Arvoisa herra puhemies! Suomen taloutta ovat kurittaneet viime vuosina sodat, kriisit, korkojen nousu ja suurvaltapolitiikan arvaamattomuus. Ne ovat iskeneet suoraan suomalaisten arkeen ja toimeentuloon ja estävät Suomea kukoistamasta. Juuri siksi hallituksen tehtävä ei ole luvata helppoja vaan tehdä se, mikä on omissa käsissämme: vahvistaa Suomen taloutta ja parantaa ihmisten pärjäämistä arjessa, turvata hyvinvointiyhteiskunta. Maailmassa on jo aivan tarpeeksi epävarmuutta ja synkkyyttä. On vastuutonta, miten oppositio lisää sitä kotimaassa omilla puheillaan. [Välihuutoja vasemmalta] Nimittäin kaikista vaikeuksista huolimatta ostovoima on kasvanut [Hälinää — Puhemies koputtaa] kohisten Orpon hallituksen aikana. [Välihuutoja] Naisten ostovoima on parempi kuin kertaakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana — palkansaajien ostovoima, hyvä SDP, se, jonka te romutitte viime kaudella. Kysyn valtiovarainministeriltä: miksi juuri tällaisena aikana vastuullinen talouspolitiikka ja Suomen talouden vahvistaminen ovat paras tapa turvata suomalaisten arki ja tulevaisuus?  

Arvoisa herra puhemies! Aivan oikein. Toisin kuin opposition kysymyksestä voisi päätellä, juuri edustajan kuvaama parannus palkansaajan ostovoimaan tällä kaudella on erittäin merkittävä. [Välihuutoja] Jätän tästä nyt huomiotta aivan viime viikkojen tapahtumat. Emme tiedä näistä vaikutuksista [Hälinää — Puhemies koputtaa] tällä hetkellä, mutta toivottavasti Lähi-idän tilanne saadaan ratkeamaan. Mutta todellakin palkansaajan ostovoima on kasvanut harppauksin. Se romahti kuoppaansa edellisellä hallituskaudella, ja tällä hallituskaudella se on noussut [Välihuuto] — aivan oikein, kuten te huomautatte sieltä — myös palkkaratkaisujen osalta. — Mutta se, minkä te jätätte kertomatta siellä vasemmalla, on se, että esimerkiksi julkiselle puolelle tulevat palkkaratkaisut pitää rahoittaa sieltä valtiolta. Eli se tarkoittaa sitä, että jos me laitamme lisää rahaa sinne, sitä pitää löytää jostakin muualta pois. Tämä on sellaista logiikkaa, joka monesti teille ei siellä aukea. Mutta juuri näin se on. Palkansaajan ostovoima on merkittävästi parantunut. Vastaavasti tämä julkisen talouden tilanne ei mahdollista meille sitä, että me lupaisimme lisää rahaa. Me tarvitsemme tiukkaa finanssipolitiikkaa. Tässä hankalassa turvallisuus- ja ylipäätänsä geopoliittisessa tilanteessa se ei varmasti tule olemaan ainakaan entistä helpompaa.  

Arvoisa puhemies! Suomalaisen maanviljelijän ostovoimassa ei ole valitettavasti paljoa kehumista, mutta suomalainen ruoka, se on meille huoltovarmuuskysymys, ja se on meille myös turvallisuuskysymys — on arvo sinänsä, että meillä on ruokaa omasta maasta. Mutta tilanne on tällä hetkellä aika vakava ja huonokin. Traktorimarssi kävi täällä Helsingissä tuomassa viestiä suomalaisesta maataloudesta ja siitä vakavasta tilanteesta, mikä kentällä on päällä. Ja tietysti isona lisämurheena on tämä Persianlahden tilanne ja voimakkaasti kohonneet polttoaineen ja lannoitteiden hinnat. Nyt olisi tietysti tärkeää vastata tähän tilanteeseen tavalla tai toisella. Teillä on pian tulossa kehysriihi, arvoisa hallitus, missä ratkotte erilaisia ajankohtaisia kysymyksiä. Voisitteko ajatella, että tavalla tai toisella tulisitte suomalaista maataloutta vastaan, nyt edes tilapäisesti, että päästäisiin pahimman yli? 

