Arvoisa rouva puhemies! Nämä väittämät, että tämä ketjuttamista rajoittaa: Tosiasia on, että tässä lisätään määräaikaisen työsuhteen yksi muoto, perusteeton määräaikainen työsuhde, eikä puututa ketjuttamiseen millään tavalla, ja sen jälkeenkin voidaan tehdä perustellusta syystä määräaikainen työsuhde. Se ensimmäinen työsuhteen kynnys, se perustellusta syystä määräaikainen työsuhde, on aivan helppo tehdä nykyäänkin, eikä siinä ole mitään isoja ongelmia sen synnyttämisessä. Siinä mielessä tämän tyyppiset mallit, joilla haetaan koko ajan työntekijöiden epävarmuuden kautta pärjäämistä, ovat väärä suunta.
Sen lisäksi, kun tätä mietitään, niin sanotaan, että tämä määrä kasvaa hieman, vaikka meidän pitäisi saada sitä määräaikaisten työsuhteitten määrää alemmas ja turvaa työmarkkinoille enemmän näille nuorille ja naisille, jotka työelämään tulevat, niin että se toistaiseksi voimassa oleva työsuhde on siellä se pääsääntö. Tämä toistaiseksi voimassa oleva työsuhde on sillä tavalla pääsääntö työsopimuslain mukaan, että pitää katsoa, kuinka tämä kokonaisuus muodostuu sellaiseksi, että työvoiman tarve on pysyvää, ja hallitus murtaa tällä esityksellä nimenomaan tätä peruslähtökohtaa koko ajan. Sen takia on se perustellusta syystä oleva määräaika, jolla kerrotaan, että tästä ja tästä syystä nyt tehdään määräaikainen työsopimus, ja sitten on tämä toistaiseksi voimassa oleva sopimus, jolla haetaan sitä. Kannattaa muistaa, että toistaiseksi voimassa olevissa työsopimuksissa on myös koeaika, jonka aikana työsuhde on puolin ja toisin aika helppo päättää, ja siinä mielessä se riski palkkaamiseen sitä kautta on tehty. Määräaikaisessa on aina se tilanne, että on sitouduttu tiettyyn määräaikaan, joka siinä tehdään. Tässä lakiesityksessä sitäkin kohtaa on avattu niin, että puolen vuoden kohdalla voidaan vielä arvioida, oliko tämä määräaikainen fiksu tehdä. Se annettiin myös työnantajapuolelle tässä esityksessä, vaikka työnantaja itse tietää, kuinka pitkän määräaikaisen työsuhteen se on valmis tekemään ja sillä tavalla arvioimaan.
Tämä tuo todella huonoja malleja suomalaiseen työelämään. Sitten kun katsotaan tätä määräaikaisten työsuhteiden määrää vuosien varrella, miten se on kehittynyt ja mihin ammattiryhmiin se erityisesti koskee ja mihin ikäryhmiin se koskee, ja Akava Worksilla on näistä hyviä tilastoja, niin lyhyesti voi sanoa, että nuoret ja naiset ovat tässä se iso kohderyhmä, joka tässä tulee. Sitten jos katsotaan, ketkä ovat kokeneet selvästi raskaussyrjintää, niin sitä ovat kokeneet selvästi määräaikaisissa työsuhteissa olevat, ja nimenomaan kun verrataan toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin, niin koostetusti vähintään yhtä raskaussyrjinnän muotoa on kokenut 44 prosenttia, kun se toistaiseksi voimassa olevissa on 18. Eli nämä kaikki luvut puhuvat ihan toista suuntaa kuin mitä täällä yritetään tuntumalla sanoa, että nyt tämä on oikeasti kynnys parempaan työelämään. Tämä on oikeasti kynnys huonompaan suomalaiseen työelämään, jota me tässä teemme tätä kautta.
Arvoisa rouva puhemies! Sitten tästä selvitysvelvollisuudesta, joka täällä myöskin tuodaan esiin, että se olisi tärkeä asia: Tässä on yleinen selvitysvelvollisuus, ja siinä ei anneta tarkempaa muotoa, millä tavalla se selvitys tehdään ja minkälaisia tietoja siinä pitäisi olla, eikä sitä ole myöskään millään tavalla sanktioitu. Eli tämä jää tämmöiseksi kuolleeksi kirjaimeksi hyvin helposti ja tavallaan siinä mielessä hyvän tahdon toimenpiteeksi, että tämmöinen pitää tehdä. Haluan nähdä, että tämä osa tästä lakiesityksestä tulee toteutumaan hyvin näissä tilanteissa.
Sitten, arvoisa rouva puhemies, tämä takaisinottovelvollisuuden poistaminen alle 50 henkeä työllistäviltä yrityksiltä tarkoittaa sitä, että kun mahdollisesti työpaikalla tapahtuvien työmäärien muutoksien myötä, kun on irtisanominen tapahtunut tuotannollis-taloudellisesta syystä, sitten sellaiselle henkilölle pitäisi tarjota ensimmäisenä sitä työtä, niin nyt tätä velvollisuutta poistetaan tässä. Tällä viedään monia sen tyyppisiä kohtia.
Sitten, arvoisa rouva puhemies, vielä tämä lomautusilmoitusaikojen lyhentäminen 14 päivästä seitsemään päivään tarkoittaa sitä, että työntekijä joutuu nopeammin lomautetuksi, ja silloin se vie seitsemän päivän palkan siltä työntekijältä, koska siinä lyhennetään sitä aikaa. Tämä on suora taloudellinen sanktio siinä tilanteessa, kun lomautustilanteeseen joudutaan lyhyemmällä lomautusilmoitusajalla. — Kiitos.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Edustaja Viitala.