaisesti osakkeenomistajia kuullen ja heidän kannaltaan ennakoitavalla tavalla. 

Esityksessä myös ehdotetaan useampia muita asunto-osakeyhtiölain sääntelyn ajantasaistamista koskevia ehdotuksia. Ehdotukset perustuvat pääosin yhtiökäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa ilmenneihin muutostarpeisiin. Näitä ovat muun muassa osakkeenomistajan tiedonsaantioikeus osakehuoneistoja koskevista asiakirjoista, yhtiön kunnossapitovastuun selventäminen esimerkiksi niin, että ikkunat kuuluisivat jatkossa yhtiön kunnossapitovastuun piiriin, ja osakkeenomistajan huolenpitovastuu käytettävissään olevista tiloista. Osakkeenomistajan olisi hoidettava huolellisesti myös sellaista käytössään olevaa yhtiön tilaa, jonka hallintaoikeus ei perustu yhtiöjärjestykseen eikä vuokrasopimukseen. Ehdotukset perustuvat lain soveltamisesta saatuihin kokemuksiin, ja niiden tarkoituksena on helpottaa lain lukemista ja selventää toimintatapoja yhtiökäytännössä usein vastaan tulleissa tilanteissa. 

Lakimuutosten olisi tarkoitus tulla voimaan 1.10.2026. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Kiitos esittelystä.  

Asunnon hallintaanottoon liittyvää sääntelyä selkeytetään ja parannetaan — hyvä asia. Ministeri, kerroitte, että tämä voisi olla mahdollista, kun on erittäin painava syy, joka ei mahdu muiden olemassa olevien perusteiden alle. Kysymykseni kuuluu: Tämä palaute oikeastaan tulee tuolta kentältä kansalaiselta, joka kysyi, voisiko tällainen erittäin painava syy olla verkossa tapahtuva häirintä, häiriökäyttäytyminen. Häiriökäyttäytyminenhän on digitaalista, nykyään usein verkossa tapahtuvaa, ja hän kuvailee tilannetta, jossa taloyhtiössä hallituksen jäseniä, taloyhtiön muita asukkaita ja viranomaisia lähes päivittäin häiritään asumiseen liittyvillä kysymyksillä hyvin ei-rakentavalla tavalla. Eli voisiko tällainen tahallinen häirintä olla hallintaanoton peruste?  

Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Merelle asian esittelystä.  

Esityksen keskeisiin muutoksiin kuuluvat esimerkiksi häiriötilanteisiin puuttumiseen, osakehuoneiston hallintaanottoon, taloyhtiön hallittuun alasajoon sekä sähköautojen latausmahdollisuuksien asentamiseen liittyvät säädökset.  

Erityisen tärkeänä itse pidän uutta häiritsevän elämän viettämiseen tai järjestyksen rikkomiseen rinnastuvan, erityisen painavan syyn perusteella tehtävää hallintaanottoa. Ehdotettu uusi hallintaanottoperuste voisi tulla sovellettavaksi esimerkiksi tilanteessa, jossa osakkeenomistajan tai muun osakehuoneistossa asuvan vieraat tai tämän johdosta yhtiön rakennuksessa tai kiinteistöllä muuten vierailevat henkilöt aiheuttavat toistuvasti muille osakkeenomistajille haittaa tai häiriötä taikka vahinkoa yhtiön omaisuudelle. Tässä on kyse ihan perusasioista: pitää osata elää ihmisiksi.  

Tämä on aivan mahtava uudistus. — Kiitos.  

Herra puhemies! Kiitos ministerille tästä esittelystä. Tämä esityshän on paljon puhututtanut, erityisesti tämän lyhytaikaisvuokrauksen vuoksi. Siinä on varmasti paljon niitä plussia ja miinuksia, ja on puhuttu jopa Rovaniemi-laista. 

Itse tulen pienemmältä paikkakunnalta Jämsästä, ja minuunkin on muutama perinnöksi osakkeensa saanut omistaja ollut yhteydessä. Meillä on siellä iso hiihtokeskus Himos, ja lyhytaikaisvuokraus on monelle ainoa tapa saada edes vähän niistä yhtiövastikkeista rahaa takaisin. Useissa tilanteissa — tai voi sanoa, että myös valtaosassa — mitään ongelmia näitten lyhytaikaisvuokrausten kanssa ei kaikissa taloyhtiöissä ollenkaan ole. 

Kysyisin sellaista seikkaa, että onko tässä missään kohtaa pohdittu erityisesti näitten pienten, ei nykyään edes asumiskäyttöön soveltuvien asuntojen poissulkemista tästä, koska on olemassa tosi pieniä asuntoja, joissa ei voi aidosti [Puhemies koputtaa] pitkäaikaisesti asua.  