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Juuri äsken olin kahvilla tuohon marssiin osallistuneitten nuorien ja muutaman vähän vanhemmankin viljelijän kanssa, ja huoli on tietenkin yhteinen. Tämä nopea kustannusten nousu, mikä johtuu tästä Lähi-idän tilanteesta, totta kai huolettaa tällä hetkellä kaikkia viljelijöitä, ja se on meille kaikille suomalaisille myöskin siitä näkökulmasta tärkeää, että ruuan hinta on vaarassa nousta. Totta kai me hallituksessa myös katsomme tuohon kehysriiheen, että mitä on tehtävissä, ja selvitämme niitä taustatietoja. Tällä hetkellä kuitenkin suomalaisilla viljelijöillä esimerkiksi lannoitteet on valtaosin nyt tulevaa kasvukautta varten ostettu viime syksynä. Myöskin polttoainetilanne on kohtuullisen hyvä, mutta jos tämä tilanne kestää kauan epävarmana, niin on aivan selvä, että kustannukset tulevat nousemaan. Sitten esimerkiksi syksyn lannoitesaatavuuteen liittyy helposti epävarmuuksia. Meidän pitää pystyä nostamaan Suomessa niin lannoitteitten kuin polttoaineitten kohdalla omavaraisuutta paremmaksi. Ruuan omavaraisuus sinällänsä, 80 prosenttia, on erittäin hyvä, Euroopassakin ihan [Puhemies koputtaa] ihailtua tasoa. Siinä mielessä voi sanoa, että tässä asiassa olemme onnistuneet, [Puhemies koputtaa] mutta vielä on parannettavaakin.  

Arvoisa herra puhemies! Lapsen oikeuksien komitean mukaan talouskriisien aikana heikentäviä toimia voidaan harkita ainoastaan silloin kun kaikki muut vaihtoehdot on arvioitu ja on varmistettu, että vaikutukset kohdistuvat viimeisenä lapsiin ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin. Hyvä hallitus, te ette ole toimineet näin. Te olette päinvastoin leikanneet nimenomaan haavoittuvassa asemassa olevilta lapsilta. Yksinhuoltajaperheet, työttömänä olevien tai osa-aikatyötä tekevien perheet, sairauslomalla olevien vanhempien perheet ja maahanmuuttajien perheet — näiltä perheiltä ja erityisesti lapsilta te olette nyt leikanneet, ja nämä leikkaukset ovat lisänneet ja syventäneet lapsiperheköyhyyttä tässä maassa. Arvoisa hallitus, eivät lapset ole syyllisiä tähän taloustilanteeseen. [Puhemies koputtaa] Jokainen lapsi yrittää elää hyvää lapsuutta meidän aikuisten luomassa maailmassa. Minä kysyn teiltä: miten te itse arvioitte näiden päätösten oikeudenmukaisuutta lasten näkökulmasta?  

