Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä yksilöllä tai ammattiliitolla ei ole itsenäistä oikeutta saattaa työelämää koskevaa syrjintäasiaa lautakunnan käsiteltäväksi, mikä heikentää keskeytyssäännöksen käytännön merkitystä. Meidän tarvitsisi saada matalan kynnyksen oikeuskeinoja tällaisissa syrjintätilanteissa käyttöön, ja sen takia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan olisi hyvä viedä niitä asioita käräjäoikeuden sijaan, ja saataisiin niitä asioita käsiteltyä siellä nopeammin ja pienemmin kustannuksin. Tämän ongelman laajuudesta kertoo aika paljon se, että kun tasa-arvovaltuutettu antaa aina raportin siitä, kuinka paljon on ollut yhteydenottoja, niin tasa-arvovaltuutettuun oli 1 338 yhteydenottoa viime vuonna ja syrjintään liittyvistä yhteydenotoista raskaus- ja perhevapaasyrjintään liittyviä oli 262 yhteydenottoa. Se vastasi lähes kahta kolmasosaa kaikista työelämää koskevista yhteydenotoista, eli puhutaan merkittävästä määrästä näitä toimia.
Arvoisa puhemies! Sen vuoksi, kun tätä oikeuskäsittelyä ja muuta halutaan joustavoittaa ja pienemmin kynnyksin viedä niitä asioita eteenpäin, myöskin tätä pelotevaikutusta, jossa hyvityksen vähimmäismäärä on nykyisin noin 4 300 euroa, niin vastalauseessa ehdotetaan hyvityksen nostamista 8 000 euroon. Eli sitä pelotevaikutusta tulisi myöskin siinä, että tiedetään, mitä siellä tapahtuu, jos oikeudessa tapahtuu niin, että tämmöinen todetaan näytetyksi. Eli se on myöskin sillä tavalla tärkeä viesti työnantajille ja kaikille, jotka tässä yrittävät tätä asiaa viedä väärään suuntaan.
Sitten kun näitä ammattiliittojen ja muiden tahojen kommentteja näissä kuulemisissa on tullut, niin siellä myös tuli muun muassa JHL:ltä ja muilta nostamista työhönottotilanteissa ja esitettiin hyvityksen määriä jopa 10 000:een ja työhönottotilanteessa 50 000:een. Tuossa on vähän pienempiä summia. PAM esitti, jos on paljon työntekijöitä, hyvityksen enimmäismääriä korkeammaksi ja sitten myöskin totesi, että sovittelu ja matalamman kynnyksen käsittely lyhentäisi prosessien kestoa ja vähentäisi tuomioistuimien kuormaa, mikä on tärkeää huomioida. Sitten TANE, tasa-arvoasiain neuvottelukunta, totesi tässä, että raskaus- ja perhevapaasyrjinnän torjumista tulisi jatkossa vahvistaa korottamalla perhevapaalta palaavien irtisanomissuojaa ja nostamalla tasa-arvolain syrjinnän kiellon rikkomisesta määrättyä hyvitysten tasoa. Eli samansuuntaisia viestejä tuli. Tämä irtisanomissuojan vahvistaminen oli se lakialoite, minkä edustaja Gebhard oli aikaisemmin tehnyt. Se tässä käsittelyssä tulee, mutta sitten myöskin näissä lausumissa tulemme esittämään, että tehtäisiin laajempi tasa-arvolain kokonaisuudistus, jonka yhteydessä näitä asioita pitäisi sitten käsitellä laajemmin. Tehy, kun katsotaan näitä muutoksia, hyvin selkeästi toi esiin, että tasa-arvolain muutokset ovat täysin riittämättömiä jo nyt olemassa olevaan syrjintätilanteeseen puuttumiseksi, jos samaan aikaan katsotaan tämä määräaikaisuuksia koskeva lakiesitys, joka on täällä mennyt läpi. Eli aika lailla selkeitä viestejä näitten osalta on tullut. Myös OAJ toteaa, että nämä esitykset ovat sinänsä kannatettavia, niin kuin tämä lainsäädännön muuttaminen siten, että oikeuskäytäntö tulee lakiin paremmin kuvattuna.
Yhteenlaskettuna raskauteen ja perhevapaisiin perustuvan syrjinnän tilannetta Suomessa kokonaisuudessaan tämä heikentää, koska niitä lakiesityksiä on täällä tullut. Meidän asiantuntijakuulemisissamme aika lailla tuli selväksi tämä viesti, ja sen vuoksi esitettiin näitä vahvistuksia näihin toimenpiteisiin, joilla tätä tasa-arvolain uudistusta tehtäisiin ja muutettaisiin, että sillä olisi todellisia vaikutuksia. Nämä olivat niitä syitä tässä, pieni otanta siitä asiantuntijakuulemisten joukosta, jota me käsittelimme tuolla valiokunnassa. — Kiitos.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.