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tässä on esitetty hyviä asioita, kuten osakkeenomistajan tiedonsaantioikeuden parantaminen taloyhtiössä taloyhtiön asiakirjoihin liittyen. Itse mietin, olisiko tätä voinut ulottaa myös vuokralaisen tiedonsaantioikeuteen, esimerkiksi kun on kyse terveyteen liittyvistä ja asunnon kuntoon liittyvistä asioista. 

Toisaalta olemme tosiaan tilanteessa, jossa alueiden eriytyminen on niin pitkällä, että tämä asunto-osakeyhtiöiden konkurssiajatus on tuotava tähän lakiin, ja se on järkevää. 

Tästä lyhytvuokrauksesta pari sanasta. Sen määritelmä on tietenkin varsin vaikea ja valvominenkin vaikeaa, joten voi olla, että tavallaan nämä kirjaukset jäävät siinä mielessä heikoiksi. On myös esitetty sitä, että asunto-osakeyhtiöt voisivat voimakkaammin puuttua tähän lyhytvuokrauslainsäädäntöön, mutta itse ajattelen niin, että olisi hyvä, että meillä olisi vähän erilaisia sääntelykehikkoja eri puolilla Suomea. On aivan eri tilanne, kun mietitään Rovaniemeä tai kun mietitään vaikka Savonlinnaa, missä on tyhjiä asuntoja tällä hetkellä, kun taas [Puhemies koputtaa] Rovaniemellä on asuntopula. 

Arvoisa puheenjohtaja! Arvoisa ministeri, kiitos myös tästä esityksestä. On hienoa, että taloyhtiöiden mahdollisuuksia puuttua häiritsevään lyhytvuokraukseen parannetaan, asunnon hallintaanottoon liittyvää sääntelyä selkeytetään ja parannetaan sekä taloyhtiön toiminnan päättämistä helpotetaan keventämällä selvitystilaan asettamista koskevaa päätöksentekoa. 

Asia, joka mielestäni esitykseen tulisi lisätä, on se, että asunto-osakeyhtiöillä pitäisi olla oikeus saada poliisiviranomaiselta tiedot huoneistokäynneistä. Tästä olikin puhetta jo edellisen esityksen yhteydessä, mutta tämä tiedonsaantioikeus voisi koskea vain asuntoa. Kaikki henkilötiedot ja käynnin syy voitaisiin salata. Tällaista toivoisin. — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, kaksi lyhyttä kysymystä. Toinen koskee sitä, kun itselleni hallituksen puheenjohtajana tulee paljon tätä vaatimusta, että yhtiökokous on pidettävä läsnäolokokouksena tai vähintään hybridinä. Tuleeko tähän nyt se muutos, että se aina löytyy vähintään hybridikokouksena, koska vanhempi senioriväestö kokee sen varsin hankalaksi, että olisi pelkästään nettiyhteydellä yhtiökokoukset? 

Toinen kysymys, liiketilan muuttaminen asuinhuoneistoksi: Kun hyvin useinhan kerrostalojen alakerrassa näihin liiketiloihin ei kuljeta niistä rappukäytävän ovista vaan on omat ovet, mistä kuljetaan tähän liiketilaan, ja se on katutasossa se liiketilan ovi, niin poistuuko siitä se rajoitus ja sen voi muuttaa asuinhuoneistoksi, vaikka se on sillä katutasokorkeudella? Siellähän on tällä hetkellä ollut sellainen este. — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille siitä, että on tuonut tämän asunto-osakeyhtiölain muutoksen meille käsiteltäväksi. Esityksessä ehdotetaan, että osakehuoneiston hallintaanoton perusteita täydennettäisiin lyhytaikaisen vuokraustoiminnan havaittuihin ongelmiin ja muihin taloyhtiöiden häiriötilanteisiin puuttumisen helpottamiseksi. Lisäksi tässä esityksessä ehdotetaan lisättäväksi 2 §:n 1 momenttiin uusi 4 kohta, jonka perusteella yhtiö voisi puuttua lyhytvuokrauksesta yhtiölle, osakkeenomistajille ja/tai asukkaille aiheutuviin haittavaikutuksiin.  

On totta, että tämä lyhytvuokraus on mahdollistanut myös Lapin ja Rovaniemen matkailun suuren kasvun. Meillä miljoonan turistin raja nyt viime kaudella meni rikki, mutta tällä on ollut kyllä lieveilmiöitä. Kun ihmiset tulevat ja menevät, se asunto-osakeyhtiö on niin kuin hollitupa eikä kukaan tiedä, ketä siellä on vuokraajina. Samoin sitten epäsiisteys on lisääntynyt, pyykipusseja ja roskapusseja heitellään rappukäytävään [Puhemies koputtaa] ja häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt. Uskon, että tämä laki tuo siihen parannusta. — Kiitos siitä.  