Arvoisa puhemies! Olen aivan varma siitä, että tässä salissa jokainen on lapsen puolella ja sitoutunut lapsen oikeuksien sopimukseen ja siihen politiikkaan, joka on tehnyt Suomesta varmasti yhden lapsiystävällisimmistä maista tässä maailmassa. Se näkyy myöskin mittauksissa, kun Suomea mitataan, [Perussuomalaisten ryhmästä: Onnellisin maa edelleen!] minkälainen maa tämä on syntyä tai minkälainen maa tämä on kasvaa lapsena ja nuorena, ja tätä linjaa jatkamme. Kun olemme esimerkiksi joutuneet tekemään valtiontalouteen välttämättömiä säästöjä syistä, joita tässä on jo lueteltu — meidän valtion velkaantuminen on kestämätöntä, ja meidän on korjattava julkista taloutta ja sen suuntaa — niin niissä päätöksissä on joka vaiheessa arvioitu vaikutuksia lapsiin ja tehty myöskin useita valintoja, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] henkilökohtaisesti tehty useita valintoja, sen puolesta, että pyrimme pehmentämään ja vähentämään niitä vaikutuksia nimenomaan lapsiin ja perheisiin. Lisäksi on tehty myöskin lapsimyönteisiä päätöksiä, kuten vaikkapa lapsilisän korottaminen vauvaperheissä, monilapsisissa perheissä, opiskelevissa perheissä ja yksinhuoltajaperheissä. Ja esimerkkinä viimeisimmissä kun on tehty asumistukeen tai toimeentulotukeen liittyviä säästölakeja, [Puhemies koputtaa] niissä on pyritty näitä lasten kertoimia eli lasten osuutta siitä loiventamaan. Tämä on nimenomaan sen tyyppisiä valintoja, joita meidän on välttämätöntä tehdä, mutta säästöiltä julkiseen talouteen me emme voi välttyä. [Vasemmalta: Mutta kun te annatte veronkevennyksiä kaikkein hyvätuloisimmille!] 

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Purra, tosiasia on, että teidän vahtivuorollanne te olette suojelleet kaikkein suurituloisimpia, kaikkein rikkaimpia ja varakkaimpia. Se on hyvin hämmentävää, ministeri, sillä ennen vaaleja te sanoitte, että pienituloisilta leikkaaminen ei teille käy, ja nyt sitten te kovaan ääneen tälläkin kyselytunnilla puolustitte kaikkein rikkaimpien veronkevennyksiä ja tulevia yhteisöveron kevennyksiä. Tosiasia on, että teidän vahtivuorollanne suurituloisten veronkevennykset ovat kymmenkertaisia verrattuna alempiin tuloluokkiin, ja totuus on myös se, että tämä yhteisöveron alennus auttaa eniten suuria yrityksiä ja niiden osingonsaajia. Nyt, ministeri, kun ajat ovat sellaiset, että monet ihmiset kokevat huolta toimeentulosta, huolta arjen pärjäämisestä, joutuvat tinkimään, niin kysyn teiltä: Kun tämä kehysriihi nyt lähestyy, niin millaisia valintoja aiotte tehdä? Olisiko nyt vihdoin sen tavallisen suomalaisen vuoro, vai aiotteko jälleen kerran suosia varakkaimpia ja esimerkiksi suuryritysten osingonsaajia tavallisen suomalaisen sijaan? 

Arvoisa herra puhemies! Sosiaalidemokraattien kysymyksestä joku saattaa saada sellaisen kuvitelman, että tässä maassa suurituloiset eivät nyt maksaisi enää veroja tai että he maksaisivat niitä suhteessa muihin jotenkin merkittävästi vähemmän. Mutta, hyvä edustaja ja sosiaalidemokraatit, suurituloinen maksaa tässä maassa erittäin paljon veroja. Itse asiassa, kun katsotaan niitä ylimpiä tulodesiilejä, huomattava osa kokonaisrahoituksesta tulee juuri sieltä. Sen sijaan tässä maassa kaikkein pienituloisimmat palkansaajat eivät maksa lainkaan veroa. Kun mennään hieman ylemmäksi, niin he maksavat muun muassa vähemmän veroa kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa en usko, että te näette, että tilanne on aivan kohtuuton. 

Me emme tässä hallituksessa näe, että kiristämällä verotusta me tekisimme jotakin erityistä hyvään tähän järjestelmään. Päinvastoin me näemme, että se, että me saamme tänne talouskasvua, työpaikkoja, työllisyyttä, järkevän verotusjärjestelmän, kantaa hedelmää koko yhteiskunnan hyväksi. Me emme näe näitä asioita näin tulipunaisesti tai vastakkain [Puhemies koputtaa] kuin te esititte.