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille tästäkin esittelystä. Kokonaisuudessaan olen tismalleen samaa mieltä siitä, että varmasti moni muutos on omiaan helpottamaan erilaisiin häiriötilanteisiin puuttumista. Esimerkiksi nimenomaan tämä uusi hallintaanottoperuste mahdollistaa asunto-osakeyhtiössä sellaisiin tilanteisiin puuttumisen, jossa asunnossa vierailevat ihmiset tai siellä lyhytaikaisesti asustavat ihmiset aiheuttavat merkittävää häiriötä vaikka siellä rappukäytävässä. Nykytulkinnan mukaisestihan näihin ei ole ollut mahdollista puuttua.  

No sitten tämä lyhytvuokraus, joka on tietty tässäkin esityksessä vain suht pieni osa mutta ihan hyvä parannus, on nähdäkseni kuitenkin vielä vähän haastava siinä mielessä, että tässä laissahan ei määritellä lyhytvuokrausta, vaan ilmeisesti tarkoitus on odottaa, että ympäristöministeriöstä annetaan rakentamislain muutos, jossa sitten asettamalla päivärajoitus tälle vuokraamiselle näin määriteltäisiin. Onko tämä käsitys oikea?  

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Itsekin ajattelen, että kun tässä on useampi kohta, mitä nyt muutetaan, niin osa näistä on ihan kannatettavia sinällään ja sitten osaa varmasti vielä ympäristövaliokunnassa pohdimme. Tässä kohtaa itselläni olisi ministerille muutamia kysymyksiä, jotka liittyvät juuri tähän lyhytvuokraukseen. 

Ensimmäinen oli juuri tämä, kun useassa lausunnossa on tuotu esille se, että pidetään ongelmallisena sitä, että tätä määritelmää ei ole tehty, niin sama kysymys kuin edustaja Perholehdolla: onko siis se ajatus nyt niin, että nimenomaan tämän rakentamislain kautta se määritelmä sitten saadaan, ja sen takia sitä ei tässä ole? 

Toinen kysymys liittyy näihin vuokralaisten oikeuksiin ja siihen, keneen nämä mahdolliset haittavaikutukset kohdistuvat. Näettekö tämän mahdollisena, mikä pitäisi vielä paremmin huomioida, eli vuokralaisten oikeuksien huomioimisen tässä kohtaa? 

Sitten vielä tästä lyhytvuokrauksen valvonnasta: [Puhemies koputtaa] miten käytännössä se toteutuu, kun tähänkin kohtaan [Puhemies koputtaa] on kohdistunut kritiikkiä? — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Kiitos puheenvuorosta. 

Edustaja Niemi kysyi tästä, miten on sen oven sijoittuminen. Ymmärrykseni mukaan se tulee rakennuslainsäädännöstä, että asunto-osakeyhtiölaissa muutetaan nyt sitä, millä määräenemmistöllä sen voi tehdä. 

Mitä tulee sitten siihen, kun täällä kysyttiin, oliko pohdittu erityisesti pienten asuntojen kohdalla, niin tietojeni mukaan ei ole asuntokoon mukaan näitä asioita pohdittu. 

No, tässä lainsäädännössä on lähdetty siitä, minkälaista haittaa siitä lyhytvuokrauksesta voi olla muille osakkeenomistajille, ja sitä arvioidaan sen haitan mukaan. En uskalla lähteä lupaamaan, minkälaista siitä rakennuslainsäädännöstä sitten lopulta ympäristöministeriöstä tulee. Siellähän on ollut erilaisia versioita siitä, ja me jäämme tietysti sitten näkemään, minkälaista sieltä tulee. En lähde sitä arvioimaan. 

Mielestäni on tärkeätä, että tässä nyt on tällainenkin pykälä, että siihen voidaan puuttua. Toki on olemassa sellaisiakin näkökantoja, että olisi haluttu määräenemmistöllä kieltää osakeyhtiössä tämmöinen lyhytvuokraustoiminta, mutta täällä esityksessä on pohdittu sen perustuslaillisia ongelmia siinä, että se puuttuisi liikaa omaisuudensuojaan taannehtivasti. Toki uusissa yhtiöissä, jos perustetaan esimerkiksi yhtiö, siellä perustamissopimuksessahan voidaan todeta, että tämä on vain asumiseen tarkoitettu, ja tämä on ymmärtääkseni aivan täysin laillinen järjestely. Mutta siinä on aina juuri se, että kun on hankkinut asunnon, niin sitä voi käyttää vuokraamiskäyttöön. 

Eihän tietysti kaikki Airbnb-toiminta häiritsevää toimintaa ole. Sitten taas toisaalta kuulee juuri pohjoisesta, esimerkiksi Rovaniemeltä, että jos tämä kokonaan Suomessa kiellettäisiin tai rajoitettaisiin valtavasti, niin minnekäs meidän turistit laitetaan. Tämä on ollut hyvin tasapainotteleva kysymys. 

Ja mitä sitten tulee — oliko se edustaja Kiuru, joka kysyi — tähän tiettyyn tapaukseen, niin en kyllä uskalla lähteä ottamaan kantaa, voisiko se olla erityisen painava syy. Ne on täällä laissa määritelty, ja tapauskohtaisesti pitää arvioida, mikä on sitten milloinkin erittäin painava syy yhtiölle tai muille osakkaille. 

Arvoisa puhemies! Paljon on julkisuudessa herättänyt keskustelua niin sanottu lyhytvuokraus esimerkiksi Airbnb-tyyppisten kanavien kautta. On ollut tapauksia, joissa lyhytvuokrauksesta on aiheutunut haittaa taloyhtiössä vakituisesti asuville ihmisille, ja siksi on tietysti tarkoituksenmukaista puuttuakin havaittuihin haittapuoliin. Esitys mahdollistaakin sen, että yhtiö voi osakehuoneiston hallintaanotolla puuttua asuinhuoneiston lyhytaikaiseen vuokraamiseen, jos siitä aiheutuu yhtiölle tai osakkeenomistajille asuinkäytöstä poikkeavia lisäkustannuksia tai muuta haittaa.  

Lisäksi huoneiston toisen käyttöön antaneen osakkeenomistajan olisi huolehdittava, että hänellä on tarvittavat tiedot huoneiston käyttöoikeuden saaneesta. Tällaisia tietoja olisivat muun muassa lyhytvuokralaisen tunniste- ja yhteystiedot. Yhtiö voi tarvita tällaisia tietoja lyhytvuokralaisen aiheuttamien mahdollisten vahinkojen selvittämiseksi.  

On myös tärkeää huomioida, että jo tällä hetkellä taloyhtiöllä on mahdollisuus kieltää asuntojen lyhytvuokraus kokonaan. Tähän mahdollisuuteen ei tule muutosta tällä esityksellä.  

Arvoisa puhemies! Lyhytvuokraus ja majoitustoiminta ylipäätään on aivan tavallinen ja laillinen elinkeino. Vaikka ongelmia on kiistatta jonkin verran ollut, suurin osa vuokraustoiminnasta on kuitenkin sellaista, joka ei sen suurempia ongelmia aiheuta. Ei ole siis mitään syytä rajata tätä elinkeinoa pois kaikilta. Suuri osa suomalaisista lyhytvuokraajista on yksityisiä henkilöitä, jotka majoittavat omaan kotiinsa tai säästämäänsä ja sijoittamaansa asuntoon.  

Ongelmiin pyritään kuitenkin puuttumaan, ja siksi uusi lainsäädäntö on täysin tarpeellinen. — Kiitos.  

Kiitos, puhemies! Ehdin jo aiemmin sanoa oikeastaan pääasiani, mutta yksi teema, johon kollegat sekä tässä asiakohdassa että itse asiassa edellisessäkin viittasivat, jäi sanomatta. Se liittyy kyllä nimenomaan näihin häätöihin ja siihen, millä tavalla niissä on mahdollista käyttää erilaista materiaalia poliisiviranomaiselta tai muilta viranomaisilta. Tiedossahan on nimenomaan jopa sellaisia tapauksia, joissa on ollut mahdotonta vaikka poliisia kutsua henkilötodistajaksi, koska ei ole vain ollut riittävästi näyttöä osoittaa. Toivon, että tämä ehkä voi olla sellainen asia, että vaikkei se sisälly itsessään tähän hallituksen esitykseen, kuten ministerikin kuvasi aiemmin, niin ehkä valiokuntakäsittelyn yhteydessä valiokunta löytäisi yksimielistä ajattelua sen suhteen, että tämä sitten ehkä asianomaisessa ministeriössä ja sen kautta myöhemmin toisessa valiokunnassa etenisi. 

Nimittäin erittäin ongelmallinen tilanne on kyllä muille siinä asunto-osakeyhtiössä asuville ihmisille myös se, jos he kokevat oman turvallisuutensa vaarantuvan siitä, että pitäisi omalla nimellä lähteä kertomaan erinäisistä tilanteista — ja tietenkin käänteisesti myös niin päin, että sen henkilön, joka omistaa asunnon, oikeusturvahan on myös kyseessä siinä, jos ollaan liikaa vain ihmisten kertomusten perusteella etenemässä. Puolin ja toisin tietenkin se siinä tasapainottaa, mutta luulen ainakin näiden puheenvuorojen perusteella, joita täällä kuulimme, että ehkä tästä löytyy poikki puolueiden yhteneväisiä näkemyksiä.